Puukiukaiden hiukkaspäästöissä satakertaiset erot – ostaja saa vielä arvailla, mistä kiukaasta on vähiten vaaraa terveydelle

Kiukaiden päästöjä halutaan vähentää, mutta viranomaiset ja kiuasvalmistajat eivät ole päässeet sopuun yhteisestä mittaustavasta.

kiukaat
Löylynheittoa
Petri Jauhiainen / Yle

Suomessa myytävissä puukiukaissa on valtavia eroja pienhiukkaspäästöissä. Terveydelle haitallisia, syöpää aiheuttavia pah-yhdisteitä vapautuu saunaa lämmittäessä hyvin vaihtelevasti.

KIUAS-hankkeen tutkimuksissa selvisi (siirryt toiseen palveluun), että ero kahden kiukaan pienhiukkaspäästöjen välillä voi olla jopa yli satakertainen.

– Kiukaat ovat todellakin yksilöllisiä. Jokainen toimii omien periaatteidensa mukaisesti. Kiukaissa puun kaasuuntumisen sääntely on avainasia, kertoo tuloksista yllättynyt Itä-Suomen yliopiston tutkija Jarkko Tissari.

Tarkkoja valmistaja- tai mallikohtaisia tutkimustuloksia ei hankkeen tässä vaiheessa julkaista. Yksi syy tähän on se, ettei kiukaiden pienhiukkaspäästöjen mittausmenetelmästä ole päästy yhteisymmärrykseen valmistajien ja muiden tahojen kesken.

Puukiuas on eniten päästöjä aiheuttava tulisija

Päästötutkimukset tehtiin Kuopiossa merikonttiin rakennetussa tutkimussaunassa. Tutkija toivoo, että hankkeeseen luotu mittauskonsepti olisi tulevaisuudessa se yhteinen tapa, jolla kiukaiden pienhiukkaspäästöjä mitataan.

– Verrattuna kaikkiin tulisijoihin puukiukaat tuottavat eniten päästöjä. Kaikkein saastuttavimmat kiukaat ovat jääneet markkinoilta pois, muttan nykyisiä kiukaita on mahdollista kehittää vielä reilusti nykyistä vähäpäästöisemmiksi, Tissari toteaa.

Kuluttajan kannalta tilanne on ongelmallinen. Kiukaan ostajalla on tällä hetkellä niukasti tietoa tulisijan päästöistä. Kiukaan CE-merkinnästä voi päätellä vain sen tehon, hyötysuhteen ja häkäpäästöt. Terveydelle haitallisista pienhiukkasista se ei kerro mitään.

Jarkko Tissari.
Itä-Suomen yliopiston tutkija Jarkko Tissari.Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

KIUAS-hankkeen pidemmän aikavälin tavoitteena on kehittää kiukaille ympäristömerkintä, joka helpottaisi kuluttajan vähäpäästöisen kiukaan valintaa.

Isojen kiuasvalmistajien mielestä ongelma pienhiukkaspäästöjen osalta piilee juuri siinä, ettei yhteistä ja sovittua mittaustapaa ole. Sekä Harviassa että Narvissa toivotaan EU:n yhteistä mittaustapaa, jo vienninkin vuoksi.

– Ympäristömerkinnän pienenä riskinä näemme sen, että jos Suomella on omansa, Ruotsilla omansa, Saksalla omansa ja niin edelleen, se on vaikeasti hallittavissa oleva tilanne, pohtii Harvian tuotekehitysjohtaja Timo Harvia.

Vaikka kiukaiden pienhiukkaspäästöjä ei tällä hetkellä säännellä EU:n tasolla tai kansallisesti millään tavalla, kokevat valmistajat silti painetta saada ne kuriin.

– Kun uusia tuotteita kehitetään, yhä enenevissä määrin niissä otetaan päästöt huomioon. Pyrimme tekemään tuotteita, jotka täyttävät tulevaisuudenkin vaatimukset, sanoo Narvin tuotekehityspäällikkö Manu Nummela.

"Kiuasvalmistajien kanssa on jo neuvoteltu"

Ympäristöministeriön laatimassa uudessa ilmansuojeluohjelman luonnoksessa (siirryt toiseen palveluun) (lausuntopalvelu.fi-sivusto) on ehdotuksia kiukaiden päästöjen suitsimiseksi. Ministeriön mukaan yhteistyö valmistajien kanssa on avainasemassa.

– Kiuasvalmistajien kanssa on jo neuvoteltu, miten tätä asiaa voitaisiin edistää niin, että kaikki ovat voittajia. Että kuluttajat voisivat valita hyviä kiukaita ja niitä olisi myös tarjolla. Tietotasoakin pitää nostaa joka puolella, että voimme toimia ympäristön ja terveyden kannalta hyvin, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen.

Kiukaan pesä tulessa.
Lauri Rautavuori / Yle

Yksi KIUAS-hankkeen tavoitteista on tiedon lisääminen, sillä puun pienpolton päästöihin vaikuttaa oleellisesti myös se, miten puuta polttaa. Kiustatukimuksen perusteella hiukkaspäästöihin vaikuttaa suuresti myös polttotapa.

Tästä HSY:n videosta (siirryt toiseen palveluun)(Youtube) voit opiskella vinkkejä, kuinka lämmittää kiuasta vähäpäästöisemmin.

Hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen ympäristökeskus, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY sekä Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit.