Yksinkertainen opas sote-finaaliin: Tätä vuosikausia kestäneellä hankkeella tavoitellaan, ja näin se voisi vielä edetä

Sote-rutistus on huipentumassa finaalikierrokseen. Lue tästä tärkeimmät käänteet ja olet kartalla, kun eletään uudistuksen kohtalonhetkiä.

sote-uudistus
Sote
Jyrki Lyytikkä / Yle

Politiikan penkkiurheilijaa jo hirvittää, kun katsoo kuinka vinhaan vauhtiin maakunta- ja sote-uudistus on tällä viikolla kiihdytetty.

Eduskunnan valiokunnat ovat piiskanneet itsensä hurjaan laukkaan, hallitus sorvaa vastauksiaan ennätystahtia, poliitikot sinkoutuvat ulkoradoille ja asiantuntijat pyörittävät päätään epäuskoisina.

Toimittajat kertovat kansakunnalle uusimmista käänteistä posket punaisina. Joka toinen sana uutisvirrassa tuntuu olevan "sote".

Jotta sote-väännön uusimmissa kiemuroissa pysyisi vaivatta mukana, tässä muutama olennainen käänne ja käsite.

Pääministeri Matti Vanhanen puhuu presidentti Tarja Haloselle hallituksen virkaanastujaisissa presidentinlinnassa
Soten historia alkaa jo Matti Vanhasen hallituskaudelta.Touko Yrttimaa / Yle

Lakipaketti, jolla on perinteitä

Soten vaellus suomalaisessa politiikassa alkoi jo vuonna 2006. Silloin se oli Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistus. Sen jälkeen jokainen hallitus on soutanut ja huovannut hankkeen kimpussa.

Juha Sipilän (kesk.) nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattuna sote-uudistus on noussut aivan uusille kierroksille. Ja nyt loppu häämöttää. Kukaan vain ei tiedä millainen.

Laki on nyt sote-valiokunnassa. Käsittelyn takaraja on tällä haavaa 5. maaliskuuta, jonka jälkeen lain pitäisi edetä eduskunnan täysistuntoon. Aikataulut voivat vielä venyä.

Tämän jutun lopussa on vielä muistin virkistämiseksi hieman seikkaperäisempi sote-historiikki.

Tätä tavoitellaan

  • Suomalaiset ikääntyvät, jolloin työikäisiä ihmisiä on yhä vähemmän ja vastaavasti hoidettavia enemmän. Verotulot putoavat samalla, kun hoitomenot kasvavat. Puhutaan kestävyysvajeesta. Jotain tarvitsisi tehdä.
  • Soten on toivottu hillitsevän sosiaali- ja terveydenhoidon menojen kasvua kaikkiaan 3 miljardia euroa.
  • Tasa-arvo ei aina toteudu kaikilla alueilla. Kaikkien pitäisi päästä hyvien hoitojen ulottuville yhdenvertaisesti.
  • Kilpailusta haetaan vikkelyyttä ja virtaviivaisuutta. Se on tarkoitus toteuttaa valinnanvapauslailla. Palveluseteli kouraan ja jokainen voi myös itse valita, mistä hoitonsa hakee.
  • Pienille kunnille sote-palvelujen tuottaminen voi käydä raskaaksi, jolloin tarvitaan niin sanotusti leveämmät hartiat.
  • Leveämpien hartioiden hankkimista kutsutaan maakuntauudistukseksi. Valtion ja kuntien väliin tulee 18 maakunnan ja 15 sote-alueen uusi hallinto.

Muutama avainsana tämän päivän keskusteluun

  • Hallitusohjelma. Sipilän hallituksen toiminnallinen ohjenuora. Tärkeimpänä hankkeena on sote- ja maakuntauudistuksen vieminen maaliin.
  • Hallituksen esitys. Yli tuhatsivuisen esityksen koko nimi on: Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.
  • Maakuntauudistus. Keskustan lempilapsi, josta oli tulla hallituskriisi – kokoomukselle olisi riittänyt pienempikin määrä maakuntia. Nyt niitä esitetään olevan 18.
  • Maku 1. Varsinainen uudistuksen päälakipaketti. Sisältää muun muassa maakuntien ja sote-palvelujen järjestämisen.
  • Maku 2. Sisältää suuren määrän muun muassa maataloushallintoon, vesiensuojeluun ja kasvupalveluihin liittyviä lakeja. Joidenkin arvioiden mukaan voidaan jopa jättää aluksi paketin ulkopuolelle.
  • Maakuntavaalit. Niillä valitaan maakuntien poliittinen johto ja edustus. Vaalin ajankohdasta ei ole vielä tietoa, kauden pituutta on kaavailtu jopa vuoden 2025 toukokuuhun.
  • Valinnanvapaus. Kokoomuksen lempilapsi, joka ei ota oikein syntyäkseen – sen tiellä on vielä hankaluuksia mahdollisesta notifikaatiosta EU:lle lähtien. Siniset kipuilevat juuri valinnanvapauslain kanssa. Kokoomuksen mukaan laki on soten ydintä, eikä sitä voida irrottaa paketista.
  • Rahoitus. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että maakuntien rahoitus on turvattava, jotta ihmisten palvelut ja perusoikeudet eivät vaarannu. Ihan vielä ei ole selvinnyt, miten temppu tehdään.
  • Sosiaali- ja terveysvaliokunta. Eduskunnan se valiokunta, joka on varsinaisesti viilannut hallituksen lakiesitystä.
  • Perustuslakivaliokunta. Eduskunnan se valiokunta, joka on tarkastanut sosiaali- ja terveysvaliokunnan viilaamien esitysten perustuslainmukaisuutta. Pyyhkeitä on tullut joka kerta.
  • Notifikaatio. Jotta valinnanvapauslaki olisi linjassa EU:n kanssa, pitäisi lakiin sisältyvistä valtiontuista kertoa myös EU:lle ja varmistua EU:n kannasta. On ollut jatkuvan pähkäilyn aihe: pitääkö tehdä ollenkaan, pitääkö tehdä ennen vai jälkeen lainsäädännön vai kelpaisiko joku simppelimpi ilmoitus: oikeusvarmuusmenettely?

