Jo joka neljäs suomalainen on käyttänyt huumeita – Näin päihdeasenteet ovat vuosien varrella muuttuneet

Päihteitä koskevat asenteet muuttuvat hitaasti mutta varmasti. Mihin kehitys oikein johtaa?

huumeet
Kasa vihreävalkoisia pillereitä
Mostphotos

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Uutisia lyhyesti. Suomalaisten päihteiden käyttöä koskevat asenteet muuttuvat.

Huumeet ovat tulleet suomalaisille entistä tutummaksi. Joka neljäs suomalainen on joskus kokeillut kannabista. Määrä on nelinkertaistunut vuodesta 1992.

Yleistymisen myötä asenteet ovat lieventyneet. Jo 42 prosenttia suomalaisista ajattelee, ettei kannabiksen käyttämisestä pitäisi rangaista. Poliitikot eivät kuitenkaan suhtaudu depenalisointiin yhtä myönteisesti.

Sitten uutisia pidemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkinut suomalaisten huumeiden käyttöä ja huumeisiin liittyviä asenteita vuodesta 1992 asti. Viimeisin tutkimus julkaistiin helmikuun lopussa, ja sen voi lukea täältä (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuksissa on kartoitettu päihteiden käyttöä kuntodopingista gammaan ja lakkaan, mutta muutoksen suuret linjat ovat seuraavat:

Useimmiten käyttö jää yhteen tai muutamaan käyttökertaan – tai menneisyyteen.

Vihreä pilleri.
Lähes puolet Y-sukupolveen kuuluvista on ainakin kokeillut huumeita.Mostphotos

Huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyy Suomessa

Yhä useammalla suomalaisella on omakohtaista kokemusta huumeista. Erityisesti 25–34-vuotiaiden huumeidenkäyttö yleistyy. Y-sukupolvesta jopa 45 prosenttia on joskus elämänsä aikana käyttänyt jotain laitonta huumetta.

Se ei tietenkään tarkoita, että puolet milleniaaleista nappaisi juhlimaan lähtiessään nappeja tai tarjoaisi jatkoilla vierailleen viivat. Useimmiten käyttö jää yhteen tai muutamaan käyttökertaan – tai menneisyyteen.

Viime vuoden aikana huumeita on käyttänyt 8 prosenttia väestöstä, viimen kuukauden aikana vain 3 prosenttia. Luvut ovat kuitenkin nousseet tämän vuosikymmenen aikana, ja samansuuntaisia päätelmiä on tehty esimerkiksi jätevesitutkimuksista. Niiden perusteella on esimerkiksi huomattu, että kokaiinin käyttö on viime vuosina lisääntynyt (siirryt toiseen palveluun) Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa.

Huumeiden käyttö yleistyi 1990-luvun puolivälin jälkeen niin paljon, että tutkijat alkoivat puhua toisesta huumeaallosta. Hieman yksinkertaistaen: ensimmäinen aalto toi 1960-luvulla Suomeen kannabiksen, 30 vuotta myöhemmin tulivat klubikulttuuri, ekstaasi ja muuntohuumeet.

Nyt näyttää siltä, että kyseessä on aallon sijaan pysyvä muutos suomalaisten päihdekäyttäytymisessä.

Huumeiden käytön lisääntyminen merkitsee käytännössä kannabiksen käytön lisääntymistä.

Suomalaisten suosikki on kannabis

Huumeiden käytön lisääntyminen merkitsee käytännössä kannabiksen käytön lisääntymistä. Vuonna 1992 vain kuusi prosenttia väestöstä oli joskus elämässään kokeillut kannabista. Vuonna 2018 vastaava määrä oli 24 prosenttia.

Toisella sijalla ovat lääkkeet. Niiden käyttö on pysynyt kuuden prosentin tietämillä pitkin 2000-lukua. Sen sijaan stimulanttien (ekstaasi, amfetamiini, kokaiini, metamfetamiini) käyttö on nousussa. Väestötasolla niiden kokeileminen on kuitenkin harvinaista, alle viiden prosentin luokkaa.

Mutta: Todellisuudessa "kovien huumeiden" käyttäminen lienee jonkin verran yleisempää. Tutkimukset eivät välttämättä tavoita ongelmakäyttäjiä.

2000-luvulla kotikasvatuksen yleistyminen on lisännyt kannabiksen saatavuutta.

Depenalisoinnin suosio kasvaa

1990-luvun alussa kannabis oli Suomessa huomattavasti nykyistä harvinaisempaa. 2000-luvulla kotikasvatuksen yleistyminen on lisännyt kannabiksen saatavuutta. Samalla sitä on alettu pitää entistä normaalimpana ja hyväksyttävämpänä.

Yli 40 prosenttia 15–69-vuotiaista ajattelee, ettei kannabiksen käyttämisestä pitäisi rangaista. Kannasbiskasvien kasvattamisen sallisi 25 prosenttia. Lähes kolme neljäsosaa sallisi lääkekannabiksen, ja 18 prosenttia ajattelee, että pajautuksia pitäisi saada hankkia mihin tarkoitukseen tahansa. Vain lääkekäyttöön kannabiksen laillistaisi 54 prosenttia suomalaisista.

Kaikkien huumeiden depenalisointia kannattaa 20 prosenttia suomalaisista.

Jutun lähteinä on käytetty Mikko Piispan kirjaa Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta (Teos 2018), Anton Vanha-Majamaan Kannabiskirjaa (Kosmos 2018), THL:n selvityksiä suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista vuosilta 1992–2014 (2016) ja vuonna 2018 (2019) sekä Poliisiammattikorkeakoulun ennakointitutkimusta Huumeet Suomessa 2020 (2012).

Lue myös:

Juice ja Irwin joivat itsensä hengiltä, Y-sukupolven idolit ovat brändiään vaalivia yrittäjiä – Ibelle brändääminen on "sikaluontevaa"

Vihreä aalto etenee maailmalla, mutta milloin kannabis laillistetaan Suomessa? Näin vastaavat puolueet