Bensalitra on Venäjällä yhä halpa ja ilmastonmuutos maan johdon puheissa lännen salaliitto – Valtaosa venäläisistä kuitenkin uskoo ilmastonmuutokseen

Venäläiset uskovat ilmastonmuutokseen, vaikka Putinin hallinto ei siitä puhu. Uudet ratkaisut ovat jo valmiiksi ympäristöystävällisiä.

Venäjä
Savuisa taivas ja moskovalaisia kerrostaloja
Venäjä tuottaa maailman kasvihuonepäästöistä noin neljä prosenttia.Maxim Shipenkov / EPA

MoskovaMoskovalainen tapahtumanjärjestäjä Aleksei Bahrušin tuijottaa mietteliäänä kotikaupunkinsa katua. Sen pintaa peittävät kuralätäköt. Bahrušin on vaipumassa synkkiin ajatuksiin – perivenäläiseen tapaan.

– Olemme menettäneen lumen ja sen mukana sielunmaisemamme. Näiden lätäköiden myötä olemme päätyneet johonkin kummalliseen tilaan, jossa emme näe enää kauneutta. Lumi miellyttää silmäämme enemmän, hän pohtii.

Venäjän kuuluisista talvista ei ole tänä vuonna ollut Moskovassa tietoakaan. Tutun jään ja lumen sijaan kaduilla ovat lainehtineet vesilammikot ja mittari on noussut poikkeuksellisiin lämpölukemiin.

Aleksey Bahrushin
Aleksei Bahrušinin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa myös venäläiseen sielunmaisemaan.Grigory Vorobjov

– Viime aikoina sää Venäjällä on muuttunut paljon aiempaa lämpimämmäksi, sanoo opiskelija Danja Volkonskaja.

– Jos jotain ei kohta tehdä, edessä on maailmanlaajuinen mullistus, hän ennustaa synkkänä.

Bahrušin ja Volkonskaja eivät ole ajatuksineen yksin.

Suurin osa venäläisistä uskoo ilmastonmuutokseen. Edellisvuonna tehdyn tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli 80 prosenttia venäläisistä oli huolissaan ilmiöstä ja yli puolet heistä piti ilmastonmuutoksen syynä ihmisen toimintaa.

– Kotimme ei ole ainoastaan asunto, jossa elämme. Se on koko maailma. Jos haluat muuttaa maailmaa, aloita se itsestäsi, Volkonskajan ystävä Aleks Hamajev toteaa.

Aleks Hamaev ja Danya Volkonskaya.
Opiskelijat Danja Volkonskaja ja Aleks Hamajev ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta.Grigory Vorobjov

Monopoliyhtiöt sanelevat

Kansalaisten huolesta huolimatta Venäjällä ilmastonmuutoksesta ei juuri puhuta. Venäjä vastaa noin neljästä prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöjä.

Ilmastonmuutos ei keiku korkealla venäläisten poliittisella agendalla, vaikka lännessä ilmastonmuutos näyttää nousseen keskustelujen ytimeen.

Sitä ovat vauhdittaneet ruotsalainen teinityttö ja hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n viime vuonna julkistama raportti.

– Venäjällä ilmastokeskustelua ei oikeastaan ole ja jos on, niin se menee nopeasti ulkopuolisten syyttelyksi, kuvaa ympäristöjärjestö Greenpeace Venäjän energiaohjelman johtaja Vladimir Tšuprov.

Vladimir Chuprov
Greenpeacen Vladimir Tšuprov sanoo, että Venäjällä on edessään vielä pitkä tie ilmastonmuutoksen torjunnassa.Grigory Vorobjov

Syynä on se, että Venäjän talous nojaa fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn, kaasun ja hiilen tuotantoon. Öljyn ja kaasuntuotanto käsittävät liki puolet liittovaltion tuloista. Venäjällä on maailman suurimmat kaasuvarannot ja se on yksi maailman suurimmista raakaöljyn tuottajista.

Venäjällä fossiilisten polttoaineiden tuotanto on tiukasti vaikutusvaltaisten monopoliyhtiöiden kuten Rosneftin, Gazrpromin ja siperialaisuralilaisen energiayhtiön Sujekin hallinnassa.

– Ne ovat kiinnostuneet vain lyhyen aikavälin voitoista, eivätkä ole valmiit satsaamaan tuotantonsa uudenaikaistamiseen, Tšuprov kertoo.

Niinpä ilmastopolitiikalla olisi suora vaikutus sekä liittovaltion tuloihin että jopa presidentti Vladimir Putinin politiikan suosioon. Ja siksi siitä useimmiten vaietaan.

