Keltaliiveistä tuli Ranskan kahtiajaon ja katuprotestin symboli. Pariisiin voi silti matkustaa. – Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä vastasi kysymyksiin

Ristitiitainen keltaliivikuohunta herättää kysymyksiä. Tässä liikettä seuranneen toimittaja Annastiina Heikkilän vastaukset Pariisista

Ulkomaat
Annastiina Heikkilä.
Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä, PariisiJuha Nurminen

Ylen toimittaja Ranskassa Annastiina Heikkilä on seurannut Pariisia ja Ranskan provinsseja kuohuttanutta keltaliiviliikehdintää syksystä lähtien. Tuoreessa Mistä maailma puhuu -podcastissa Simo Ortamo ja jyväskyläläiset journalistiikan opiskelijat jututtavat Annastiinaa liikehdinnän eri puolista. Podcastin voit kuulla tästä.

Viime viikolla puhutti etenkin juutalaisvastaisuus, kun akateemikko Alain Finkielkraut oli joutunut antisemitististen solvausten kohteeksi keskellä keltaliivien mielenosoituskulkuetta. Mutta myös seuranneissa antisemitismin vastaisissa mielenosoituksissa oli mukana keltaliivejä. Annastiina Heikkilän reportaasin voit lukea tästä.

Pariisin ohella keltaliivien liikehdintä on vahvaa myös Ranskan provinsseissa. Reportaasin Normandiasta voit lukea tästä.

Annastiina Heikkilän vastaukset kysymyksiin ovat tässä - kiitos aktiivisuudesta!

Kommenttiosasto on ennakkoilmoituksen mukaisesti nyt suljettu.

Kysymyksiä ja vastauksia on ryhmitelty kello 1730.

Mitä keltaliivit haluavat?

1. kysymys: – Onko tämä somen aikaansaannosta? Onko nämä keltaliivit työssäkäyviä ja keskiluokkaisia ranskalaisia? Mitä he haluavat ja mikä on saanut heidät kadulle?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Keltaliiviliike syntyi sosiaalisessa mediassa, joka on mahdollistanut joukkojen kokoamisen kaduille ja liikenneympyröihin ilman varsinaista organisaatiota tai johtajaa.

– Liikehdinnän syyt ovat kuitenkin muualla. Monet ranskalaiset kokevat, etteivät he saa ääntään kuuluviin ja että poliitikot keskittyvät ajamaan vain ”pariisilaisen eliitin” asioita. He vaativat muun muassa suoraa demokratiaa, pieni- ja keskituloisten verojen alentamista ja varallisuusveron palauttamista.

– Iso osa niin kutsutuista keltaliiveistä on työssäkäyviä ja keskiluokkaisia ranskalaisia, mutta mukana on myös paljon eläkeläisiä, työttömiä ja esimerkiksi pienituloisia yksinhuoltajaäitejä.

Uskaltaako Pariisiin matkustaa?

2. kysymys: – Uskaltaako Pariisiin matkustaa mielenosoitusten pelossa?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Uskaltaa toki! Mielenosoituksia on ainoastaan lauantaisin eivätkä ne ole matkaajalle turvallisuusuhka. Kannattaa tietenkin käyttää maalaisjärkeä ja pysyä pois mahdollisen hulinan keskeltä.

– Protestit ovat olleet viime viikonloppuina maltillisen kokoisia ja yhteenottoja on ollut poliisin ja mielenosoittajien välillä – sivullisia ei ole niihin Pariisissa sotkeutunut.

Paljonko on väkivaltaa?

3. kysymys: – Kuinka suuri osa mielenosoittajia on väkivaltaisia?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Mielenosoittajista vain pieni vähemmistö on väkivaltaisia.

– Keltaliiviliikkeen lauantaisiin protesteihin on kuitenkin liittynyt mukaan äärivasemmistoa ja äärioikeistoa edustavia väkivaltaisia ryhmittymiä. He hyödyntävät protesteja aiheuttaakseen kaaosta ja harjoittaakseen ammattimaista katuväkivaltaa.

