Tuleeko Trumpista rauhantekijä? Miksi Hanoin asukkaat ylistävät huippukokousvieraita? Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen vastaa

Miksi Trump ja Kim Jong-un tapaavat juuri Hanoissa? Mika Hentunen vastaa tähän ja muihin yleisön kysymyksiin.

Ulkomaat
Kim Jong Un ja Donald Trump.
Kim Jong-un ja Donald Trump tapasivat Singaporessa viime kesäkuussa.White House Photo / AOP

Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen seuraa Hanoissa presidentti Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin huippukokousta.

Mika Hentusen jutun Vietnamin pääkaupungin tunnelmista voit lukea tästä.

Sampo Vaarakallion tausta-analyysin kokouksen teemoista voit lukea tästä.

Mika Hentunen
Mika HentunenKalevii Rytkölä / Yle

Mika vastaa tässä tämän jutun kommenttipalstalla esitettyihin kysymyksiin. Kommenttipalsta on nyt suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin.

Kysymyksiä on ryhmitelty ja väliotsikot lisätty kello 14.10.

Kiitos aktiivisuudesta ja hyvistä kysymyksistä!

Miksi Hanoi?

1. kysymys: – Miksi Vietnamin Hanoi valittiin kokouspaikaksi?

Mika Hentunen vastaa: – Vietnam lobbasi voimakkaasti päästäkseen kisaisännäksi. Vietnam haluaa nostaa profiiliaan alueellisena vaikuttajana.

– Maalla on hyvät välit niin Yhdysvaltoihin kuin Pohjois-Koreaan. Kim Jong-un saattaa olla kiinnostunut Vietnamin talouden rakenteesta – maa on toisaalta säilyttänyt kommunismin, mutta ottanut toisaalta käyttöön markkinatalouden. Vietnamin talouskasvu on ollut viime vuosina yksi Aasian menestystarinoista.

– Vietnamin puolesta puhuivat myös maantieteelliset seikat: tiettävästi lentopelosta kärsivä Kim saattoi tulla sinne junalla. Ja lopuksi: Vietnam ei salli mielenosoituksia maanperällään, mikä sopii sekä Kimille että Trumpille.

Onko Trumpista tulossa rauhantekijä?

2. kysymys: – Onko usein arvosteltu presidetti Trump nyt muuttumassa rauhantekijäksi?

Mika Hentunen vastaa: – Sitä Trump varmasti yrittää. Japanin pääministeri Shinzo Abe on Trumpin hallinnon mukaan esittänyt Trumpia jopa Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi – japanilaisten mukaan Trumpin hallinto pyysi tätä.

– Trump varmasti haluaisi rauhantekijän sulan hattuunsa.

3. kysymys: – Mitä mieltä itse olet Trumpin strategiasta, jolla Kim Jong-un saatiin neuvottelupöytään?

Mika Hentunen vastaa: – Minulla on ristiriitaiset ajatukset siitä, en osaa sanoa, onko strategia oikea vai väärä.

– Toisaalta Pohjois-Korea on todistetusti – Trumpin omien tiedustelupalvelujen mukaan – harjoittanut terrorismia, huume- ja ihmiskauppaa ja maa on omia kansalaisiaan sortava diktatuuri, jollaisen kanssa on arveluttavaa neuvotella.

– Toisaalta kuitenkin on totta, että Trumpin edeltäjät George W. Bush ja Barack Obama eivät saaneet mitään aikaan Pohjois-Korean ydinaseuhan poistamiseksi. Päinvastoin, Pohjois-Korea kehitti ydinaseensa Bushin kaudella ja Obaman aikana tilanne vain paheni.

Onko kauppasopu mahdollinen?

4. kysymys: – Onko mahdollista, että Trump yrittäisi jotakin kahden välistä kauppasopimusta, huolimatta Pohjois-Koreaa vastaan asetuista pakotteista?

