Vapiskaa Norppaliven tähdet, nyt tulee Toukka-live – mustasotilaskärpäset marssivat ratkaisemaan jäteongelmaa

Mustasotilaskärpästen toukat ovat biojäteahmatteja, joiden ruokailua voi seurata suorana verkossa.

hyönteiset
Mustasoturikärpäsen toukkia ruokailemassa.
Jaana Polamo / Yle

Kun ovi Saarijärven Biotalouskampuksen jäisellä pihalla nököttävään tavalliseen rahtikonttiin avataan, iskee vastaan tyrmäävä hajujen sekamelska. Vierailijan on hetken aikaa taisteltava yökötystä vastaan.

Tuhti haju tulee kananrehusta, jolla mustasotilaskärpäsen jälkeläiset saadaan kasvamaan ja lisääntymään tutkimuskäyttöön nopeasti.

Kahteen osaan jaetun kasvatuskontin etuosa toimii lastentarhana, jossa munista kuoriutuneet vauvatoukat varttuvat. Varastohyllyissä on päällekkäin harmaita, matalareunaisia muovilaatikoita. Laatikoissa möngertää ja kiemurtelee eri-ikäisiä toukkia.

Jos oikein tarkkaan kuuntelee, korva voi erottaa toukkien liikkumisesta syntyvän suhinansekaisen ritinän.

Kamera mustasoturikärpästen toukkalassa.
Nettikameran silmä tarkkailee toukkien ahkeraa syömistä.Jaana Polamo / Yle

Yhden laatikon yläpuolella kameran tarkka silmä lähettää kuvaa verkkoon vuorokauden ympäri. Kyseessä on VTT:n toukkien tosi-tv (siirryt toiseen palveluun) (YouTube). Kyseessä ei ole ainut live, jossa voi seurata eläinten touhua: niistä yksi tunnetuimmista on WWF:n Norppalive (siirryt toiseen palveluun).

Maailman pohjoisimmassa hyönteistutkimuskontissa asustelee noin 100 000 mustasotilaskärpästä. Niiden ruokahalua tutkitaan VTT:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Sotaisesta nimestään huolimatta mustasotilaskärpäset ovat leppoisia otuksia, kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Sami Virtanen, joka on huolehtinut tutkimuskontin asukeista liki vuoden ajan.

– Nämä hyönteiset voisi jättää omilleen pariksi viikoksi. Ainoa rajoittava tekijä on kosteutussysteemin täyttö. Vettä pitää lisätä, jotta ilmankosteus pysyy tasaisena, kertoo Virtanen.

Päämääränä lihominen

Mustasotilaskärpäsistä kaavaillaan ongelmallisten biojätevirtojen hävittäjää.

Kun mustasotilaskärpäsen valkoinen pikkutoukka kuoriutuu munasta, se on noin riisinjyvän kokoinen. Toukan elämäntehtävä on syödä – ja voi pojat, kyllä se syökin!

Kuoriutumisensa jälkeen toukka turvottaa itsensä 800–1 000 kertaiseksi noin kolmessa viikossa. Ravinnoksi käy lähes kaikki eloperäinen aines, lukuun ottamatta puuta.

Meneillään olevassa VinsectS-hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) (Hanketuloskortti) on ensin kartoitettu, millaisia sivutuotteita Saarijärven seudulta löytyy.

Toukille on syötetty elintarviketeollisuuden jätteitä leipomosta, kalankasvatuksesta sekä ihan tavallista biojätettä, luettelee VTT:n tutkija Tuure Parviainen.

– Kaikki on kelvannut, mitä tähän mennessä on tarjottu, myhäilee Parviainen.

Kontti, jossa tutkitaan mustasoturikärpästen kasvua.
Maailman pohjoisin hyönteiskasvatuskontti on pitänyt lämpönsä myös kovimmilla pakkasilla.Jaana Polamo / Yle.

Toukille kelpaavat jopa jätevedenpuhdistamoiden lietteet ja karjan lanta, kertoo projektipäällikkö Tiina Siimekselä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

– Ne poistavat todella paljon vettä, eli esimerkiksi lietteiden käsittelyssä toukat olisivat erittäin tehokkaita.

Mustasotilaskärpäsen toukat voivat syödä jätteestä 50–80 prosenttia. Toukkakäsittely voisi siis pienentää jätteen kuljetuskustannuksia huomattavasti.

– Biokaasulaitoksen yhteydessä voisi hyvin hyödyntää mustasotilaskärpästen toukkien syömätehoa. Annettaisiin jäte ensin toukille ja jäljelle jäävä aines biokaasutettaisiin. Se on yksi mahdollisuus tuottaa lisäarvoa, pohtii Parviainen.