– Mielenosoitusten yhteydessä on silti pidätetty myös ”tavallisia ranskalaisia”, jotka ovat syyllistyneet ilkivaltaan, mutta jotka eivät ole poliisille tuttuja mistään aiemmista yhteyksistä.

Entä poliisiväkivaltaa?

4. kysymys: – Kuinka paljon on esiintynyt poliisiväkivaltaa - kumiluoteja, kyynelkaasua ja vesitykkejä - keltaliivejä vastaan?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Poliisiväkivalta ja etenkin ns. Flashball-aseiden käyttö on herättänyt laajaa keskustelua. Lähietäisyydeltä ammutut kumiluodit ovat aiheuttaneet useita vakavia vammoja ja Ranskassa on vaadittu niiden kieltämistä.

– Toisaalta mielenosoituksiin osallistuu yhä paljon ammattihulinoitsijoita, jotka pyrkivät provosoimaan väkivaltaisia yhteenottoja poliisin kanssa. Näitä ”ammattitappelijoita” on vaikea erottaa muiden mielenosoittajien joukosta, varsinkin, kun kaikilla on päällään keltaiset liivit.

– Mielenosoitukset ovat myös tapahtuneet kaupunkien keskustoissa, esimerkiksi Pariisin turistialueilla, ja niinpä poliisi on pyrkinyt estämään niiden leviämisen kyynelkaasua ja vesitykkejä käyttäen.

Ovatko opiskelijat mukana?

5. kysymys: – Miten keltaliivit näkyvät yliopistokaupungeissa? Ovat opiskelijat aktiivisesti mukana?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Niissä on ollut mukana yliopisto-opiskelijoita ja lukiolaisia, jotka ovat vastustaneet hallituksen koulutukseen liittyviä uudistuksia ja ilmaisseet samalla tukensa keltaliiviliikkeelle.

– Keltaliivien mielenosoituksia on ollut lähes kaikissa Ranskan yliopistokaupungeissa. Keltaliiviprotestit eivät ole kuitenkaan leimallisesti opiskelijoiden liikehdintää.

Miksi naisten osuus on suuri?

6. Yllätyin siita, etta naiset ovat melko hyvin edustettuina liikkeessa. Mista luulet taman johtuvan?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Naiset ovat tosiaan olleet hyvin edustettuina keltaliiviliikkeessä. Luulen sen johtuvan siitä, että pienituloisissa ranskalaisissa on erityisen paljon naisia.

– Mukana liikkeessä on esimerkiksi paljon ranskalaisia yksinhuoltajaäitejä, joiden arki on aikamoista selviytymistä. Nämä naiset kokevat, ettei presidentti Emmanuel Macron ole huomioinut heitä politiikassaan millään tavoin.

– Toisaalta naisten osuus lauantaisissa protesteissa on viime aikoina vähentynyt. Se johtuu varmasti siitä, että protestit ovat muuttuneet jatkuvasti väkivaltaisemmiseksi kun poliisin, muiden mielenosoittajien ja mukaan ujuttautuneiden ääriryhmien otteet ovat koventuneet.

Onko puolueilla tai ay-liikkeellä roolia?

7. kysymys: – Mitä poliittisia suuntauksia liike sisältää ja mitkä ovat voimasuhteet keltaliivien sisällä?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Keltaliiviliike ei ole varsinaisesti poliittinen liike. Iso osa liikkeen kannattajista ei äänestänyt viime presidentinvaalien toisella kierroksella lainkaan.

– Keltaliiviliikkeen kannattajien piirissä on kuitenkin paljon oikeistopopulistisen Kansallisen liittouman ja laitavasemmistolaisen Lannistumaton Ranska -puolueen kannattajia – ja vain vähän Emmanuel Macronin keskustaliberaalin LREM-puolueen äänestäjiä.

8. kysymys: – Ovatko keltaliivit ay-liike?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Eivät ole. Keltaliiviliike on sosiaalisessa mediassa syntynyt liike, joka on sanoutunut irti niin ranskalaisista puolueista kuin ay-liikkeestäkin.

Mikä on suhde ilmastoliikkeeseen?

