Mitä kauramaidon hiilijalanjäljestä oikeasti tiedetään? Tässä 4 kuumaa kysymystä aiheesta ja asiantuntijoiden vastaukset

Kaurajuomasta on hyvin vähän tieteellisesti tutkittua tietoa, ja siksi sille olisi iso tilaus.

kaura
nainen kauramaitohyllyllä
Kaurajuoman ilmastovaikutus vaikuttaa olevan jonkin verran pienempi kuin maidolla, sanoo tutkija.Mikko Koski / Yle

Mitä kauramaidon hiilijalanjäljestä todella tiedetään?

Kysymys nousi julkiseen keskusteluun Ylen uutisoitua aiheesta loppuvuodesta.

Yle perusti juttunsa muun muassa Luonnonvarakeskukselta eli Lukelta sekä kaurajuoman valmistajilta saamiinsa tietoihin. Luke kertoi Ylelle alun perin, että kaurajuoman hiilijalanjälki voi olla samaa luokkaa kuin lehmänmaidon.

Myöhemmin tutkimuslaitos tarkensi lausuntoaan: se totesi, että tuoteryhmätasolla maitotuotteita korvaavien kaurapohjaisten tuotteiden ilmastovaikutukset voivat olla samassa suuruusluokassa kuin maidon ja muiden maitotuotteiden.

Tieto korjattiin alkuperäiseen juttuun ja sen otsikkoon, mutta se jättää silti edelleen avoimeksi kysymyksiä kauramaidon ekologisuudesta.

Siksi Yle kysyi asiaa uudestaan kolmelta eri asiantuntijalta.

Mitä oikeasti tiedämme ruokajuomana käytettävän kauramaidon hiilijalanjäljestä?

Kaurajuomasta on hyvin vähän tieteellisesti tutkittua ja vertaisarvioitua tietoa, aloittaa vastauksensa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri. Myöskään niin sanotun PEF-ohjeen mukaisesti tuotettua tietoa ei juuri ole, hän lisää.

Kyse on niin uudesta ruokajuomasta, että Katajajuuri asettelee sanansa varoen: kaikki, mitä kaurajuomasta uskaltaa sanoa, perustuu enemmän tai vähemmän yksittäisiin selvityksiin, ei tieteellisesti tutkittuun tietoon.

Kauramaitojuomapurkki kassalla.
Kasvipohjaisista juomista nimenomaan kaurajuomien kulutus on noussut selvästi.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Mitä asiasta sitten uskaltaa sanoa?

Yritysten itsensä ja tutkimuslaitosten tekemien selvitysten perusteella ainakin sen, että kaurajuoman ilmastovaikutus litraa kohti vaikuttaa olevan jonkin verran pienempi kuin lehmänmaidolla.

– Joissakin tutkimuksissa on päästy siihen, että hiilijalanjälki voi olla reilustikin pienempi. Jopa noin kolmasosan maidosta, Katajajuuri toteaa.

Ylen alkuperäisessä jutussa haastateltu Luken tutkija Merja Saarinen sanoo tietävänsä kaksi yritysten teettämää tutkimusta, joissa kummassakin tulos oli, että kaurajuoman ilmastovaikutus on 0,3 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia per litra.

– Se on tyypillinen luku aika monellekin ruokatuotteelle, erityisesti kasviperäisille tuotteille.

Suomalaisen lehmänmaidon ilmastovaikutus on Saarisen mukaan noin yksi.

Hänellä ei ole tiedossa yhtään tieteellisessä lehdessä julkaistua tutkimusta kaurajuoman ilmastovaikutuksista.

Niistä ei ole tietoa myöskään Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijalla Minna Kaljosella.

– Tutkimuksen puolella ollaan vasta heräämässä aiheeseen. Media teki hyvää työtä, kun pöyhi ja kaivoi aihetta ja sai alan heräämään, hän sanoo.

Aiheesta on kiinnostuttu myös maailmalla: esimerkiksi Britannian BBC kertoi aiemmin tässä kuussa Oxfordin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan lasillinen lehmänmaitoa tarkoittaa lähes kolme kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä mihin tahansa ei-lehmänmaitopohjaiseen tuotteeseen nähden.

Tutkimuksesta lisää BBC:n sivuilla. (siirryt toiseen palveluun)

Ovatko Luke ja Suomen ympäristökeskus tutkineet kauramaitoa itse?

Joulukuisessa jutussa Luonnonvarakeskus kertoo, että se on muutama vuosi sitten tehnyt yhden arvioinnin kaurapohjaisesta juomasta ja että siinä on tullut ilmi, että erään kaurapohjaisen välipalajuoman hiilijalanjälki on samaa luokkaa kuin lehmänmaidon.

Lisäksi Lukessa on tehty jogurtin ja sitä vastaavan kaurapohjaisen tuotteen elinkaariarvioinnit.

Mutta – onko järkevää vertailla kaurapohjaisen välipalajuoman hiilijalanjälkeä ruokajuomana käytettävään lehmänmaitoon? Niiden käyttötarkoitus kun on niin eri.

Saarinen toteaa, että aina olisi hyvä katsoa kokonaisuutta: verrata ennemmin ruokavaliota ja kokonaisia tuoteryhmiä kuin yksittäisiä tuotteita ja ottaa huomioon myös ravitsemus, kun on kyse ruuasta.

Katajajuuren mielestä Luken aiemman laskelman suurin ongelma on, että aineisto on niin vanha – hänen tietojensa mukaan jopa yli kymmenen vuotta vanha. Moni asia on voinut muuttua merkittävästi.

– Sen takia en lähtisi käyttämään sitä julkisessa keskustelussa.

