Alentavaa puhetta, huutamista ja ammattiosaamisen kyseenalaistamista – asiantuntijan mukaan pelolla johtamiseen tulee tarttua hoivakodeissa

Hoivajätti Attendon mukaan huonoa johtamista voi esiintyä työpaineiden vuoksi, mutta siihen pyritään puuttumaan.

johtaminen
Vanhus
Hoivakodit ovat tiukilla varsinkin epidemioiden ja muiden henkilökuntavajausten aikana.Emma Pietarila/Yle

Pelolla johdettu hoitaja ei uskalla avata suutaan epäkohtien korjaamiseksi. Näin kokee pitkän työuran avohoidossa ja hoivakotien työterveyshuollossa tehnyt, eläkkeelle siirtynyt työterveyshoitaja Marjatta Taittonen Oulusta. Osasyynä vaikenemiseen ovat hänen mukaansa myös työnantajien asettamat vaitiolovaatimukset.

Hän pitää edelleenkin aktiivisesti yhteyttä hoivakodeissa ja avohoidossa työskenteleviin hoitajiin, joihin on tutustunut työuransa aikana. Hoitajien jaksamisesta ja hoiva-alan tulevaisuudesta hän on syvästi huolissaan.

– Jos sokeasti jatkamme tällä tiellä, loppuunpalaminen uhkaa monia työntekijöitä. Siinä ei eläkeiän nostaminen auta, kun työntekijä ei jaksa, Taittonen huokaisee.

Taittonen avaa suunsa pitkän harkinnan jälkeen nyt, kun hänellä itsellään ei ole pelkoa työpaikan menettämisestä. Hän kertoo kokemuksistaan vain yleisellä tasolla suojellakseen työelämässä jatkavia huonojen esimiesten kostolta. Omaan lähiesimieheensä hän kertoo olleensa tyytyväinen.

Marjatta Taittonen kokee velvollisuudekseen kertoa heikosta hoivajohtamisesta.
Marjatta Taittonen kokee velvollisuudekseen kertoa heikosta hoivajohtamisesta.Timo Nykyri / Yle

Suurimpia pettymyksiä Taittoselle on ollut, kun ongelmallisissa yksiköissä ei ole noudatettu työterveyden kanssa sovittuja parannuksia.

– Huonosti johdettuja yksiköitä edes työterveyspalvelut eivät pysty auttamaan.

Toisaalta Taittonen muistuttaa, että monissa samanlaisista lähtökohdista toimivissa hoivayksiköissä voidaan todella hyvin, vaikka henkilöstö onkin tiukilla. Niitä johdetaan hyvin. Työterveyteen sekä hyvinvointiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota.

Terveydelle haitallinen työpaikka

Suomen Työterveyshoitajaliiton puheenjohtaja Pilvi Östermanin mukaan hyvinvointi on polarisoitunut hyviin ja huonoihin ääripäihin hoiva-alan työpaikoilla samalla, kun hoivasta on tullut bisnestä.

Liittoon kantautuneiden tietojen ja oman alansa työkokemuksen perusteella puheenjohtaja on nähnyt, että osa esimiehistä ja työnantajista suhtautuu työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön valitettavan epäluuloisesti tai jopa kielteisesti.

Hänen mukaansa alalla on liian vähän akateemisesti koulutettuja hoivatyön johtajia. Johtaminen terveydenhuollossa ei näytä useinkaan olevan esimiesten päätehtävä, vaan he tekevät myös potilastyötä.

– Joskus uralla on tullut esiin tilanne, että työpaikan asiat ovat todella huonossa hapessa. Tuolloin työntekijöiden hyvinvoinnin vuoksi tekisi mieli kiinnittää työpaikan ovelle kyltti, jossa lukee: terveydelle haitallinen. Mutta yhteistyön varmistamiseksi työterveyshuollon johtopäätökset olosuhteista muotoillaan rakentavasti.

Ollaan harmaalla alueella. Pahimmillaan oma työkaveri antaa lausuntoja työkyvystäsi.

Marjatta Taittonen

Österman muistelee, että aluehallintoviraston tarkastuskäynnillä esimiehiltä ja työnantajalta on edellytetty yleensä selvitystä siitä, miten työterveyshuollon antamat suositukset on toteutettu. Työpaikan olosuhteita tulisi pystyä kehittämään ennaltaehkäisevästi, Österman painottaa työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen liittyen.

