Saamelaislapset opiskelevat jopa yli 20 vuotta vanhoilla oppikirjoilla – eivät ole nykytiedon ja uuden opetussuunnitelman tasalla

Saamelaiskäräjien oppimateriaalitoimiston mukaan tilanne on surkea, mutta ilman valtion lisärahoitusta ei synny tarpeeksi uusia kirjoja.

oppimateriaali
Oahppomateriála.
Plutoa ei ole määritelty planeetaksi vuoden 2006 jälkeen, mutta vanhassa saamenkielisessä oppikirjassa se on edelleen yksi planeetoista.Kirsti Länsman / Yle

IvaloSalli Konttinen työskentelee Inarin kunnan Ivalon yläasteella saamen kielen ja saamenkielisten reaaliaineiden opettajana. Konttisen työpöydän täyttävät sekä saamen- että suomenkieliset oppikirjat. Mahtuupa pöydälle monisteitakin.

Vaikka Konttinen opettaakin saamea, suomenkielisistä kirjoista hän hakee ajantasaisia, uuden opetussuunnitelman mukaisia tietoja ja sanoja. Saamenkielisistä kirjoista niitä on turha etsiä, koska ne ovat jopa yli 20 vuotta vanhoja.

– Olemme puhuneet avaruudesta ja sivusimme myös sitä, että Pluto ei ole enää planeetta. Saamenkielisessä kirjassa asia oli tietysti vielä erilailla. Tiedän kuitenkin, että asiasta on käyty tieteellistä keskustelua kauan ja kävimme asiaa läpi oppilaiden kanssa, kertoo Konttinen.

Salli Konttinen.
Salli Konttinen opettaa Ivalon yläasteella saamenkielisiä reaaliaineita ja saamen kieltä vieraana kielenä.Inger-Elle Suoninen / Yle

Vaikka jotkut asiat ovatkin muuttuneet sen jälkeen, kun oppikirja on tullut painosta, ei opettaja voi lannistua työssään. Oppituntien lisäksi Konttinen käyttää viikossa useita tunteja oppimateriaalin etsimiseen.

– Pula-ajan tasalla oleva oppimateriaalitilanne on haastava, mutta se on toisaalta myös tämän työn suola. Pääsen etsimään, miettimään ja kysymään muilta opettajilta, että miten he ovat ratkaisseet ongelmat, kertoo Konttinen.

Vanhimmat kirjat 1990-luvulta

Suomen saamelaiskäräjät tuottaa pohjois-, inarin- ja koltansaamenkielistä oppimateriaalia niin peruskouluun, lukioon kuin myös ammatti- ja aikuisopetukseen. Vuonna 2018 saamelaiskäräjät sai valtiolta oppimateriaalityöhön 500 000 euroa, jolla rahoitettiin noin 40 hanketta.

Vuoden aikana valmistui yhteensä 22 uutta saamenkielistä oppimateriaalijulkaisua, joista 10 inarinsaamen kielelle, 3 koltansaamen kielelle ja 9 pohjoissaamen kielelle. Näillä ei kuitenkaan vielä päästä kovin pitkälle, sillä saamenkielisestä oppimateriaalista on huutava pula.

Saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemen mukaan suurin osa opetuksessa käytössä olevista saamenkielisistä kirjoista on noin kymmenen vuotta vanhoja. Vanhimmat oppimateriaalit, joita kouluissa edelleen käytetään, saattavat olla jopa yli 20 vuotta vanhoja.

– Kymmenen vuotta vanha oppikirja ei ole mitenkään ihmeellinen asia saamenkielisessä koulumaailmassa. Nykyäänkin käytössä olevat saamenkieliset äidinkielen kirjat on julkaistu 1990-luvulta, huomauttaa Kangasniemi.

Hannu Kangasniemi.
Saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemen mukaan saamelaiskäräjät voisi tuottaa oppimateriaalia enemmänkin, mutta ilman valtion lisärahoitusta se on mahdotonta.Inger-Elle Suoninen / Yle

Kangasniemen mukaan opettajat kyselevät uusia oppikirjoja, mutta oppimateriaalitoimistolla ei ole tarjota kuin vanhoja.

– Onhan tämä surkea tilanne. Olisi tärkeää uudistaa kirjoja, mutta meillä ei ole siihen tarpeeksi rahaa.

– Yleensä, kun olemme ehtineet uudistamaan jonkin oppikirjasarjan, niin opetussuunnitelmat muuttuvat taas, harmittelee Kangasniemi.

Tulevaisuus digitaalisissa julkaisuissa

Saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemen mukaan saamelaiskäräjät voisi tuottaa oppimateriaalia enemmänkin, mutta ilman valtion lisärahoitusta se on mahdotonta.

Saamelaiskäräjät onkin esittänyt oppimateriaalivarojen tuntuvaa korottamista kehysehdotuksessaan vuosille 2020–2023.

– Jo 800 000 eurolla tai miljoonalla pääsisimme pitkälle. Ei ole kyse kuitenkaan hurjista summista. Tuntuu vain, että päättäjät eivät ymmärrä, että teemme oppimateriaalia kolmelle eri saamen kielelle, sanoo Kangasniemi.

Oppimateriaalityön painopistettä aiotaan siirtää digitaalisiin materiaaleihin, joita on helpompi uusia ja päivittää.

– Olemme menossa koko ajan digitaalisempaan suuntaan ja sen onkin meille hyvä vaihtoehto juuri tämän tietojen päivittämisen suhteen.

– Meiltä on tulossa uutta digitaalista materiaalia ja ihan vasta päätimme esimerkiksi, että emme julkaise uusinta maantiedon oppimateriaalia kirjana. Onkin jännä nähdä, miten koulut ottavat tämän vastaan, miettii saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi.