Rankka rakenneremontti ja iso osa varusmiehistä kasarmilta työelämään – Tässä TEM:n virkamiesten lääkkeet 78 prosentin työllisyysasteeseen

Työ– ja elinkeinoministeriön, TEM:n virkamiehet pohtivat raportissaan perusteellisesti Suomen työmarkkinoiden tilaa ja parannuskeinoja. Tässä lista keinoista, joilla työllisyysastetta pystyttäisiin yhä nostamaan seuraavalla vaalikaudella.

työllisyysaste
Sähkömies työssään.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Sipilän hallitus nosti työllisyysasteen 72 prosenttiin. Nyt keskeinen tavoite on nostaa työllisyysaste ensin lyhyellä aikavälillä 75 prosenttiin, ja pitkällä aikavälillä 2030–luvulla 78 prosenttiin. Samalla työttömyysaste painettaisiin alle 5 prosenttiin.

Kaupan päälle parannettaisiin työmarkkinoiden toimivuutta ja kehitettäisiin työelämää muutenkin. Virkamiehet myöntävät raportissaan, että urakka on valtava ja tavoitteet vaativia.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyteen vaikuttaa luonnollisesti yleinen talouskehitys. Sen on ennustettu jatkuvaan kohtuullisen hyvänä sekä tänä että ensi vuonna.

Lisää maahanmuuttoa

TEM:n virkamiesten mukaan työllisyysasteen nousua rajoittavat työvoiman saatavuus ja ongelmat työvoiman kohtaannossa.

Keskeisiä keinoja työllisyysasteen nostamisessa ovatkin rakenteellisen työttömyyden huomattava alentaminen, työperäisen maahanmuuton merkittävä lisääminen ja työvoimaan kuulumattomien auttaminen työmarkkinoille.

Lisää liikkuvuutta

Edelleen työvoiman liikkuvuutta pitää edistää sekä alueellisesti että ammatillisesti. Työntekoon pitää kannustaa nykyistä paremmin.

Nämä taas edellyttävät työllistämiskynnyksen madaltamista ja palkanmuodostusjärjestelmän uudistamista.

Jo 75 prosentin työllisyysaste vaatii määrätietoista politiikkaa ja todellisia päätöksiä rakenteiden uudistamiseksi. Menojen viilailu ei riitä, vaan on uudistettava yhteiskunnallisia rakenteita.

Lisää osa–aikatöitä

Jotta asia ei helpottuisi, 78 prosentin työllisyysaste edellyttää merkittävästi pidemmälle meneviä politiikkareformeita. Työmarkkinoiden lisäksi muidenkin yhteiskunnan rakenteiden olisi merkittävällä tavalla muututtava.

TEM:n virkamiehet muistuttavat, että hyvin harva maa maailmassa yltää 78 prosentin työllisyystavoitteeseen 15–64–vuotiaiden ikäryhmässä. Tuon rajan ylittävät vain Islanti ja Sveitsi. Ruotsin työllisyysaste on noin 77 prosenttia.

Virkamiesten mukaan esimerkiksi osa–aikatyön vähäisyys on yksi este työllisyysasteen nostamisessa.

Rakennusmies.
Jyrki Lyytikkä / Yle

"Pienten lasten vanhempien osa–aikatyö on Suomessa selvästi harvinaisempaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Jotta 78 prosentin työllisyystavoite olisi realistinen, tulisi osa–aikatyön yleistyä merkittävästi tässä ryhmässä kokopäiväisen kotihoidon kustannuksella", raportissa todetaan.

TEM:n mukaan työllisyyden nostaminen 78 prosenttiin pelkästään kokoaikaisilla työsuhteilla ei ole realistinen vaihtoehto. Osa–aikatyön mahdollisuuksien lisäämisellä olisi siis keskeinen rooli.

Lisää työvoimaa kasarmeilta

Varusmiespalveluksen suorittaa Suomessa vuosittain yli 20 000 nuorta, ja siviilipalveluksen yli 3 000. Tämän joukon lisääminen työllisiksi korottaisi työllisyysastetta 0,8 prosenttiyksikön verran.

"Asevelvollisten väestöosuuden ero esimerkiksi Ruotsiin verrattuna on merkittävä. Täten 78 prosentin työllisyystavoite voikin vaatia asevelvollisuuden ja reservin koon kriittistä tarkastelua", TEM:n virkamiehet arvioivat.

Tämän tarkemmin TEM ei varusmiesten määrän vähentämistä analysoi.

Työllisyysasteen noston tukemiseksi myös työttömyysaste olisi saatava painettua hyvin alhaiselle tasolle, jopa noin 4 prosenttiin.

"Työnteon kannusteiden tulisi merkittävästi parantua, mikä on vaikeaa toteuttaa ilman sosiaaliturvan vähimmäistason laskua", virkamiehet kirjoittavat.

Myös koulutusajat haluttaisiin ottaa kriittiseen tarkasteluun. Korkeakoulujen sisäänottojärjestelmä pitäisi ottaa tarkkaan syyniin.

Lue myös:

Tilastokeskus: Työllisiä 35 000 enemmän kuin vuosi sitten