Mika Hentunen vastaa: – Se lienee mahdollista, sellaisesta on puhuttu täällä Hanoissa. Tässä vaiheessa kyseessä olisi kuitenkin aiesopimus, eli Trump lupaisi konkreettisia Yhdysvaltain taloudellisia porkkanoita myöhemmin, jos Pohjois-Korea esimerkiksi suostuisi voimalaitostensa tarkastuksiin.

– Liikemiehenä Trump on tietoinen Pohjois-Korean taloudellisista mahdollisuuksista ja varmasti myös kiinnostunut niistä.

5. kysymys: – Onko tämä vain Trumpin yritys kääntää huomio pois Venäjä-tutkinnasta ?

Mika Hentunen vastaa: – Ei ole, mutta varmaan Trump toivoo sen kääntävän huomiota muualle.

Tukeutuiko Yle Trump-henkiseen ajatushautomoon?

6. kysymys: – Toivoisin Ylen jatkossa avaavan enemmän käyttämiensä amerikkalaisten tutkimuslaitosten, ajatushautomoiden ja kyberfirmojen taustoja ja taloudellisia kytköksia. Yle tukeutuu FDD (eli Foundation for Defense of Democracies) tutkimuslaitokseen, joka ei ole riippumaton vaan vahvasti oikealle, Trumpin suuntaan kallellaan oleva ajatushautomo.

Mika Hentunen vastaa: – Tutkimuslaitosten taustoista on hyvä muistuttaa, ja jossain määrin sitä tehdäänkin.

– Mainittu FDD ei kuitenkaan ole usein esillä Ylellä, itse asiassa en tiedä sen olleen koskaan esillä muuten kuin tutkija Olli Heinosen työpaikkana.

– Heinosen käyttäminen asiantuntijana Pohjois-Korean ja Iranin ydinvoimasta puhuttaessa on mielestäni erittäin perusteltua, enkä ole sitä mieltä, että hänen näkemyksensä Pohjois-Koreasta tai Iranista olisivat erityisen poliittisesti värittyneitä.

(Tutkija Olli Heinosen haastatteluun perustuvan Mika Hentusen artikkelin näet tästä.)

Pelaako Kiina kaksilla korteilla?

7. kysymys: – Kiinahan on auttanut Pohjois-Koreaa kiertämään pakotteita. Kuinka Kiina suhtautuu neuvotteluihin, voisiko olla, että Korean niemimaan kehitys rauhallisempaan suuntaan ei olisikaan Kiinan intressien mukaista?

Mika Hentunen vastaa: – En osaa sanoa Kiinan pohjimmaisista motiiveista, mutta ainakin päällisin puolin se on suhtautunut positiivisesti Pohjois-Korean kanssa käytyihin neuvotteluihin ja auttanut sekä Singaporen että Hanoin kokouksen valmisteluissa.

8. kysymys: – Onko neuvotteluilla Pohjois-Korean kanssa yhteyttä Yhdysvaltain ja Iranin suhteisiin?

Mika Hentunen vastaa: – Varmasti on, mutta vaikea sanoa millä tavalla. Myös Iranin ydinohjelman kanssa on ollut ongelmia.

– Toisaalta on vaikea kuvitella, että Trump haluaisi neuvotella kahden kesken Iranin kanssa, mutta mistäs sitä meikäläisen kaltainen maallikko tietäisi.

Miksi Hanoin asukkaat ylistävät johtajia?

9. kysymys: – Ovatko vietnamilaiset saaneet vapaasti tietoa siitä, millaisten johtajien kokouksesta on kysymys, vai mistä johtuvat haastateltujen kansalaisten ylistävät kommentit?

Mika Hentunen vastaa: – En osaa sanoa varmasti. Sen tiedän, että Vietnamin hallitus on kehottanut kansalaisia vieraanvaraisuuteen ja huipputapaamista mainostetaan omille kansalaisille mahdollisuutena kohentaa matkailua ja muuta taloutta.