Vastaanottokeskuksista raportoidaan yhä enemmän henkilökuntaan kohdistuvasta uhkailusta, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä laskee

Poliisi ei kuitenkaan ole havainnut turvallisuustilanteessa merkittävää muutosta.

turvapaikanhaku
Anonyymi turvapaikanhakija istuu sängyllä.
Suomen vastaanottokeskusjärjestelmässä on tällä hetkellä noin 10 000 turvapaikanhakijaa.Markku Pitkänen / Yle

Ylen saamien lukujen valossa turvapaikanhakijoiden turhautuminen purkautuu yhä useammin aggressiona henkilökuntaa kohtaan.

Vastaanottokeskukset raportoivat arjesta poikkeavat tapahtumat Maahanmuuttovirastolle. Viime vuonna tällaisia ilmoituksia tehtiin noin tuhat.

Vain osa ilmoituksista koskee jonkinasteista turvallisuusuhkaa. Viime vuoden ilmoituksista 173 koski jonkinasteista henkilökuntaan kohdistuvaa uhkailua.

Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin toissavuonna, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut tuhansilla.

– Osa ilmoituksista on voi sellaisia, että työntekijälle korotettu ääntä, on heitetty seinään jotakin tai sitten on uhattu, sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottotoiminnan tulosalueen johtaja Olli Snellman.

Snellmanin mukaan uhkailu on ollut sanallista.

– Missään nimessä tämän tyypppistä käytöstä ei pidä hyväksyä. Mutta sellaista ei ole tiedossa, että työntekijän kimppuun on käyty, hän sanoo.

Snellman tähdentää, että uhkailevaan käytökseen on syyllistynyt pieni osa asiakkaista. Suomen vastaanottokeskusjärjestelmässä on tällä hetkellä noin 10 000 turvapaikanhakijaa.

VOK-asukkaiden määrä

Muut vastaanottokeskuksista tehdyt ilmoitukset koskevat kaikkea mahdollista arjesta poikkeavaa turvapaikanhakijoiden välisestä kinastelusta onnettomuuksiin, sähkökatkoksiin, turvapaikanhakijoiden itsensä vahingoittamiseen tai sillä uhkaamiseen.

Poliisin mukaan turvallisuustilanteen heikentymisestä ei silti voi puhua. Vastaanottokeskukset eivät työllistä poliisia aiempaa enemmän.

– Poliisin perusnäkemys on, että hälytystehtävien määrä on pysynyt samanlaisena. Niitä tulee tasaiseen tahtiin, mutta ei millään tavalla poikkeavissa määrin, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Heikkinen.

Heikkisen mukaan vastaanottokeskuksia koskevien hälytystehtävien osuus on marginaalinen. Sen vuoksi vuonna 2015 aloitettu vastaanottokeskuksia koskevien hälytysten seurantakin on lopetettu.

– Ei ollut syytä kiinnittää tähän erityistä huomiota. Mutta voi olla, että henkilökunta joutuu kokemaan nahoissaan kun ilmapiiri kiristyy.

"Perinteisesti vastaanottojärjestelmä on toiminut niin, että prosessilla on alku ja päätepiste. Nyt kaikilla sitä päätepistettä ei ole".

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman.

Ilmapiirin kiristymiseen on hyvät syyt.

Suuri osa vastaanottokeskusten asukkaista saapui Suomeen vuosina 2015–2016. Heistä enemmistö on saanut vähintään yhden kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa.

Kielteisen päätöksen saaneet tavallisesti valittavat päätöksistään tai tekevät uuden turvapaikkahakemuksen uusilla perusteilla. Näin aika vastaanottokeskuksessa pitkittyy. Suurin osa turvapaikanhakijoista on irakilaisia, joita poliisi ei tällä hetkellä voi väkisin poistaa maasta.

Lopputuloksena vastaanottokeskukset ovat täynnä konfliktimaista tulleita henkilöitä, jotka ovat eläneet vuosia laitosmaisissa oloissa, joilla on niukasti toivoa oleskeluluvan saamiseen, mutta jotka eivät kuitenkaan poistu maasta.

– Perinteisesti vastaanottojärjestelmä on toiminut niin, että prosessilla on alku ja päätepiste. Nyt kaikilla sitä päätepistettä ei ole ollut. Toiveet ei ole toteutuneet, mutta kotimaahan paluuta ei ole tapahtunut, sanoo Maahanmuuttoviraston Snellman.

Snellmanin mielestä on silti vaikea sanoa, onko vastaanottokeskusten ilmapiiri olennaisesti synkentynyt.

Uhkailusta tehtyjen ilmoitusten määrän kasvua voi selittää myös aiempaa matalampi kynnys ilmoitusten tekemiseen. Snellmanin mukaan Maahanmuuttovirasto päivitti alkuvuonna 2018 ilmoitusten tekemistä koskevaa ohjeistustaan.

– Se voi johtaa siihen, että ilmoituksia on tehty enemmän.