Suomi kuntoon, hallitus kumoon – tällainen puolue on keskusta

Puoluejohtaja Juha Sipilä on tänään Ylen puheenjohtajatentissä Areenassa ja TV1:ssä klo 21.

eduskuntavaalit
Puolueanalyysi, 03keskusta-lahtokuva.gif
Eetu Pietarinen / Yle

Juha Sipilä on tehnyt ratkaisunsa.

Kesärannan tiedotustilaisuudessa toimittajien ja televisiokameroiden eteen astuu epäonnistunut pääministeri, mutta tilaisuuden lopettaa vaalitaisteluun lähtenyt keskustan puheenjohtaja.

– Kuuntelin tarkkaan, mitä sisäinen ääneni sanoo. Johtopäätökseni on, että hallitukseni on jätettävä eronpyyntö, Sipilä sanoo.

Moni yllättyy, oppositio ja myös hallituskumppani kokoomus, jonka kanssa keskusta oli sopinut, että puolueet päättävät yhdessä, miten epäonnistunut uudistus haudataan.

Erityisesti kokoomuksen viljelemä sanonta ”kepu pettää aina” näyttää taas tulleen toteen.

Keskustan kenttäväkeä mutina ei kiinnosta. Puoluetta painanut hallitusvastuu ja epäonninen sote-kompromissi kokoomuksen kanssa ovat nyt historiaa.

Viimeinkin puolue on ottanut aloitteen omiin käsiinsä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on tänä iltana haastateltavana Ylen tentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai TV1:ssä kello 21.

Keskustan feeniks-lintu nousee sote-tuhkasta

Keskustalaiset halusivat maalata kuvan hallituksen kaatamisesta käännekohtana, jossa puolue nousee kuin feeniks-lintu sote-uudistuksen jälkeensä jättämästä tuhkasta.

Hallituksen kaatumisen jälkeen sosiaalisessa mediassa levisi keskustalaisten hurmoksellisia päivityksiä vaalitilaisuuksista ympäri Suomen. Apatia oli vaihtunut iloon ja innostukseen, somessa vakuuteltiin.

Uudelleen herännyt taistelutahto oli varmasti ainakin osin aitoa. Keskustassa osataan innostaa puolueen kenttäkoneistoa myös vaalitappion uhatessa.

Samalla tavalla uutta intoa haettiin presidentinvaalien alla, kun puolueen ehdokas Matti Vanhanen esiintyi edukseen Ylen vaalitentissä.

Keskustalaiset olivat vakuuttuneita siitä, että tentti oli apeasti sujuneen kampanjan käännekohta. Pääministerin haastattelutunnilla Sipilä puhui ”Vanhas-hurmoksesta”.

Vanhanen jäi viidenneksi, riidoissa keskustasta eronneen Paavo Väyrysen taakse.

Puolueanalyysi grafiikat, 03-kesk-kannatus.png

Suomi kuntoon, keskusta vaihtoon?

Keskustan kenttäkoneisto tarvitsi tällä kertaa käynnistykseen koko hallituksen kaatamista, sillä puolueen tilanne ennen eduskuntavaaleja on harvinaisen synkkä.

Päivää ennen hallituksen kaatumista Yle julkaisi puoluekannatusmittauksen, jossa keskustan kannatus oli alhaisempi kuin vuoden 2011 katastrofivaaleissa, joissa keskusta menetti 16 paikkaa.

Silloin tappion taustalla olivat Euroopan unionin talouskriisin tukipaketit ja pitkään vellonut vaalirahoitusskandaali. Nyt selkein syy puolueen ongelmiin on liian kokoomuslaiseksi mielletty politiikka.

Keskustalaisilla on ollut aikaa pohtia huonoa kannatuskehitystä, mutta edelleen päällimmäinen tunne on hämmennys.

Viime vaalien alla puolue lähti kampanjoimaan Suomi kuntoon -rallatuksen tahtiin.

Politiikan ulkopuolelta keskustan johtoon noussut yritysjohtaja Juha Sipilä oli tullut pelastamaan Suomen keskenään riiteleviltä poliitikoilta, joiden vahtivuorolla talous sakkasi, työttömyys kasvoi ja sote-uudistus kaatui.

Neljä vuotta myöhemmin Suomessa talous kasvaa ja työllisyys paranee – mutta sote-uudistus kaatui taas.

Suomea on silti pantu kuntoon kuten luvattiin, keskustalaiset sanovat.

Miksi äänestäjien kiitosta ei kuulu?