– Elinkaarilaskennan lähtötietojen tulisi olla suhteellisen tuoreita ja viljelyssä mielellään kolmelta peräkkäiseltä vuodelta.

Suomen ympäristökeskus ei ole tutkinut kaurajuoman ilmasto- tai ympäristövaikutuksia, Kaljonen kertoo.

– Ne tutkimukset, mitä me olemme tehneet, ovat olleet järjestelmätason tarkasteluita.

Mitä pitää tutkia lisää?

Ainakin kaurajuoman useita eri elinkaarisia ympäristövaikutuksia, muun muassa hiilijalanjälkeä, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.

– En usko, että sieltä paljastuu mitään erityisen suurta. Mutta jotta voimme vertailla, mitkä ovat ympäristövaikutukset esimerkiksi valmistajan A kaurajuomalla, valmistajan B soijajuomalla ja vaikkapa valmistajien C ja D maidoilla, tulee kussakin tuotantoketjussa selvittää kaikkien elinkaarivaiheiden merkitys koko ympäristöjalanjälkeen. Tämä toisi tärkeää valintatietoa kuluttajille.

Jotain kauramaidon hiilijalanjäljestä kuitenkin jo tiedetään. Siksi herää kysymys:

Kumpi on ympäristöystävällisempi ruokajuoma: kauramaito vai lehmänmaito?

– En pysty ottamaan enkä halua ottaa tässä vaiheessa kantaa, koska erityisesti kaurajuomaa koskeva tieteellinen tutkimus on vasta aluillaan, vastaa Merja Saarinen.

Hän jatkaa, että maidon merkitys ilmastonäkökulmasta liittyy ennen kaikkea sen suureen kulutusmäärään keskimääräisessä ruokavaliossa.

Kaurapelto
Kaurapelto.Anniriitta Tolvanen / AOP

Minna Kaljonen puolestaan muistuttaa, että vaikka yhden tietyn tuotteen tarkkoja elinkaarisia ympäristövaikutuksia ei vielä tiedetä, siitä on kuitenkin vahvaa näyttöä, että kasvispainotteinen ruokavalio on ilmaston ja terveyden kannalta kestävämpi.

Myös Katajajuuri on varovainen vastauksessaan eikä haluaisi kommentoida aihetta tämänhetkisillä tiedoilla suuntaan tai toiseen.

Sen hän suostuu sanomaan, ettei sen enempää kaurajuoman kuin perinteisen lehmänmaidonkaan ilmastovaikutus ole tavattoman suuri suhteessa litraan.

– Litraa tai kiloa kohden ajateltuna en osaa ajatella, että maito tai kaurajuoma olisi erityisen ympäristöä kuormittava tuote. Tarkempaan vertailuun tarvitsemme kuitenkin tuoretta puolueetonta tutkimusta.

Entä kumpi on eettisempi valinta?

Kaljosen mielestä jokaisen tulee ratkaista kysymys itse.

– Jokaisen pitää määritellä itse, mikä on eettisesti tärkeää.

– Jos puhutaan maidontuotannosta, silloin siihen liittyy myös eläinten hyvinvointi, siihen liittyvät biodiversiteetti ja moni muukin asia. Ne eivät kaikki palaudu hiilijalanjälkeen.

Tästä huolimatta myös juuri hiilijalanjälki on Kaljosen mukaan hyvinkin tärkeä asia.

– Se pitää huomioida tässä ilmastonmuutoksen maailmassa.

Loppuun vielä yksi kysymys. Asia nousee helposti esiin esimerkiksi yleisöpalautteissa, kun suuren suosion saaneesta kauramaidosta kirjoitetaan juttuja.

Saako ruokajuomana käytettävää kaurajuomaa kutsua kauramaidoksi?

Kyllä saa. Yleiskielisissä teksteissä, kuten uutisissa, voi käyttää sanaa kauramaito tai kaurajuoma, toteaa Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltaja ja kouluttaja Riitta Hyvärinen tuoreessa artikkelissaan (siirryt toiseen palveluun).

Hänen mukaansa lainsäädäntö velvoittaa, että mainonnassa ja pakkausmerkinnöissä käytetään ainoastaan sanaa kaurajuoma: tuotteen menekkiä edistettäessä ei saa käyttää ilmauksia, joissa viitataan maidon kaltaisuuteen.

Puhekielessä kauramaito on kuitenkin tavallisempi kuin kaurajuoma, Hyvärinen katsoo.

Sen takia tässäkin jutussa puhutaan kaurajuoman ohella nimenomaan kauramaidosta.

Kauramaidon käyttö on kasvanut niin, että suosikkituotteet ovat välillä loppuneet kaupoista. Oletko sinä siirtynyt kaurajuoman käyttäjäksi? Miksi? Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun lopussa tänään keskiviikkona kello 22 asti.

Aiheesta aiemmin:

Climate change: Which vegan milk is best? (siirryt toiseen palveluun) (BBC 22.2.2019)

Kaura­väli­pala­juoman hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin lehmän­maidon (12.12.2018)

Kauramaidon käyttö kasvaa niin, että suosikkituotteet loppuvat kaupoista – Ruokakulttuurin tutkija: kuluttaja haluaa viestiä tiedostavuudesta ja helpottaa arkea (1.12.2018)

Tutkija odotti vuosikymmeniä, että kaura löisi läpi – sitten tulivat nyhtökaura ja kauramaito, ja nyt hän sanoo olevansa taivaassa (3.3.2018)

Kauramaito valtaa alaa kaupan kylmähyllyiltä – jääkö Mansikki työttömäksi? (5.2.2018)

Kaura on nyt pop – siihen siirtyvät sekä trendikkäät kuluttajat että viljelijät (10.4.2018)