Kodit täyttyvät pienkoneista – tutkijaa ärsyttää, kun toimiva laite vaihdetaan uuteen trendikkäämmän värin takia

Omenankuorija, munankeitin, leivänviipalointikone, suklaaputous. Kaappien perukoilta löytyy hittejä tai huteja.

Kotimaa
Suklaaputous valmiina vastaanottamaan vaahtokaramelleja.
Suklaaputous valmiina vastaanottamaan vaahtokaramelleja.Tiina-Leena Kurki / Yle

Muutama vuosi sitten koteihin ostettiin kapselikahvinkeittimiä. 2019 keittiöihin halutaan sähköisiä kahvimyllyjä papujen jauhamiseen.

Erikoiskahvien suosio innostaa hankkimaan kahvinvalmistuslaitteita.

1970-luvulla suomalainen halusi automaattisen suodatinkahvin keittolaitteen eli tuttuakin tutumman kahvinkeittimen.

Sosiaalinen media ja erilaiset keskustelufoorumit buustaavat ostopäätöstä. Jos somessa jaetaan hyviä kokemuksia, laitteesta tulee mahdollisesti hitti.

Tutkija Tarja Marjomaa, Työtehoseura
Kahvimylly jossa papuja
Kahvista pitävät haluavat myös hifistellä kotikeittiössä.Kimmo Sipiläinen / Kaffecentralen

Osa kodin itsestäänselvyyksistä on aikakautensa suosikkeja, jotka ovat jääneet elämään. Yksi sellainen on mikroaaltouuni.

Ensimmäiset mikroaaltouunit tulivat Suomen markkinoille jo 1960-luvulla, mutta todellinen läpimurto alkoi 1980-luvun puolivälin jälkeen.

– Uunien tuotekehitys oli niin nopeaa, että markkinoille tuli pian myös edullisia laitteita. Nopea ja tarpeellinen kapistus helpotti ruokataloutta merkittävästi, sanoo tutkija Tarja Marjomaa Työtehoseurasta.

Mikroaaltouunin voittokulkuun liittyy oleellisena osana valmisruokateollisuuden kehittyminen. Kaupoista löytyi valmisteita, joita esimerkiksi koululaisen oli helppo lämmittää mikrossa, kun vanhemmat olivat töissä.

Keltainen lelukoiran näköinen voileipägrilli
Keltaisen koirakuoren uumenista paljastuu voileipägrilli.Raila Paavola / Yle

Yhteiskunnan murros näkyy mikroaaltouunin ajankohtaisuutena myös vuonna 2019. Martoilta kysytään taas mikroruokien valmistusohjeita.

– Reseptejä kysyvät yksinään asuvat, kertoo kotitalouden asiantuntija Heli Similä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martoista.

Yksin osana elinkaarta (siirryt toiseen palveluun)-raportin mukaan yksinasuminen on jatkuvasti lisääntynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Suomen yli 2,6 miljoonasta kotitaloudesta yli miljoona on sinkkutalouksia.

Mankeli, maidonvaahdotin, raclettegrilli, voileipägrilli, fonduepata, rikkaimuri, jalkakylpy...

Sähköistyksen ja kunnallistekniikan yleistyminen toi suomalaiskoteihin pyykinpesukoneet, sähköliedet, kylmäsäilytyslaitteet ja sähkökäyttöiset pienlaitteet.

– Vuonna 1910 Helsingissä oli käytössä 10 sähkösilitysrautaa. Seuraavana vuonna 166. 1970-luvulla sähköiset säätöraudat yleistyivät rytinällä, kuten monet muutkin kodin pienlaitteet, kertoo tutkija Tarja Marjomaa.

Vihreä mankeli pölyttyneenä kellarissa
Pölyyntyykö sinun varastossasi mankeli?Petra Haavisto / Yle

2000-luvun nuoripari sai häälahjaksi 1960-luvun suosikin, sähkömankelin. Tilaa vievää lahjaa ei ole käytetty kertaakaan.

Eläkkeellä oleva kokkolalainen Liisa Palola puolestaan käyttää mankelia viikoittain. Tukin ympäri pyörähtelevät lakanat, pöytäliinat ja käsi- ja kylpypyyhkeet.

– Monelle riittää kuivausrumpu, itse olen eri mieltä. Mankeloitu lakana on mukava! Pyyhkeet taas pysyvät pehmeinä parilla pyöräytyksellä, sanoo Palola.