Keskustalaisuuden juurilla

Keskustan ideologisena isänä pidetään Santeri Alkiota, jonka viime vuosisadan alussa perustaman maalaisliiton tärkeimpänä tavoitteena oli maaseudun köyhän väestön puolustaminen.

Agraaripuolueesta on kuoriutunut vuosikymmenten ajan Suomea hallinnut yleispuolue, mutta keskustalaiset vannovat edelleen alkiolaisuuden nimeen.

Köyhän asia ja kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen puolustaminen on monen keskustalaisten identiteetin syvää ydintä.

Puolueanalyysi, grafiikka, 03-kesk-vaalikone1.png

Hallituskauden aikana keskustassa on kipuiltu sitä, että pääministerin johdolla on tehty politiikkaa, jossa alkiolaisuus näyttää jääneen talouden tasapainottamisen jalkoihin.

Sipilää on tämän pääministerikauden aikana lyöty Alkiolla päähän niin monta kertaa, että ”köyhän asia” mainitaan Sipilän vaalikirjassakin hieman turhautuneeseen sävyyn:

– Välillä tuntuu, että Santeri Alkiosta muistetaan yksi asia; ”köyhän asia”. Köyhän asia on aina ollut minulle äärimmäisen tärkeä ja se on sitä keskeisintä alkiolaisuutta. Haluan kuitenkin korostaa, että alkiolaisuus on paljon muutakin, Sipilä kirjoittaa helmikuussa ilmestyneessä kirjassaan.

Sipilä mainitsee Alkion ajattelun muina keskeisinä pilareina sivistyksen, yrittäjyyden, ylisukupolvisuuden, edistyksellisyyden ja eurooppalaisuuden.

Erityisesti ylisukupolvisuutta Sipilä korostaa: maa on jätettävä seuraavalle sukupolvelle aiempaa paremmassa kunnossa.

Puolueanalyysi, grafiikka, 03-kesk-vaalikone2.png

Hallituskauden leikkaukset painavat keskustaa

Väittely alkiolaisuuden tulkinnasta ei kuitenkaan muuta sitä, että monet hallituskauden aikana tehdyt säästötoimet ovat osuneet juuri heikoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin.

Eläkeläisten ja työttömien perusturvaa heikennettiin indeksijäädytyksillä ja -leikkauksilla. Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset puolestaan suututtivat julkisen puolen työntekijät. Päinvastaisista lupauksista huolimatta myös koulutusmäärärahoista ja opintotuesta leikattiin.

Keskustan valtakaudella myös maaseudun tyhjeneminen ja maatalouden ahdinko ovat jatkuneet.

Puolueanalyysi grafiikat, 03-kesk-kartta-2015.png

Keskustan kannatukselle säästöpäätökset ovat tienneet kylmempää kyytiä kuin hallituskumppani kokoomukselle. Tätä selittää pääministeripuolueen aseman lisäksi erilainen kannattajakunta.

Hyvin toimeentulevan kokoomuslaisen arjessa leikkaukset ovat näkyneet vain uutisotsikoissa. Monilla keskustan pienituloisilla kannattajilla ne tuntuvat suoraan omassa taloudessa.

Kannatusmittausten mukaan moni keskustan kannattaja aikoo siirtyä katsomoon erityisesti keskustalle tärkeillä alueilla Oulussa ja Itä-Suomessa.

Keskustan johdossa tunnustetaan, että hallituskauden aikana tehdyt säästöpäätökset ovat olleet vaikeita, mutta niitä on perusteltu välttämättömiksi.

Vaikeiden päätösten piti jäädä hallituskauden alkuun

Vaikeimmat säästöpäätökset hallitus teki heti kautensa alussa.

Keskustan pelikirjan mukaan hallitus olisi pystynyt vaalikauden loppua kohden lepyttelemään äänestäjiä tulonsiirroilla sen jälkeen, kun julkinen talous on ensin saatu vakaammalle pohjalle.

Hallituskauden puolivälissä Sipilä puki tämän sanoiksi ilmoittamalla saneerausvaiheen päättyneen. Seuraavaksi siirryttäisiin kehitysvaiheeseen.

Julkisen talouden vahvistuminen ja Sipilän puheisiin hiipinyt huoli eriarvoistumisesta näkyivät myös budjettineuvotteluissa. Esimerkiksi pienituloisimmille eläkeläisille maksettavaa takuueläkettä korotettiin, pienimpiä sairauspäivärahoja nostettiin ja tutkimusrahoitusta lisättiin.

