Nuoren vakava onnettomuus muistutti turvallisuudesta laskettelurinteissä: miksi kypärä ei ole edelleenkään pakollinen?

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n tutkimuksen mukaan kypärän käyttö on hyvällä tasolla vaikkei se pakollista ole.

kypärät
Laskettelija rinteessä.
Häkärinteillä laskijat käyttävät hyvin kypäriä, toimitusjohtaja Jukka Kirjavaisen mukaan vain parilla prosentilla ei ole kypärää.Simo Pitkänen / Yle

Vakava lasketteluonnettomuus herätti keskustelun kypärän käytöstä vilkkaimpaan hiihtoloma-aikaan. Nuoren laskettelijan alastulo hyppyristä epäonnistui kohtalokkain seurauksin viime viikonloppuna Hankasalmen Häkärinteillä (siirryt toiseen palveluun) (Keskisuomalainen). Vakavasti loukkaantunut nuori mies kiidätettiin helikopterilla sairaalaan. Hän ei käyttänyt laskiessaan kypärää.

Valtaosalla suomalaisissa laskettelurinteissä laskevilla on käytössään kypärä. Mutta edelleen löytyy parannettavaa.

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kaudella 2017–18 kypärää käytti 92 prosenttia. Rinteessä sattuu monenlaisia onnettomuuksia, kolmanneksi eniten niitä sattuu pään alueelle niin lautailijoilla kuin laskettelijoilla.

Kaikissa onnettomuuksissa mukana olleista miehistä 91,29 prosentilla ja naisista 92,23 prosentilla oli kypärä päässään.

Kypärän käyttö ei ole pakollista, mutta se on hyvin suositeltavaa.

– Pakko ei välttämättä ole tehokkain keino lisätä kypärän käyttöä. Lisäksi kypäräpakon valvominen olisi käytännössä melkoisen hankalaa, kun toimivaltuudet eivät riitä, Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors sanoo.

Hiihtokeskukset ja Suomen hiihtokeskusyhdistys ry ovat tehneet vuosikausia valistustyötä kypärän käyttämisen suhteen. Häkärinteiden toimitusjohtaja toimitusjohtaja Jukka Kirjavainen kertoo, että 25 vuotta sitten vuokraamossa oli vain muutama kypärä, kun nykyisin niitä on vuokrattavana lähes 200.

Häkärinteillä harvemmin sattuu lauantain kaltaisia vakavia onnettomuuksia. Pienempiä venäytyksiä ja nyrjähdyksiä sattuu toisinaan. Laskettelukeskuksessa on panostettu turvallisuuteen, mutta Kirjavainen myös peräänkuuluttaa laskijoiden omaa vastuuta.

– Vastaamme siitä, että suorituspaikat ovat turvallisessa ja hyvässä kunnossa. Ne huolletaan joka päivä. Muuten laskija on omalla vastuullaan rinteessä.

Häkärinteiden hyppyrit ja kummut on rakennettu Hiihtokeskusyhdistyksen konsultin kanssa, jotta ne olisivat helppoja suorituspaikkoja, sillä laskettelukeskuksen asiakaskunta on enimmäkseen vasta-alkajia ja harjoittelijoita.

– Jokaisen on myös tiedostettava oma taitotasonsa ja mentävä sen mukaan, Kirjavainen sanoo.