Rasvaa ja proteiinia kitiinikotelossa

Kun koteloitumisen aika lähestyy, mustasotilaskärpäsen toukat vaihtavat väriään vaaleasta tummempaan. Noin kolmen viikon ikäisinä ne alkavat olla valmiita seuraavaan vaiheeseen.

Vatsansa täyteen syöneet toukat tunnistaa siitä, että ne alkavat kiipeillä pois kasvatuslaatikoistaan, kertoo Tuure Parviainen.

– Tuohon laatikon reunalle kavuttuaan ne tekevät kuten lapsia on opetettu tekemään liikenteessä: katsovat ensin vasempaan, sitten oikeaan ja vielä kerran vasempaan. Sitten ne heittäytyvät tyhjyyteen.

Kasvatuskontin vesivanerisella lattialla pulskaa ruumistaan nytkäyttelee laiskasti muutama tummanruskea pikkuotus.

Muoviseen pakasterasiaan on kerätty kourallinen pakoon pyrkineitä toukkia. Etusormella silittäessä ne tuntuvat kuivilta, lämpimiltä ja napakan pehmeiltä.

Koteloituvia mustasoturikärpäsen toukkia muovirasiassa.
Koteloitumisvaiheessa olevat toukat kelpaisivat kalanrehuksi sellaisenaan.Jaana Polamo / Yle

Toukasta (siirryt toiseen palveluun) (Natura-lehti) noin 35 prosenttia on rasvaa, 40 prosenttia proteiinia ja siinä on myös paljon kalsiumia sekä hyviä aminohappoja. Toukan ravintopitoisuus riippuu siitä, mitä se on syönyt.

Tässä vaiheessa ne sopisivat suoraan rehuksi vaikkapa broilerin- tai kalankasvatukseen. Maailmalla mustasotilaskärpäsen toukkia on testattu lohenkasvatuksessa ja siitä on saatu hyviä tuloksia, kertoo Parviainen.

– Toki se suurempi arvo toukista saadaan, jos niitä jalostetaan eteenpäin, eli otetaan se proteiini ja rasva erilleen.

Toukkien rasvasta voisi esimerkiksi valmistaa biodieseliä (siirryt toiseen palveluun) (Bioste) ja proteiinista tehdä valkuaisrehua tuotantoeläimille.

Kotelon kitiini voidaan muuttaa kitosaaniksi, jota käytetään niin lääketeollisuudessa kuin muovin korvaajana (siirryt toiseen palveluun) (Tekniikka&Talous).

Elämää rokkitähtenä

Tutkimuskontissa koteloituneita toukkia ei hyödynnetä rehuna tai rasvana, vaan kotelot siirretään kontin takaosaan.

Kun kontin etuosa oli varattu kasvavalle nuorisolle, on takaosa puolestaan aikuisten puoli. Täällä ilma on kosteaa kuin tropiikissa ja lämpötila noin +30 astetta.

Myös haju on siedettävä, sillä ruokaa ei tällä osastolla tarvita. Aikuisina kärpäset eivät syö, sillä niiden leuat ovat surkastuneet koteloitumisen yhteydessä.

Toukat köllöttävät koteloissaan verkkohäkin pohjalla kunnes kehittyvät aikuisiksi. Sitten ne kömpivät suojakuorestaan ja pyrähtävät siivilleen uuteen elämänvaiheeseen.

Aikuisen mustasotilaskärpäsen elämä on kuin rokkitähdellä – kiihkeä ja lyhyt.

– Kotelosta päästyään aikuiset pörräävät ja parittelevat noin viikon ajan. Munat laskettuaan ne kuolevat pois, kertoo Parviainen.

Kaksi mustasoturikärpästä kädellä.
Aikuisella mustasotilaskärpäsellä ei ole suuosia, eikä pistintä, joten siitä ei ole haittaa ihmiselle.Jaana Polamo / Yle

Sisätiloiltaan tummanpuhuvan kontin katosta roikkuu pari erikoislamppua, koska aikuiset mustasotilaskärpäset ovat lämpötilan ja kosteuden lisäksi hyvin tarkkoja myös valaistuksesta.

Parittelu onnistuu näiltä rokkitähdiltä parhaiten päivänvalossa.

Kärpäset laskevat munansa niitä varten tehtyihin pahvirulliin. Munista syntyy uusi sukupolvi jatkamaan biojätteen hajottamista. Koko elinkierto kestää noin neljä viikkoa.

Tutkimuskontissa myös aikuisten puolella on verkkoon kytketty kamera, mutta sen lähettämää kuvaa pääsevät toistaiseksi katsomaan vain tutkijat.