Antto Hautamäki kävi ala-asteensa erityiskoulussa ja on siitä kiitollinen – "Minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia pärjätä normaalikoulussa"

Nykyisin erityisoppilaita siirretään suuriin luokkahuoneisiin muun muassa oppilaiden leimautumisen pelossa. Hautamäen mielestä asiassa lipsutaan ylivarovaisuuden puolelle.

erityisopetus
Antto Hautamäki
Jani Aarnio / Yle

Koska ollaan Tampereella, keskustelu lipsuu nopeasti jääkiekkoon.

Kuvattavaksi asettautuva Antto Hautamäki tunnustautuu Tappara-faniksi. Konflikti onkin valmis, sillä Hautamäestä valokuvaa nappaava Jani Aarnio kannattaa Ilvestä.

Alkaa asianmukainen piruilu.

– Jaa et sää sitte tiiä jääkiekosta yhtään mitään, Aarnio vinoilee.

– Tiedänpä, Hautamäki kivahtaa.

Pian hymyilyttää. Kuvaaja heittikin vitsiä.

– Taidatkin olla Ilveksen kannattajia, Hautamäki sanoo.

Tämän kaltaisiin tilanteisiin asperger-henkilöt (siirryt toiseen palveluun) usein törmäävät. Muiden tunnetiloja on vaikea lukea ja sanomiset otetaan kirjaimellisesti. Silloin piilomerkityksiä vilisevät keskustelut tuottavat luonnollisesti hankaluuksia.

Nykyisin Hautamäki kestää hyvin "saunottamista" kuten kuvaajan vitsailua ja toimittajan kysymyksiin vastailua. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Lapsena puhe ei luistanut ollenkaan.

– Pikkupoikana osasin kaikki vokaalit, mutta vain yhden konsonantin.

Hautamäellä todettiin lapsena kielellinen kehityshäiriö eli dysfasia. Aspergerin oireyhtymä diagnosoitiin myöhemmin.

"Siinä oli omat ongelmakohtansa kun piti totuttautua – miten sitä sanotaan – tavalliseen yhteiskuntaan".

Antto Hautamäki

Ongelmiensa vuoksi Hautamäki kävi ala-asteensa erityiskoulussa eli Tampereen Liisanpuiston koulussa.

Se oli siunaus, Hautamäki toteaa nyt aikamiehenä.

– Ala-asteella ei olisi ollut minulla mitään mahdollisuuksia pärjätä normaalikoulun täysryhmässä. Siitä ei olisi tullut yhtään mitään, se on fakta.

Ala-asteen jälkeen Hautamäen elämä mullistui. Liisanpuiston erityiskoulun kymmenen oppilaan pienryhmä vaihtui Sampolan yläasteen suureen luokkaan.

– Sanotaan, että siinä oli omat ongelmakohtansa kun piti totuttautua – miten sitä sanotaan – tavalliseen yhteiskuntaan.

Nykyisin valtaosa erityistä tukea saavista opiskelee osa-aikaisesti tai kokonaan yleisopetusluokassa. Monet opettajat kritisoivat muutosta, mistä Yle kertoi viime viikolla. Tässä jutussa entinen erityisoppilas kertoo oman mielipiteensä.

Hyppy syvään päähän – erityislapsi siirretään normaalikouluun

Hyppy "tavisten" joukkoon oli raju, sillä Hautamäelle ei oltu opetettu suuren koulun ja luokkahuoneen pelisääntöjä. Sosiaaliset tilanteet tuottivat ongelmia ja Hautamäkeä kiusattiin koulussa.

– Piti opetella talon tavoille, Hautamäki kuvailee.

Erityisoppilas pitäisikin totuttaa yleisopetusluokkaan pienin askelin, Hautamäki sanoo.

– Kyllä minussakin taisi jotain vikaa olla. Mutta olisi ollut hyvä jos saada joku alkubriiffaus siitä, miten toimitaan tällaisessa ympäristössä, miten toimitaan ryhmässä. Jos olisi ollut vaikka tutustumiskäyntejä ennen kuin heitetään syvään päähän.

Erityisoppilaiden tulee saada opetukseensa erityistä tukea, opiskeli hän erityisoppilaille tarkoitetussa koulussa tai ei. Hautamäelläkin oli yläasteella muun muassa puhevian vuoksi suuri tuen tarve.

Kotona vanhemmat tukivat lastaan opiskelussa. Sen sijaan koulussa tukea sai nihkeästi, Hautamäki muistelee. Ero Sampolan yläasteen ja Liisanpuiston erityiskoulun välillä oli suuri.

– Erityistukea ei juuri ollut. Äidinkielen opettaja taisi vähän tukea antaa, Hautamäki muistelee yläasteaikojaan.

Elettiin 90-luvun alkua. Sekin saattoi vaikuttaa tuen määrään, Hautamäki arvelee.

– Se oli sitä lama-aikaa. Muistan, että meillä jätettiin tunteja pitämättä säästösyistä. Mutta en seurannut politiikkaa, eikä minulla ole tarkkoja muistikuvia.

Antto Hautamäki
Kaikesta huolimatta Hautamäki selvitti peruskoulun suhteellisen hyvin arvosanoin. Siitä hän kiittää asennettaan. "Minusta löytyy sisua kuin pienestä kylästä. Jotenkin sitä vaan oppi".Jani Aarnio / Yle

Hautamäen aloittaessa yläastettaan alkoi yleistyä puhe inkluusiosta eli kaikkien oikeudesta saada opetusta yleiskouluissa.

Inkluusion tavoitteena on välttää erityisoppilaiden leimaamista ja taata kaikille tasa-arvoinen opetus. Hautamäki suhtautuu ajattelutapaan kriittisesti.

– Tuo on ylivarovaisuutta, jota en suosittele asenteeksi. Ymmärrän, että jotkut ajattelevat olevan lapselle parasta, että saa olla tavisten kanssa samassa ryhmässä. Mutta huonosti toteutettuna inkluusiosta voi tulla vain harmia.

Huonosti toteutettuna inkluusion seuraus ei ole tasa-arvo vaan "näennäistasa-arvo", Hautamäki sanoo. Sillä Hautamäki tarkoittaa ihmisten kohtelua samalta viivalta niin, että vahvuudet ja tuen tarpeet jätetään huomioimatta.

– Jos joku ei voi tehdä asiaa X, niin sitten kukaan ei voi tehdä sitä. Maailma ei toimi sillä tavalla. Jokaista tulisi kohdella yksilönä, sillä lailla tasa-arvo toteutuu paremmin.

Hautamäki vertaa asiaa suunnistuksen iltarasteihin, joilla hän käy nykyään säännöllisesti.

– Siellä on erimittaisia lenkkejä, joista voi valita kuntonsa mukaan. Leimaantuuko ne automaattisesti, jotka tekee kevyemmän lenkin?

Lue myös:

Erityisluokkien vähentäminen toi kouluihin kaaoksen: Lapselle se voi olla heitteillejättö ja opettajalle hyppy syvään päähän

Suomi siirsi erityisoppilaat suuriin luokkiin, eivätkä kaikki opettajat pidä muutoksesta: "En ole koskaan ollut näin väsynyt"