Mankelointitaito ei ole vuonna 2019 itsestäänselvyys. Heli Similä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martoista kertoo, että Martat ovat käyneet opettamassa vanhusten palvelukodissa työntekijöitä mankeloimaan.

– Nuoret eivät välttämättä edes tiedä mikä mankeli on, Similä naurahtaa.

Limsakone, jäätelökone, pastakone, popcorn-kone, smoothiekone, leipäkone...

Ensimmäiset kodinkoneet olivat kalleutensa takia vain harvojen ulottuvilla. Esimerkiksi pölynimuri löytyi 1930-luvulla vain varakkaista talouksista.

Nykyään hankintoja ohjaa rahaa useammin hyvinvointiin, ruoantuotantoon ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat.

Esimerkiksi smoothiekoneet, blenderit, ovat terveellisyysboomin tuomia hittituotteita.

– Martat ovat pitäneet viime vuosina lukuisia smoothie-kursseja. Reseptejä kysytään edelleen jatkuvasti, kertoo kotitalouden asiantuntija Heli Similä.

Smoothien valmistusta Aamu-tv:n studiossa.
Blendereiden ja smoothiekoneiden suosio jatkuu edelleen.Yle

Markkinoinnilla oli ennen suuri merkitys siihen, tuliko härvelistä hitti. Mainonta ja tarjoukset vaikuttavat nykykuluttajaankin, mutta hän vaatii myös näyttöä laitteen hyödyistä.

– Sosiaalinen media ja erilaiset keskustelufoorumit buustaavat ostopäätöstä. Jos somessa jaetaan hyviä kokemuksia, laitteesta tulee mahdollisesti hitti, sanoo tutkija Tarja Marjomaa.

Mehulinko, vohvelirauta, sähköinen sitruspuristin, patterilla pyörivä makkaratikku...

Kaapin perälle kätkeytyneiden laitteiden joukosta voi tehdä löytöjä. Osa takavuosien suosikeista, esimerkiksi founduepata, tekee aina silloin tällöin paluuta.

– Meillä kotona muistetaan aina välillä voileipägrilli. Sitä käytetään innolla ehkä kuukauden verran ja nostetaan taas vuodeksi kaappiin, Heli Similä naurahtaa.

Liisa Palola käy läpi omia laitteitaan: perkolaattorikeitin, siivutuskone, lihamylly, tehosekoitin, pari yleiskonetta, pussiton imuri, leivänpaahdin, vedenkeitin…

– Lihamylly on ollut kaksi vuotta avaamattomana pakkauksessaan. Se odottaa hetkeä, jolloin innostumme miehen kanssa tekemään itse makkaraa. Vielä ei intoa ole tullut, Palola kertoo.

Taikina leipäkoneessa
Leipäkone oli superhitti 1990-luvulla.Raila Paavola / Yle

Tarja Marjomaan mielestä 1990-luvun hitille, leipäkoneelle, kannattaisi antaa uusi mahdollisuus.

– Leipäkone on hyvä esimerkiksi gluteenittomien leipien leivonnassa. Raaka-aineet voi valita itse, joten tietää, mitä syö, Marjomaa miettii.

Nykykuluttaja vaatii ekologisuutta. Kierrätysmateriaalin käyttö laitteen valmistuksessa on jo nyt yksi myyntiargumentti.

Osa laitteista osoittautuu toimiviksi ja tulevat klassikoiksi. Osa jää hetken hypetyksen jälkeen käyttämättä. Marjomaa patistaa miettimään, tuleeko laitetta käytettyä, ja kierrättämään kaappien turhat kapistukset.

– Suklaaputous on turha hankkia, jos käyttö jää vaan yhteen juhlaan. Smoothien tekoon ei välttämättä tarvitse blenderiä, jos omistaa jo 1980-luvun hitin, sauvasekoittimen, Marjomaa kertoo.

Tutkijaa harmittaa nykyajan kertakäyttökulttuuri. Kaikkia pienkoneita ei pysty korjaamaan, vaikka vika olisi vain pieni.

– Kun koneet olivat kalliita, niistä myös huolehdittiin hyvin. Nykyään ei välttämättä edes oleteta, että laite kestäisi paria vuotta pidempään, Marjomaa miettii.

Häntä myös ärsyttää, että ehjiä, toimivia koneita päivitetään uuteen malliin pelkästään uusien ominaisuuksien tai kodin sisustukseen sopivan trendikkäämmän värin takia.