Lapissa sairaanhoito hyödyntää kokemustoimijoiden tietämystä vielä vähän – vinkkejä saisi vaikka tilasuunnitteluun ja hoitotyöhön

Lapissa ollaan vasta heräämässä hyödyntämään kokemustoimijoita fyysisten sairauksien hoidossa. Eniten kokemusasiantuntijuutta on hyödynnetty päihde- ja mielenterveyssairauksien hoidossa.

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
Keminmaalainen Eero Knuuti kotiovellaan.
Eero Knuuti kouluttautui kokemustoimijaksi ja -kouluttajaksi sairastettuaan aivoinfarktin.Kati Teirikko / Yle

Lapissa on jo useita kymmeniä koulutettuja kokemustoimijoita, mutta heidän omakohtaisia kokemuksiaan ei hyödynnetä vielä yhtä paljon kuin muualla Suomessa.

Kokemustoimijalla on erityistä asiantuntijuutta, sillä hän on itse käynyt läpi sairauteensa ja sen hoitoon liittyvät vaiheet. Hän siis voi kertoa omakohtaisia kokemuksia sairaudestaan tai vammastaan sekä esimerkiksi siitä, miten hoitotyö on hänen mielestään sujunut. Tällainen tieto voi auttaa kehittämään vaikkapa sairaalan toimintoja paremmiksi.

Keminmaalainen Eero Knuuti sairasti aivoinfarktin vuonna 2006. Sairaudesta toivuttuaan hän lähti mukaan Aivoliiton toimintaan ja on kouluttautunut sekä kokemuskouluttajaksi että -toimijaksi.

– Oikeastaan hyvin vähän meitä kokemustoimijoita on käytetty. Sairaanhoitopiiri on kyllä kouluttanut mielenterveys- ja päihdepuolen kokemustoimijoita, mutta meitä muita ei ole juuri käytetty, Eero Knuuti harmittelee.

– Pitäisimme mielellämme sairaalassa esimerkiksi ensitietopäiviä. Meillä olisi paljon annettavaa sinnepäin, Knuuti vinkkaa.

Asiakkaan näkökulma esille

Lapin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa kokemustoimijat ovat toimineet oppitunneilla muun muassa simulaationäyttelijöinä eli "esittäneet" hoitotyön harjoittelutilanteessa potilasta tai asiakasta.

Lapin sairaanhoitopiiri on ottanut kokemustoimijat mukaan esimerkiksi uuden laajennusosan suunnitteluun. Myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille sairaalapalvelut tuottavassa Mehiläinen Länsi-Pohjassa mietitään kokemustoimijoiden asiakasnäkökulman hyödyntämistä aikaisempaa enemmän.

– Enemmän tämä on asennekysymys ja tahtotila, että huomataan ja suunnitelmallisesti otetaan näitä kokemusasiantuntijoita mukaan, sanoo Vastaanottopalvelulinjan johtaja Seija Parviainen Mehiläinen Länsi-Pohjasta.

Seija Parviaisen mielestä kokemustoimijoita voisi käyttää apuna esimerkiksi kaikissa tilakysymyksiin liittyvissä asioissa. Myös palveluiden kehittämiseen, uudelleen jäsentämiseen ja järjestelyihin kokemustoimijat voisivat tuoda hyviä näkemyksiä ja huomioita.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on laajentanut kokemusasiantuntijatoimintaa jo kaikille sairaanhoitoalueille.