Uhka ulkoa

Venäläisessä julkisessa keskustelussa ilmastonmuutos nähdään, kuten moni muukin asia, lännen Venäjän vastaisena salaliittona ja sen ”ilmasto-aseena”. Niinpä esimerkiksi kasvihuonekaasujen vähentäminen näyttäytyy uhkana Venäjän kansalliselle turvallisuudelle.

Dolgorukovskaya katu Moskovassa.
Moskovassa on ollut tänä vuonna hyvin lämmintä.Grigory Vorobjov

Villeimmissä teorioissa syyllisiä ovat milloin saksalaisten perustamat tuulivoimapuistot, milloin Yhdysvaltain Alaskaan asettamat antennit.

– Lännen sijaan syyttäisin Kiinaa, koska se on kehittämässä uusiutuvaa energiantuotanto, Greenpeacen Tšuprov naurahtaa.

Keskustelua, jos sellaista syntyy, vauhdittavat epäileväiset tiedemiehet ja tutkijat, jotka pitävät ilmastonmuutosta säätilojen normaalina vaihteluna tai avaruudessa tapahtuvien muutosten seurauksena ja kiistävät ihmisen roolin. He ovat linjassa hallinnon vaikenemisen kanssa hyvin yksinkertaisesta syystä.

– He pelkäävät rahoituksensa puolesta, Tšuprov sanoo.

Mutta on toki niitäkin, jotka tekevät kriittistä tutkimusta.

Venäjä allekirjoitti Pariisin sopimuksen

Venäjän tiedeakatemian matemaattinen instituutti on kehittänyt monimutkaisen ilmastontutkimusmallin. Se mittaa laajasti ilmastoon vaikuttavia seikkoja, kuten valtamerten ja ilmakehän kiertoa sekä kasvien ja maaperän kemiallisia reaktioita.

– Ymmärrämme, että muutokset ilmastossa, jotka ovat tapahtuneet viime ja tällä vuosisadalla, liittyvät 90-prosenttisesti ihmisen toimintaan, vahvistaa vanhempi tutkija Jevgeni Volodin.

Evgeniy Volodin
Vanhempi tutkija Jevgeni Volodinin mukaan ilmastonmuutos on ihmisen syytä.Grigory Vorobjov

Venäjä on allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen, mutta jättänyt sen ratifioimatta. Sopimus tähtää ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja rajaisi lämpötilan nousun 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Presidentti Donald Trump ilmoitti kesällä 2017 Yhdysvaltain vetäytyvän sopimuksesta. Samaa pohdintaa on käyty myös Venäjällä.

– Kyse on siitä, kuinka tuottoisa tai epäsuotuisa sopimus on Venäjälle. Sopimuksesta on tullut valitettavasti poliittinen kysymys, kun sen pitäisi olla ennen kaikkea tieteellinen kysymys, Volodin tuskailee.

Hän muistuttaa, että jos päästöt jatkavat eksponentiaalista kasvuaan, kuten tähänkin saakka, ilmasto lämpenee 4–6 astetta tämän vuosituhannen loppuun mennessä.

– Jokainen moskovalaisaikuinen sanoo, että talvet olivat lapsuudessa kylmempiä. Uskon, että jokainen missä tahansa maailman kolkassa sanoo saman asian, Volodin sanoo.

Metsäpalot pilaavat ilman

Moskova on kuuluisa monista asioita, joista liikenne ja ruuhkat ovat yksi. Venäjällä autojen määrä on liki tuplaantunut (siirryt toiseen palveluun)kymmenessä vuodessa.

Autokanta on kuitenkin sen verran uudistunut, että päästöt ovat samalla tasolla kuin 1990-luvulla. Auto on Venäjällä vielä statussymboli, vaikka julkinen liikenne kehittyy.

– Venäjällä on sanonta, että jos et voi voittaa, niin sopeudu. Nykymeno on muuttunut niin kiireiseksi, että auto on välttämättömyys, sanoo autonkuljettaja Sergei Pertsev. Hän on pysäköinyt ajokkinsa Stremjanni-kadulle ja odottaa asiakastaan.

Sergey Pertsev
Sergei Pertsev ostaisi sähköauton, jos siihen olisi varaa.Grigory Vorobjov

Pertsev ajelee bensa-autolla, mutta viime aikoina hän on alkanut kiinnostua myös sähköautoista. Mutta niitä ei juuri Venäjän liikenteessä näy, ja niiden latauspisteet ovat sitäkin harvemmassa.

– Ostaisin sellaisen heti, jos rahani vain riittäisivät. Tänne Moskovaan pitäisi järjestää niille tarkoitettuja pysäköintipaikkoja ja latauspisteitä, Pertsev sanoo.

