Kauppareissu voi olla allergiselle työläs – verkkokauppa helpottaa ruokaostoksia, mutta siinäkin on riskinsä

Vaikeasti yliherkkä ei voi olla varma, onko verkosta tilattu elintarvike altistunut haitallisille allergeeneille.

Nettiruokakauppa
Ostoskärry on pullollaan elintarvikkeita.
Ruoka-allergiset ostavat yleensä tuttuja ja turvallisia ruokia. Silti aina pitää olla varuillaan, koska tuotteiden sisältö voi muuttua, vaikka pakkauksen ulkonäkö pysyisi ennallaan. Ismo Pekkarinen / AOP

Pieni präntti hukkuu pakkauksen kylkeen kaupan kelmeässä valossa. Lukulasit jäivät kotiin ja nälkäkin on.

Kaikki ruokayliherkät tai muuten vaan ruoan sisällöstä kiinnostuneet tietävät, miten rasittavaa tuoteselosteiden tutkiminen voi olla.

Useimmiten seuraus sopimattoman ruoan nauttimisesta on ihottuma tai vatsan väänteet, mutta joskus kyse on elämästä ja kuolemasta. Vakavasti allergisella ei ole varaa luottaa tuuriin, sanoo kehityspäällikkö Jonna Nurminen PirkanmaanAllergia- ja Astmayhdistyksestä.

– Sopimattoman ruoka-aineen aiheuttama anafylaksia voi olla pahimmillaan henkeä uhkaava.

Voisiko verkkokaupasta löytyä apu turvalliseen ostamiseen? Kotona shoppaillessa ruokien tuotesisältöihin voi tutustua kaikessa rauhassa tietokoneen tai puhelimen näytöltä.

Nurmisen mukaan ruoka-allergiset arvostavat tarkkaa tietoa.

– Sellainen verkkokauppa, joka antaa tyhjentävän ja luotettavan tiedon ruoan sisällöstä, löytää varmasti asiakkaita.

Nainen pistää itseään adrenaliinipiikillä.
Pahimmillaan ruoka-aineesta voi aiheutua usean elimen yliherkkyysreaktio, anafylaksia. Se etenee nopeasti ja voi olla pahimmillaan henkeä uhkaava. Ensiapuna on adrenaliinipistos reisilihakseen ja soitto hätänumeroon. Päivi Meritähti / Yle

Esimerkiksi Keskon verkkokaupassa ruokia voi suodattaa erilaisten ruokayliherkkyyksien perusteella.

– Palvelussamme on mahdollisuus hakea esimerkiksi laktoosittomia ja gluteenittomia tuotteita, kertoo kaupan palveluista vastaava johtaja Jani Karotie.

Myös SOK:n verkkoruokakaupassa on mahdollista rajata valikoimaa erityisruokavalion perusteella. Lisäksi mobiilisovelluksella voi skannata kaupassa tuotteita ja saada niistä kännykän ruudulle esimerkiksi tuoteselosteet ja hyllypaikka.

SOK:n digitaalisten palveluiden päällikkö Matti Torniainen vakuuttaa, että tuoteselosteet ovat paikkansapitävät ja ajan tasalla.

– Tuotetietotiimimme vastaa tietojen paikkansapitävyydestä.

Tuoteselosteita tarkkaillaan

Aika harva suomalainen vielä ostaa päivittäiset elintarvikkeensa verkosta, mutta määrä kasvaa vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuonna 2017 elintarvikkeiden verkkokauppa kaksinkertaistui.

Se tarkoittaa, että entistä useampi ruoka-allerginen on verkkokauppojen sivuilta löytyvien tuoteselosteiden varassa. Mutta voiko niihin luottaa?

Ruokaviraston (entinen Evira) ylitarkastaja Tuulikki Lehdon mielestä voi melko hyvin. Ruoan verkkokaupan lisääntyminen on huomioitu myös Ruokavirastossa.

– Laki antaa meille joulukuusta alkaen mahdollisuuden tehdä pistokoeluonteisia näyteostoja myös verkkokaupoista.

Gluteenittomia tuotteita kaapissa
Ruoka-allergia on 2-5 prosentilla suomalaisista aikuisista. Laktoosi-intoleranssi melkein joka viidennellä ja keliakia ainakin parilla prosentilla.Antti Eintola / Yle

Elintarvikkeiden verkkokaupan yleisiä tuotemerkintöjä säätelee EU:n yhteinen elintarviketietoasetus (siirryt toiseen palveluun) (EUR-Lex). Sen mukaan asiakkaalle pitää antaa ennen ostoa kaikki pakolliset elintarviketiedot lukuun ottamatta vähimmäissäilyvyysaikaa tai viimeistä käyttöajankohtaa.