Missä mennään juuri nyt

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokous 26. helmikuuta.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokous 26. helmikuuta.Mikko Stig / Lehtikuva

Nyt ollaan siis suuren finaalin loppukaarteessa ja jäljellä on monivuotisen maratonin loppusuora. Ongelma on siinä, että suora ei ole mikään loputon kiitorata vaan pahainen tumppi, vain viikon mittainen.

Siinä ajassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitäisi justeerata koko lakipumaska kohdilleen siten, että se on korjattu niiltä osin kuin perustuslakivaliokunta sitä moitti. Tähän työhön kaivataan vastauksia hallitukselta ja ministeriöiltä – joita ne ovat jo tiistain aikana antaneetkin.

Loppusuoralla on nähty myös kramppeja. Eilen maanantaina sote-valiokunnassa sinisten Vesa-Matti Saarakkala, Pentti Oinonen ja Martti Mölsä ilmoittivat olevansa kovin epäileväisiä koko paketin syntyyn.

Justeerattu lakiesitys pitäisi sitten saattaa vielä eduskunnan suureen saliin.

Melkoinen savotta, kun printattuna pelkästään päälakiesitys (siirryt toiseen palveluun) on 1 002 sivua pitkä.

Pituus, laajuus ja vaativuus eivät ole toisaalta yllätys, sillä sote-saaga on harvinaisen pitkä.

Lopuksi: pitkä historia lyhyesti

  • Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti Paras-hankkeen eli kunta- ja palvelurakenneuudistuksen 2006. Tarkoistus oli patistaa kuntia yhteistyöhön sosiaali- ja terveyspalveluissa.
  • 2011 Jyrki Kataisen (kok.) hallitus keskeyttää Paras-hankkeen. Sote-raportteja tehtaillaan urakalla. Syntyi soten järjestämislakiesitys, joka lensi romukoppaan.
  • Alexander Stubbin (kok.) hallitus yrittää torjua kestävyysvajetta. Syntyy viiden sote-alueen esitys, jonka perustuslakivaliokunta torppaa 2015.
  • Juha Sipilän hallitusohjelman fokuksessa on sote. Sovitaan 15 sote-alueesta ja 18 maakunnasta. Kokoomus myöntyi keskustan hamuamaan maakuntien määrän ja sai puolestaan läpi hankkeen valinnanvapauslaista.
  • Hallitus antoi sote-esityksen eduskunnalle tasan kaksi vuotta sitten. Maakunnat piti perustaa heinäkuussa 2017, sote-palveluiden piti siirtyä maakunnille vuoden 2019 alussa.
  • Alkaa sote-esitysten Raatteen tie: perustuslakivaliokunta tyssää lakihankkeet kolmesti. Niissä on paljon korjattavaa. Viime perjantaina annetussa lausunnossa oli parikymmentä korjattavaa kohtaa.

Lue lisää:

Analyysi: Sote kiertyy yhä hankalampaan umpisolmuun –
löytyykö hallituksesta avaajia?

Asiantuntijoilta kylmää kyytiä eloonjäämistaistelua käyvälle sotelle – "Ehkä 10 prosentin todennäköisyys läpimenoon"

Yhä jatkuva sote-saaga – tässä lyhyesti soten käänteet viime hallituskausilta

Analyysi: Perustuslakivaliokunta nosti tuttuja ongelmia sote-pöytään – Riittääkö aika kunnollisten ratkaisujen löytämiseen?

EU-professorit tylyinä: Ei valinnanvapautta ilman komission ennakkoarviota

Sote-johtaja Nerg: Valinnanvapauslakien EU-kelpoisuus voidaan ehkä hoitaa kevyemmällä tavalla

Kuka sanoi, mitä sanoi? Oliko yksimielinen perustuslakivaliokunta sittenkään yhtä mieltä valinnanvapauden EU-notifikaatiosta

Sinisten Saarakkala ja Oinonen lipesivät hallituksen sote-rintamasta – Sampo Terho: Vielä ei ole äänestetty mistään

Siniset seisoo sote-uudistuksen takana – Simon Elo: "Sinisten kuuppa kestää"