THL: Pohjois-Karjalan sote-menot pienimmät, vaikka palvelujen tarve on suuri

Vuonna 2017 Pohjois-Karjalan tarvevakioidut sosiaali- ja terveysmenot olivat seitsemän prosenttia maan keskitasoa alhaisemmat.

Joensuu
Terveysaseman opaskyltit.
Ismo Pekkarinen / AOP

Pohjois-Karjalassa on maan pienimmät sote-menot, kun otetaan huomioon asukkaiden palvelujen tarve.

Tämän paljastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuorein tilasto vuodelta 2017.

Pohjois-Karjalan tarvevakioidut sosiaali- ja terveysmenot olivat seitsemän prosenttia maan keskitasoa alhaisemmat. Toisesta ääripäästä löytyi Lappi, jossa menot olivat 11 prosenttia keskimääräistä suuremmat.

THL:stä kerrotaan, että palvelujen tarpeessa on suuria alueellisia eroja. Tarpeisiin vaikuttavat asukkaiden ikä- ja sukupuolijakauma, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät.

Pohjois-Karjalassa palvelujen tarvetta oli 17 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin. Asukasta kohden lasketut sote-menot olivat 3 344 euroa. Kunnat käyttivät sote-palveluiden järjestämiseen keskimäärin 3 100 euroa per asukas.

THL korostaa, että tarvevakioidut menot eivät kerro mitään sote-palveluiden laadusta tai saatavuudesta.

Keskitasoa matalammat menot viittaavat kuitenkin esimerkiksi siihen, että toiminta on tehokasta ja että hoitoketjut toimivat hyvin.