– Negatiivista asennoitumista työntekijän alentuneeseen työkykyyn työpaikalla kuvaa, että työntekijältä vaaditaan sataprosenttista työpanosta. Keinoja työn muokkaamisen ei käytetä. Pahimmillaan työntekijä korvataan toisella, Österman havainnollistaa.

Huonon esimiehen tunnusmerkkejä

Epäasiallinen suhtautuminen työntekijään ilmenee Marjatta Taittosen havaintojen mukaan elekielenä, alentavana puheena, puhutteluina, huutamisena ja ammattiosaamisen kyseenalaistamisena.

Pelolla johdetuissa yksiköissä työpaikkaselvityksissä havaittuja epäkohtia ei ryhdytä korjaamaan. Sen sijaan etsitään syyllisiä ongelmien paljastamiseen.

– Määräaikaiset eivät uskalla nostaa epäkohtia esille työsuhteen katkeamisen pelossa. Vakinaisille on riski saada niin huonot oltavat, että ymmärtää luopua paikastaan itse.

Ääritapauksissa vaaditaan jopa pääsyä henkilön sähköpostiin.

Jukka Parkkola

Taittonen ihmettelee, miksi hoivayhtiöiden johto ei aina puutu signaaleihin, jotka kertovat merkittävästä kuormittuneisuudesta ja ongelmista johtajuudessa.

– Hyvinvoiva työyhteisö tulee halvimmaksi. Sairas työpaikka tulee kalleimmaksi, Taittonen muistuttaa.

Siirto toisiin tehtäviin

Hyvinvointialoitteita työkseen laatinut Taittonen on pahimmillaan itsekin siirretty pois ongelmallisten hoivakotien työterveystehtävistä. Tämä tapahtui aikana, jolloin hän toimi Attendon työterveydessä ja vastasi yhtiön sisällä eräiden hoivayksiköiden työterveyspalveluista. Attendo ostaa nykyisin työterveyspalvelut ulkoa, Terveystalolta.

– Kiinnostuimme lääkäriparini kanssa hoitajamitoituksista ja kysymyksemme herätti ärtymystä joissakin hoitokodin johtajissa. Meistä tehtiin reklamaatio, ja minut hyllytettiin attendolaisten hoitajana, Taittonen muistelee.

Työterveyshoitajaliiton Pilvi Österman pitää eettisesti ongelmallisena, että jotkin hoivayritykset ovat ostaneet työterveyspalvelunsa sisäisesti itseltään. Hänestä on puolueettomampaa hankkia ne oman yhtiön ulkopuolelta.

– Ollaan harmaalla alueella. Pahimmillaan oma työkaveri antaa lausuntoja työkyvystäsi. Myös tietosuoja ja luottamuksellisuus herättävät kysymyksiä.

Avokeittiö hoivakodissa.
Hoivakotien hoitajamitoitukset ovat nousseet puheenaiheeksi alaa koskevien uutisten myötä.Timo Nykyri / Yle

Marjatta Taittosen mukaan riskejä on myös ulkopuolelta ostetuissa työterveyspalveluissa.

– Työterveys joutuu puuttumaan ongelmiin silkkihansikkain, sillä muutoin sopimus katkaistaan. Olipa työterveys sitten oman konsernin sisällä tai ulkopuolisella yrityksellä, hän huomauttaa.

Taittosen mielestä alalle pitäisi lisätä puolueetonta valtion valvontaa, ja hoitajamitoitukset tulisi säätää lailla. Vanhuspalvelulaissa mitoitussuositus on 0,5, ja eduskunnassa on laajasti vaadittu normiksi 0,7:ää.

– Kun tämä kielteisen julkisuuden nostama pöly laskeutuu, pelkään, että muuten palataan takaisin vanhaan tilanteeseen, Taittonen sanoo.

Taittonen kertoo huolestuneena, että todellisuudessa yövuorossa hoitajamitoitus saattaa olla vain 0,016 hoitajaa asukasta kohti, kun yksi hoitaja vastaa dementiakodin 60 asukkaasta kahdessa kerroksessa. Samalla avohoidossa perushoitajalla on asiakasta kohti 12–19 minuuttia aikaa. Siihen sisältyvät myös matkat, auton pysäköintipaikan etsimiset ja raportoinnit.