Lisäksi on olemassa erityislainsäädäntöä, joka tulee tarvittaessa ottaa huomioon tietoja elintarvikkeesta annettaessa.

Kaikkien pakollisten tietojen on oltava saatavilla toimitushetkellä. Tällaisia ovat muun muassa allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet, elintarvikkeen nimi, ainesosat, alkuperämaa tai lähtöpaikka, tarvittavat käyttö- ja säilytysohjeet.

– Verkossa myytäviä elintarvikkeita koskevat samat säädökset kuin kivijalkakaupan tuotteita. Tärkeää on myös, että elintarvikkeesta annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä kuluttajaa johdeta harhaan, Lehto sanoo.

Tuulikki Lehto muistuttaa, että lopullinen vastuu totuudenmukaisista pakkausmerkinnöissä on elintarvikealan toimijalla.

Katala kontaminaatio ja salatut mausteet

Vaikka tuotemerkinnät olisivat asianmukaiset, eivät ne kerro kaikkea. Jonna Nurminen kertoo, että esimerkiksi mausteet voivat aiheuttaa kaupassa ongelmia.

Mikäli tuotteen painosta on mausteita alle kaksi prosenttia, niitä ei tarvitse eritellä vaan tuoteselosteessa riittää pelkkä maininta "mausteita".

– Jos on jollekin mausteelle allerginen, niin tuote jää varmuuden vuoksi ostamatta.

On ikävää, jos varoitellaan turvatakseen oma selusta.

Jonna Nurminen

Nurminen on ollut kehittämässä Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen Erimenu.fi-palvelua. Palvelu on tarkoitettu erityisesti vaikeasti ruokayliherkille, joille tavalliset tuoteselosteet eivät anna riittävän tarkkaa tietoa tuotteen sisällöstä.

– Siellä eritellään tuotteet loppuun asti. Mausteet ovat hyvä esimerkki, miksi siitä on hyötyä.

Toinen ongelma allergisen arjessa on kontaminaatioriski. Se tarkoittaa, että allergeenia on voinut joutua tuotteeseen valmistus- tai säilytysvaiheessa.

Tuotteen ostanut ei voi olla varma, onko hänen ostamansa tuote altistunut allergiaa aiheuttavalle aineelle.

– Jos on vaikea allergia vaikka tattarille, niin pakkausselosteesta ei välttämättä näe, onko sille kontaminaatiovaaraa. Silloin asiakkaan pitää soittaa tuottajalle ja varmistaa esimerkiksi se, tehdäänkö hirssivalmistajan linjalla myös tattaria, Nurminen sanoo.

ruoka verkkokauppa tuoteseloste varoitus allergeeni allergia anafylaktia
Tuoteselosteesta pitää ilmetä, mikäli tuote on saattanut joutua tekemisiin allergiaa aiheuttavan toisen elintarvikkeen kanssa. Yle

Anafylaktikko arvostaa, että pääsee itse näkemään paketin ja sen, missä sitä on säilytetty. Jos vaikka on allerginen tattarille, niin mikäli oman tuotteen yläpuolella on säilytetty tattaria, saattaa tuote olla kontaminoitunut.

– Vaikeasti ruoka-allerginen ei osta käytännössä mitään irtomyynnistä.

Jos kontaminaatioriski on valmistajan tiedossa, pitää se myös ilmoittaa. Tyypillisiä ovat esimerkiksi leivonnaisten "saattaa sisältää pähkinää” -varoitukset.

Jonna Nurminen kertoo, että varoituksia saatetaan painaa myös varmuuden vuoksi.

– Toki jos riski on, pitää painaa. Mutta on ikävää, jos varoitellaan turvatakseen oma selusta. Silloin allergisen tuotevalikoima kapenee entisestään.

Millaisia kokemuksia sinulla on ruoan verkko-ostamisesta? Oletko siirtynyt tilaamaan elintarvikkeitasi verkosta? Kerro kokemuksiasi. Keskustelu suljetaan keskiviikkona 20.2. kello 22.00.

Lue myös:

Entistä useampi ostaa kotisohvalta: Vuosikasvu jo 20 prosenttia –vähittäiskaupalla edessä suuri myllerrys

Mikseivät suomalaiset innostu ostamaan ruokaa netistä? – "Emme ole valmiita maksamaan siitä, että joku toinen hoitaa ostokset"