Kaavilla maksettiin eniten sosiaali- ja terveyspalveluista, pienimmät menot Iisalmessa ja Suonenjoella

Kaavin kunnanjohtaja Ari Sopasen mukaan syytä voi etsiä esimerkiksi erikoissairaanhoidon kasvaneista kustannuksista.

Kaavi
Lääkäri tutkii potilaan kättä.
Derrick Frilund / Yle

Kaavilla käytettiin Pohjois-Savon kunnista eniten rahaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen vuonna 2017.

Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimmasta tilastosta (siirryt toiseen palveluun). Kaavilla sote-menot olivat 5 157 euroa asukasta kohden vuonna 2017, mikä oli sekä suhteellisesti että absoluuttisesti eniten Pohjois-Savon kunnista. Lähes sama määrä rahaa käytettiin Rautavaaralla, 5 110 asukasta kohden.

Absoluuttisia menoja selittävät muun muassa sairastavuus, asukkaiden ikä ja sukupuolijakauma sekä yleinen tulotaso. Kun asukkaiden tarve palveluille otetaan huomioon, Kaavin sote-menot olivat THL:n tilastojen mukaan kuusi prosenttia suuremmat kuin Suomessa keskimäärin.

Kaavin kunnanjohtaja Ari Sopasen mukaan syytä voi etsiä esimerkiksi erikoissairaanhoidon kasvaneista kustannuksista. Ne ovat hänen mukaansa nousseet Kaavilla vuosina 2011–2017 yli 55 prosenttia euroa/asukas-luvulla mitattuna.

Suhteellisesti halvimmalla päästiin Iisalmessa ja Suonenjoella, jossa tarvevakioidut sote-menot olivat yhdeksän prosenttia keskimääräistä pienemmät.

Tilastot eivät kerro kaikkea

Tarvevakioidut menot saadaan suhteuttamalla kuntien sote-nettomenot asukkaiden palvelutarpeeseen. Pohjois-Savossa palvelujen tarve oli vuonna 2017 noin 15 prosenttia koko maan keskiarvoa korkeampi. Sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettiin tuolloin Pohjois-Savossa keskimäärin runsaat 3 500 euroa asukasta kohden.

THL:stä painotetaan, että tilastot eivät kerro suoraan, mistä erot alueiden menoissa johtuvat. Menojen määrä itsessään ei myöskään kerro sitä, kuinka laadukkaita sote-palvelut ovat tai kuinka helposti niiden huomaan pääsee.

Sote-menoihin voivat vaikuttaa väestön tarpeiden lisäksi esimerkiksi toiminnan tehokkuus, hoitoketjujen toimivuus ja yksikkökustannusten suuruus. Menoihin voi vaikuttaa vaikkapa se, paljonko alueella käytetään työterveyshuoltoa kunnallisten palvelujen sijaan, THL:n tiedotteessa muistutetaan.

Korkeat menot saattavat myös olla seurausta siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin on alueella päätetty käyttää enemmän rahaa.