Attendo: huonoon johtamiseen puututaan

Attendon yhteiskuntavastuista ja sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Anna Lehtiranta ymmärtää, että huonoa johtamista voi joissakin tilanteissa esiintyä pitkittyneiden, kovien työpaineiden vuoksi.

Kaikkiin asiattomuuksiin pyritään kuitenkin puuttumaan, ja tarvittaessa oman esimiehen voi ohittaa Attendon sisäisen palautekanavan avulla nimettömänä, Lehtiranta kertoo.

– Johtaminen on inhimillistä toimintaa. Tunteet voivat joskus nousta pintaan. Mutta pelolla johtamista emme tietenkään salli.

Vanhus ruokailee
Vanhuspalvelulaissa hoitajamitoitussuositus on 0,5.Emma Pietarila/Yle

Attendo on keskittynyt vuodenvaihteesta alkaen pelkästään hoivakotitoimintaan, kun Attendon terveysliiketoiminta on siirtynyt Terveystalolle. Henkilöstön työterveyspalvelut Attendo ostaa Terveystalolta.

– Työterveyspalveluihin suhtaudutaan niin kuin kuuluukin, ja jokaisen johtajan pitäisi tämä tietää, Lehtiranta sanoo.

Hoitajia vaiennettu vaitiolosopimuksilla

Hoitajien ja heidän esimiestensä vaikeneminen ongelmallisilla työpaikoilla saattaa liittyä viime vuosina yleistyneisiin kirjallisiin vaitiolosopimuksiin, uskotaan ammattiliitoissa. Hoivayhtiöt ovat lisäilleet hyvinkin laajoja vaitiolo- ja kilpailukieltopykäliä myös perustason suorittaviin, jopa määräaikaisiin työsopimuksiin.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton sopimusneuvottelija Jukka Parkkolan mukaan kilpailukiellot ja vaitiolomääräykset ovat yleistyneet hoitajien työsopimuksissa samanaikaisesti suurten hoivayritysten markkinoille levittäytymisen kanssa 2010-luvulla. Superliitto on huomauttanut määräysten rikkovan esimerkiksi työsopimuslakia, sosiaalihuoltolain ilmoitusvelvollisuutta ja lakia yksityisyyden suojasta työelämässä.

Pahalta tuntuu ja surulliseksi tekee.

Tanja Piltonen

Parkkolan mukaan työsopimuksissa vedotaan liian laajasti lojaliteettivelvoitteeseen. Sen varjolla sopimuksiin on hänen mukaansa otettu kieltoja työskennellä muualla tai kielletty jopa hoitoon ja asukkaisiin liittyvistä epäkohdista kertominen, vaikka laki siihen velvoittaa.

– Esimerkiksi erään suuren hoivayrityksen tiukka vaatimuslista on pari sivua pitkä, hyvin amerikkalaistyylinen. Ääritapauksissa vaaditaan jopa pääsyä henkilön sähköpostiin, Parkkola kuvailee.

Työnjohtoportaan vaitonaisuutta hoivayritysten laatuongelmista saattavat Parkkolan mielestä aiheuttaa myös henkilökohtaiset taloudelliset tavoitteet.

– On herännyt epäilys, että palkitsemisjärjestelmä kannustaa alittamaan tilaajan vaatimustaso ja säästämään esimerkiksi sijaiskuluissa, Parkkola pohtii.

Hoiva-alan ammattijärjestöjen mukaan hoivayritykset ovat jo lupailleet luopuvansa kohtuuttoman laajoista vaitiolokirjauksista.

Lupaus kuultiin helmikuun alussa järjestetyssä ministeri Annika Saarikon, hoivayritysten ja ammattiliittojen työkokouksessa. Saarikon mukaan työsopimuksiin lisätään päinvastoin kohta, joka rohkaisee hoiva-alan työntekijöitä kertomaan epäkohdista.

Hyvää johtamista useimmissa hoivakodeissa

Hoiva-alaa koetelleet kielteiset uutiset ovat puhutelleet myös niitä alan toimijoita, joiden palvelu on moitteetonta, kertoo hoivakodin johtaja Tanja Piltonen Attendon Sammalpolun hoivakodista.