9. kysymys: – Onko keltaliivejä vähätelty suhteessa esimerkiksi ilmastoliikehdintään?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Ei mielestäni. Pikemminkin keltaliivien saama mediahuomio on jättänyt varjoonsa esimerkiksi Pariisissa samaan aikaan järjestetyt isot ilmastomarssit.

– Osa ns. keltaliiveistä on myös osallistunut sekä ilmasto- että keltaliivimielenosoituksiin.

Miksi mediaa vastaan hyökätään?

10. kysymys: – Ovatko keltaliivit olleet aggressiivisia lehdistön edustajia kohtaan?

Annastiina Heikkilä vastaa: –Lehdistön ja muun median edustajiin on valitettavasti kohdistunut vihamielisyyttä: toimittajat ovat joutuneet solvausten ja osa myös väkivallan kohteeksi. Esimerkiksi ranskalaisten isojen TV-kanavien toimittajat ovat raportoineet mielenosoituksista turva-asuissa ja kameroiden logot peitettynä välttyäkseen yhteenotoilta.

Taustalla on yleisempää epäluottamusta lehdistöä kohtaan, jonka väitetään ajavan eliitin ja presidentti Macronin etua.

– Mielestäni väite on aikamoinen yksinkertaistus, vaikka on varmasti asioita, joihin ranskalainen lehdistö ei ole huomannut ajoissa tarttua: esimerkiksi ranskalaisten pikkukaupunkien kurjistuminen. Median edustajiin kohdistuva väkivalta on joka tapauksessa tuomittavaa ja hyvin huolestuttavaa.

Mistä juontuu antisemitismi?

11. kysymys: – Olivatko islamistit juutalaisvastaisuuden taustalla?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Eivät – ainakaan pelkästään.

– Juutalaisvastaisuuden taustalla on monia eri syitä ja ryhmiä ja äärioikeiston rooli on Ranskassa merkittävä.

– Toki juutalaisten ja islamistien välillä on jännitteitä, kuten esimerkiksi islamistiterroristien juutalaisiin Pariisissa kohdistamat iskut kertovat.

Toimiiko Venäjä taustalla?

12. kysymys: – Mitä intressejä ns. "Venäjän trollit" näkevät Ranskan tapahtumissa ja niiden uutisoinnissa? Saako keltaliivit-liike rahoitusta tai muuta tukea Venäjältä?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Ei ole mitään todisteita siitä, että keltaliivit olisivat saaneet rahoitusta tai tukea Venäjältä. Liike on ranskalaislähtöinen.

– Venäläiset uutiskanavat ja tietyt twitter-tilit ovat kuitenkin uutisoineet keltaliiveistä hyvin myötäsukaisesti ja Ranskan sekasortoisuutta liioitellen.

13. kysymys: – Onko merkkejä siitä, että keltaliivi- liike olisi leviämässä naapurimaihin?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Liikehdintää on ollut useissa naapurimaissa – esimerkiksi Britanniassa, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa. Se ei ole ollut kuitenkaan lainkaan yhtä laajaa kuin Ranskassa.

Onko kyse pettymyksestä presidenttiin?

14. kysymys: – Johtuuko liikehdintä siitä, että kansa luuli saavansa paljon vasemmistolaisempaa politiikkaa Macronilta joka osoittautuikin oikeistopopulistiseksi?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Kampanjansa aikana Macron esiintyi ehdokkaana, joka ei edusta vasemmistoa, eikä oikeistoa.

– Macron nähtiin raikkaana vaihtoehtona perinteisille poliitikoille ja puolueille sekä samalla liberaalina vastavoimana vastaehdokas Marine Le Penin edustamalle oikeistopopulismille.

– Macronin talouspolitiikka on osoittautunut varsin oikeistolaiseksi, mutta sen ei olisi toisaalta pitänyt olla ranskalaisille suuri yllätys. Macron on toteuttanut varsin uskollisesti niitä uudistusvisioitaan, joita hän jo ennen valituksi tulemistaan esitteli.

Vieläkö Macronin johtajuus pitää?