Autoiluun kannustaa sekin, että Eurooppaan verrattuna polttoaineiden hinnat ovat Venäjällä erittäin edulliset. Bensalitra maksaa noin 50 euron senttiä.

Matalat hinnat takaavat Venäjällä yhteiskuntarauhaa toisin kuin esimerkiksi Ranskassa, jossa kaavaillut hinnankorotukset toivat keltaliivit kaduille.

Sellaista yhteiskuntarauhan rakoilua laskevien kannatuslukujen kanssa kamppaileva ja värivallankumouksia pelkäävä Putin ei kaipaa.

Uusiutuviin energialähteisiin ei panosteta

Mutta mitä valtaisa Venäjä voisi tehdä?

Venäjällä teollisuuden lisäksi suuri saastuttaja ovat jättimäiset vuotuiset metsäpalot. Jo niiden haltuun saaminen olisi jo itsessään iso askel puhtaamman ilman puolesta.

Sitten pitäisi luopua asteittain fossiilisten energioiden käytöstä. Greenpeace Venäjän laskelmien mukaan pelkästään maan pohjoisosien kylmimpien alueiden kylien lämmittämiseen ja niiden sähköntuotantoon poltetaan yhteensä 20 miljoonaa tonnia hiiltä ja dieseliä vuodessa.

Venäjällä olisi valtaisia potentiaali kehittää sekä bioenergiaa että tuuli- ja aurinkovoimaa. Niihin ei kuitenkaan satsata.

– Putin on pattitilanteessa. Kansalaiset eivät ole valmiit maksamaan lisää vihreästä energiasta eivätkä oligarkit halua satsata uusiin teknologioihin tuotantolaitoksissaan, koska saavat voittoa jo nyt, kuvaa Greenpeacen Tšuprov.

Ristiriitaisesta suhtautumisestaan huolimatta presidentti Putinin hallinto ymmärtää ympäristöystävällisten teknologioiden päälle – tosin ei suoranaisesti ilmastosyistä.

Venäjä laahaa teknologisissa ratkaisuissa länttä perässä ja se heikentää myös kansalaisten elämänlaatua.

Eliniän odotteen ja infrastruktuurin parantaminen sekä erilaisten sähköisten ratkaisujen edistäminen venäläisten elämänlaadun kohentamiseksi ovat Putinin lempiaiheita. Samalla uuden teknologiat ovat jo valmiiksi ympäristöystävällisiä.

– Putinin hallinto tajuaa, että maan talouden vihreä modernisaatio kannattaa, Greenpeacen Tšuprov sanoo.

EU voi asettaa päästörajoja

Toinen kannustin on maan ulkomaanvienti. Venäjän talous tarvitsee kaikki tulot, joita se saa lännen asettamien pakotteiden ulkopuolelle jäävästä viennistä.

Samaan aikaan EU:ssa ollaan heräämässä ilmastonmuutokseen sekä ympäristön huomioonottavaan tuotantoon.

– Kreml on alkanut ymmärtää, että Euroopan unioni voi asettaa esimerkiksi päästörajoja Venäjän kauppaan, Tšuprov kuvaa.

Elena Koshechkina
Jelena Košetškina vetoaa päättäjiin jo oman tyttärensäkin takia.Grigory Vorobjov

Tällaisen uhan alla ovat muun muassa venäläiset teräsyhtiöt, joiden hiilijalanjälki on moninkertainen vastaaviin eurooppalaisfirmoihin verrattuna. Jos niiden tuotanto ei vastaa EU:n vaatimia päästökriteerejä, niilä ei ole enää asiaa Euroopan markkinoille.

Huoli kuvastuu myös Moskovan vetisillä kaduilla. Jelena Košetškina pitää tiukasti tytärtään kädestä ja huokaisee.

– Ajatelkaa lapsia, ajatelkaa tulevaisuutta. Minkälaisessa maassa, minkälaisessa maailmassa he vielä joutuvat elämään, hän sanoo.

– Päätöksiä pitää tehdä nyt.

Lue myös:

Jenny Matikainen: “Miks mun pitää, kun ei ne kiinalaisetkaan” – Kiina-kortilla pääsee eroon kiusallisesta ilmastotuskasta, mutta se on petkutusta

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen laskurilla, mitkä ilmastoteot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on

Analyysi: Suomi aikoo ajaa EU:n ilmastotavoitteiden kiristämistä – Lupaako pääministeri liikoja?

Viime vuosi oli historian neljänneksi lämpimin, kertoo Maailman ilmatieteen järjestö