Juna koituu vuosittain satojen eläinten kohtaloksi – törmäys hirveen voi aiheuttaa veturin vaihdon kesken matkan

Hirvionnettomuus voi myöhästyttää junan kulkua useilla tunneilla.

rautatieonnettomuudet
Hirvi juoksee pellolla.
AOP

Muutaman viime viikon aikana Itä-Suomessa useat yksittäiset junat ovat myöhästyneet aikataulusta hirvikolareiden vuoksi. Mäntyharjulla hirvionnettomuuksia on sattunut raiteilla kahdesti viime viikon aikana, ja viikonloppuna samanlainen onnettomuus oli Pohjois-Karjalan Enossa.

VR:n asiantuntijat arvioivat, että 300–400 eläintä jää vuosittain junan alle.

Rataliikennekeskuksen liikennepäällikkö Ari Jormalainen arvioi noin kolmanneksen hirvionnettomuuksista aiheuttavan vikaa veturiin.

– Neljäsosassa tapauksista joudutaan lähettämään paikalle uusi veturi, Jormalainen sanoo.

Hirvi saattaa vältellä hankea

Usein eläin kuolee törmäyksessä. Poliisi voi kutsua paikalle suurriistavirka-avun eli SRVA:n. Toiminta on vapaaehtoista ja sitä organisoivat riistanhoitoyhdistykset.

Virka-apu vie ruhon pois tai selvittää mahdollisuuksien mukaan onnettomuudessa olleen eläimen kunnon.

– Yllättävän usein hirvi on jäljitettävä, Etelä-Savon vs. riistapäällikkö Ohto Salo Riistakeskuksesta sanoo.

Tarvittaessa SRVA-apu etsii ja lopettaa loukkaantuneen eläimen, jotta se ei jää kärsimään.

Etelä-Savossa metsästäjien vapaaehtoista suurriistavirka-apua tarvittiin viime vuonna rautateillä kymmenkunta kertaa. Suurimmassa osassa tapauksista apua tarvittiin junan törmättyä hirveen, mutta joissakin onnettomuuksissa kyse oli ilveksestä, karhusta tai valkohäntäpeurasta.

Hirvet eivät välttämättä tajua auton tai junan olevan vaarallisia.

Riistapäällikkö Salo arvioi viime viikkoina Itä-Suomessa sattuneiden useiden junien hirvikolareiden olevan sattumaa. Törmäyksiä ei hänen arvionsa mukaan ole sattunut poikkeuksellisen paljon.

– Junaradat menevät maan poikki ja hirvillä on tiettyjä kulkureittejä.

Hän kuitenkin arvailee, että hirvet saattavat hakeutua raiteille niiden helppokulkuisuuden vuoksi. Lunta ei ole poikkeuksellisen paljon, mutta lumeton raide on helpompi kulkea kuin lumihanki.

– Hirvet eivät välttämättä tajua auton tai junan olevan vaarallisia. Ihmiselle ääni yleensä kertoo, että on hyvä hypätä pois, Salo sanoo.