Kuvauskopterit lennähtivät metsäammattilaisten työkaluiksi: "Maailma ja metsä näyttävät ihan erilaisilta, kun saadaan silmät 150 metriin"

Pienet kuvauskopterit tekevät vahvaa tuloaan myös metsätalouteen. Lammin Evolla on koulutettu jo kolmisenkymmentä metsäalan opiskelijaa droonilennättäjiksi.

Ilmakuvauslennokit
Juho Männikkö ja Esa Lientola
HAMK:n lehtori Esa Lientola (oik.) aloitti dronepilottien koulutukset kaksi vuotta sitten. Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Juho Männikkö osallistui koulutukseen vuosi sitten. Timo Leponiemi / Yle

Pieni kuvauskopteri eli drooni surahtaa nopeasti metsän ylle ja näyttää puuston aivan uudesta näkökulmasta. Tuleva metsätalousinsinööri Juho Männikkö näkee droonin lennätystaidossa valttikortin, kun kisaa työpaikoista käydään.

– Uskoisin, että se on tulevaisuuden työmarkkinoilla isokin valtti. Sitä aletaan käyttää nyt monessa paikassa. Kun siihen on itse käynyt koulutuksen, niin sillä voi markkinoida itseänsä työpaikkoihin.

Hän on jo hakenutkin kesätöihin paikkaan, mikä hakee droonipilottia metsätalouteen.

Juho Männikkö valmistui jo vuonna 2011 metsätyökoneen kuljettajaksi. Hän näkee metsätyökoneissa ja kuvauskoptereissa tiettyjä yhtäläisyyksiä: kumpaakin ohjataan kahdella sauvalla. Mutta tietysti erojakin on.

– Kyllähän se maailma ja metsä näyttävät ihan erilaisilta, kun saadaan silmät tuonne 150 metriin.

Droonikoulutukseen tunkua

Hämeen ammattikorkeakoulu on Esa Lientolan johdolla edelläkävijä metsäalan droonilennättäjien koulutuksessa. Lientola on suunnitellut dronekoulutuksen sisällöt yhdessä Lepaan rakennetun ympäristön ja Mustialan maaseutuelinkeinojen koulutuksen opettajien kanssa.

Droonikoulutuksen ensimmäinen osa käsittelee turvallista lentotoimintaa, koneen tekniikkaa, lennättämisen sääntöjä ja peruslentämistä. Teoriakokeen lisäksi opiskelijat suorittavat "inssiajon".

Toisessa vaiheessa drooneilla tehdään kartoituslentoja ja tuloksia sovelletaan omissa tutkimuskohteissa. Kolmannessa vaiheessa opiskelijat tekevät tiimeittäin projekteja, joita voivat olla esimerkiksi sähkölinjojen tarkastukset, tuhojen etsintä tai kosteikkojen mallinnus.

Koulutus alkoi kaksi vuotta sitten ja pian käynnistyy kolmas kurssi, jolla on ilmoittautunut reilut parikymmentä opiskelijaa. Metsäalan opiskelijoiden lisäksi HAMK:n kurssilla on ollut jo mukana parikymmentä opiskelijaa myös muilta biotalousaloilta.

– Meillä on 15 opintopisteen droonimoduli, jossa metsätalousinsinöörejä koulutetaan ihan alusta alkaen droonin käyttöön, kertoo Lientola.

Tähän mennessä kaikkiaan viitisenkymmentä ihmistä metsä- ja muilta biotalousaloilta on koulutettu droonin käyttöön.

metsää ilmakuvassa
AOP

Metsäammattilaisen työkaluksi

Kuvauskoptereiden avulla voidaan arvioida vaikka metsätuhoja ja tarkastaa metsissä tehtyjä toimenpiteitä, mutta jatkossa niitä voidaan käyttää myös metsien inventointiin, kertoo Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Esa Lientola.

– Uskon, että pienet droonit tulevat metsätalousinsinöörien työkaluksi. Niillä nopeutetaan ja tehostetaan työtä. Drooneilla voidaan arvioida tarkemmin esimerkiksi puustomääriä. Aikaa säästyy, kun metsässä kulkemiseen menee vähemmän aikaa.

Metsään menemiseltä metsätalousinsinöörit eivät drooniaikanakaan välty, huomauttaa Esa Lientola.

– Ei se drooni vielä toimistolta lähde, joten kyllä se täytyy käydä siellä metsässä katsomassa.

Harrastajatason laitteista ammattilaiskoneisiin

Lientola näkee kuvauskoptereissa kaksi eri toimintatasoa. Visuaalisessa tarkastelussa silmä analysoi kuvausaineistot ja tähän toimintaan sopivat myös harrastajatason laitteet.

Drone eli kuvauskopteri
Pieniä kuvauskoptereita voidaan hyödyntää monissa metsätalouteen liittyvissä toimissa.Timo Leponiemi / Yle

Järeämpiin koptereihin voidaan asentaa erilaisia sensoreita ja muita lisälaitteita, kuten laserkeilain, jolla voidaan mitata vaikka puun tilavuutta. Näillä laitteilla kerätty data analysoidaan tietokoneella. Keväällä Hämeen ammattikorkeakoulun käyttöön onkin tulossa tähän toimintaan soveltuva ammattilaistason laite.

Hämeen ammattikorkeakoulun biotalousalalla drooneilla tutkitaan metsien lisäksi peltoja, tehdään maisemasuunnittelua ja tutkitaan kestävän kehityksen koulutuksessa muun muassa kosteikkoja.