15. kysymys: – Onko presidentti Macronilla kansalaistensa enemmistön silmissä legimiteettiä toimia maan johtajana?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Macronin kannatus on hieman noussut viime viikkoina: tällä hetkellä noin kolmannes ranskalaisista (32%) ajattelee hänen onnistuneen tehtävässään.

– Kannatus ei ole suurta, mutta kuitenkin merkittävästi suurempaa kuin kenelläkään opposition edustajista. Macronilla ei siis ole varteenotettavia vastustajia – ja hänen puolueellaan on yhä ehdoton enemmistö parlamentin alahuoneessa.

– Macron pyrkii nyt rakentamaan uusia siltoja käymällä niin sanottuja kansalaiskeskusteluja eri puolilla Ranskaa. Saa nähdä, miten nämä keskustelut vaikuttavat hänen suosioonsa ja poliittiseen linjaan.

– Toisaalta kaikki Ranskan viime vuosien presidentit eli Macron, François Hollande ja Nicolas Sarkozy ovat olleet hyvin epäsuosittuja. Se kertoo syvästä epäluottamuksesta, joka kansalaisten ja poliittisen johdon välillä Ranskassa vallitsee.

16. kysymys: – Mikä on vaikutus Ranskan talouteen? Alkaako näkyä maasta pakoa?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Keltaliiviprotestien vaikutus Ranskan talouteen on merkittävä – puhutaan arviolta 2,2 – 4,4 miljardin euron menetyksistä. Se on enemmän kuin esimerkiksi marraskuun 2015 terrori-iskujen vaikutus Ranskan talouteen.

Maasta pakoa ei kuitenkaan ole näkyvissä. Mielenosoitukset ovat viime viikkoina vaimentuneet ja tilanteen uskotaan palautuvan vähitellen normaaliksi.

Kuinka keltaliivistä tuli joka protestin symboli?

17. – Mitä tunnusmerkillä keltainen liivi tahdotaan symboloida?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Keltainen turvaliivi löytyy kaikista autoista – se on siis helposti löytyvä ja hyvin erottuva symboli mielenosoittajille.

– Autoilijoiden käyttämä keltainen liivi symboloi myös mielenosoitusten alkusysäystä eli Ranskan hallituksen päätöstä korottaa polttoaineveroja.

18. kysymys: – Käytetäänkö keltaista liiviä nyt jo lähes kaiken tai minkä tahansa protestoimiseen millä tausta-ajatuksella tahansa?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Hyvä kysymys! Keltaliiviliike yhdistää varsin laajan kirjon erilaisia vaatimuksia, tausta-ajatuksia ja toiveita. Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin kriittisyys Ranskan nykyjohtoa ja erityisesti presidentti Emmanuel Macronia kohtaan.

– Uskon, että jatkossa keltaliivisiä protestoijia saatetaan nähdä kaduilla nopeasti jos ja kun Macron ilmoittaa uusista uudistuksista. Esimerkiksi tuleva eläkejärjestelmän remontti saattaa herättää uuden protestiaallon.

Joko keltaliivien suosio hiipuu?

19. kysymys: – Onko keltaliivien kansansuosio hiipunut ja määrä mielenosoituksissa vähentynyt?

Annastiina Heikkilä vastaa: – On ja ei. Tällä hetkellä enemmistö ranskalaisista, 55 prosenttia, toivoisi mielenosoitusten jo loppuvan. Myös protestien osallistujamäärä on viikko viikolta vähentynyt.

– Protestien hiipuminen ei kuitenkaan tarkoita itse keltaliiviliikkeen katoamista. Liike aikoo esimerkiksi asettaa ehdokkaita kevään eurovaaleihin. On kiinnostavaa nähdä, minkälainen poliittinen tulevaisuus keltaliivieillä mahtaa olla – vai pysyykö liike hajanaisena ja tiukan epäpoliittisena, kuten tähän asti.

– Keltaliiviliikkeen esille nostamat ranskalaisen demokratian ongelmat ovat joka tapauksessa sellaisia, johon presidentti Emmanuel Macronin on syytä tarttua vakavasti – katoavat keltaliivit katukuvasta tai eivät.