– Pahalta tuntuu ja surulliseksi tekee. Olemme keskustelleet paljon tästä työyhteisössä.

Piltosen mukaan tilanteessa auttaa vain keskittyä hoitamaan omat työnsä mahdollisimman hyvin ja toivoa aikanaan myös myönteisten asioiden nousemista julkisuuteen.

Tanja Piltonen ja Minna Kokko Attendosta.
Tanja Piltonen ja Minna Kokko Attendosta.Timo Nykyri / Yle

Piltosen mukaan hyvän esimiestoiminnan ytimessä on, että esimies arvostaa ihmisiä, kuuntelee ja antaa palautetta sekä kehittää hoivakotia yhdessä henkilökunnan kanssa. Hänen mukaansa toimintaa kehitetään koko ajan, jokaisena työpäivänä.

– Vanhusten hoiva on minulle tärkeää työtä. Haluan olla mukana sen kehityksessä. Ehkä positiivisilla kuulumisilla ja oppilaitosyhteistyöllä hoivakotityö saataisiin taas kiinnostavaksi vaihtoehdoksi, Piltonen miettii.

Suu pitää avata rohkeasti.

Minna Kokko

Tiukkoja tilanteita syntyy hoivakodissa etenkin epidemioiden ja henkilökuntavajausten aikana. Piltosen mukaan Oulussa työntekijöiden ja sijaisten löytäminen on vielä helppoa.

Esimerkiksi norovirusepäilyn vuoksi yövuoroa on onnistuttu juuri vahvistamaan yhdellä yöhoitajalla. Alan viime aikoina saama kielteinen julkisuus saattaa vaikeuttaa työvoiman saatavuutta jatkossa, Piltonen pohtii.

Johtajat saavat tukea tehtävässään

Attendon Pohjois-Suomen palvelupäällikkö Minna Kokko sen sijaan jo varoittelee työvoiman saatavuuden heikkenemisestä pienemmillä paikkakunnilla. Kokolla on vastuullaan 26 vanhus- ja mielenterveysyksikköä eri puolilla maakuntaa. Kaikkiaan Attendolla on Suomessa 370 hoivakotia.

Kokko on itsekin toiminut hoivakodin johdossa. Hänestä johtajan työ on vastuullista ja hyvin itsenäistä. Tukea johtajat saavat linjaorganisaatiosta ja toinen toisiltaan. Attendo kurssittaa ja valmentaa uusia esimiehiään vaativiin tehtäviinsä.

– Esimiesten jaksaminen on keskeistä, samoin kuin koko henkilökunnan. Esimiehen onnistumiset huomioidaan. Jos alkaa kuulua huonoa asiakas- ja työntekijäpalautetta, palvelu- ja aluepäälliköt lähtevät yhdessä selvittelemään tilannetta ja tukemaan esimiestä tehtävässä, Kokko selvittää.

Pyörätuoleja hoitokodin eteisessä.
Hoivajättien laittomiin vaitiolovaatimuksiin luvassa korjaus.Amanda Vikman / Yle

Onnistumisesta saadaan tietoa sisäisen palautekanavan kautta sekä tyytyväisyyskyselyistä. Välitöntä palautetta tulee myös omaisilta. Kokko korostaa, että palveluseteliasiakkaat voivat hyvin myös vaihtaa palvelukotia, jos palvelu ei tyydytä.

Attendo on viime aikoina laajentunut myös Pohjois-Suomessa ostamalla kuntayhtymiltä ja kunnilta kokonaisia hoivakoteja. Vajaan vuoden sisällä esimerkkejä tästä on Pyhäjärveltä, Haapajärveltä, Utajärveltä ja Siikajoelta.

Kokko korostaa palautteen merkitystä hoivakotien kehittämistyössä.

– Suu pitää avata rohkeasti. Palautetta saamme myös omaisilta, myös hyvää palautetta tässä mediakohun keskella. Asiat käsitellään sitten johtajan kanssa, ja työyhteisön tiimipalavereissa tehdään korjaavia toimenpiteitä, Kokko lupaa.

Hänestä pahinta on vaieta epäkohdista.