Sipilän pääministerikausi jätti lommon keskustan imagoon

Äänestäjiltä saneerausvaiheen päättyminen jäi huomaamatta. Sen sijaan Sipilän naama tuli tutuksi milloin minkäkin hallituksen kiistanalaisen päätöksen selittäjänä.

Hallituksen toimista pillastuneet työmarkkinajärjestöt kokoontuivat toreille ja uhkasivat työtaisteluilla. Turvapaikanhakijoiden määrä räjähti kasvuun heti hallituskauden alussa. Sote-uudistus oli jatkuvasti vaikeuksissa, ja valinnanvapausvääntö kokoomuksen kanssa ajoi keskustalaiset hermoromahduksen partaalle.

Kuntavaaleissa keskusta kärsi vaalitappion. Välillä koko hallitus huojui, mutta pysyi pystyssä vain erikoisen loikkausoperaation avulla, kun siniset irtaantui perussuomalaisista.

Sipilän aiemmin puhtoinen julkisuuskuva tahriintui nopeasti. Loppuvuodesta 2016 Sipilä hermostui jääviysepäilyistä, joista kerrottiin Ylen uutisissa.

Sähköpostipommitus Ylen toimittajalle johti kuukausia jatkuneeseen kohuun. Sen seuraukset näkyvät äänestäjien mielikuvissa edelleen siitä huolimatta, että eduskunnan oikeusasiamies antoi Sipilälle jääviyssepäilyistä puhtaat paperit.

Myös Sipilä itse myöntää imagoonsa liittyvät ongelmat. Vuonna 2017 hän sanoi Ykkösaamussa, että "itsestäni on tehty ahne oman edun tavoittelija ja on selvää, että se näkyy niin omassa kuin puolueen kannatuksessa".

Kuuden suurimman puolueen imagovertailussa keskusta on pudonnut viimeiselle sijalle. Aiemmin perää pitänyt perussuomalaiset on mennyt ohi.

Puolue on pysynyt Sipilän tukena, mutta jatko riippuu vaalituloksesta

Kompuroinnistaan huolimatta Sipilä on onnistunut pitämään keskustaväen tiukasti ruodussa.

Sotkamon puoluekokouksessa kesällä 2018 ei ilmaantunut vakavasti otettavia haastajia, ja Sipilä valittiin selvin luvuin kahden vuoden jatkokaudelle.

Tuleviin eduskuntavaaleihin keskusta käy yhtenäisenä Sipilän takana, mutta tulosillan jälkeen tilanne voi muuttua.

Selvä vaalitappio johtaisi todennäköisesti puheenjohtajan vaihtamiseen jo ennen Vantaalla vuonna 2020 järjestettävää puoluekokousta.

Puolueanalyysi, grafiikka, 03-kesk-demografia.png

Hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa alkaa riittää

Tulevia eduskuntavaaleja keskustalaiset ovat kutsuneet kohtalon vaaleiksi sekä keskustalle että maaseudulle.

Vaalitaktiikaksi on valittu pelottelu sinipunahallituksella, joka olisi keskustalaisten mukaan turmioksi kasvukeskusten ulkopuoliselle Suomelle.

Hallituksen kaatamisesta alkaneen viimeisen rynnistyksen lopputuloksena voi olla torjuntavoitto. Sellaiseksi voitaisiin laskea kannatusmittauksia parempi vaalitulos ja kokoomuksen päihittäminen.

Toiseksi suurimpana puolueena keskusta voisi lähteä muodostamaan SDP:n kanssa sitä punamultahallitusta, jota keskustavaikuttajat toivoivat jo Ylen kyselyssä syksyllä.

Punamultahaaveiden taustalla on täydellinen tympääntyminen yhteistyöhön kokoomuksen kanssa.

Hallituksessa kokoomuksen kanssa on tehtävä kokoomuslaista politiikkaa ja äänestäjät antavat siitä tukkapöllyä. Kannatuksen laskiessa keskustan eduskuntaryhmässä syyttävä sormi on osoittanut usein kokoomuksen suuntaan.

Keskustalaisten onkin ollut vaikea hillitä vahingoniloaan, kun hallitusvastuu on hoivakohun myötä purrut myös kokoomuksen kannatukseen.

Vaalilupauksena sosiaalipolitiikkaan panostaminen

Äänestäjiä keskusta houkuttelee taakseen lupaamalla esimerkiksi indeksijäädytysten lopettamista, takuueläkkeen nostoa ja nuorten syrjäytymiseen tarttumista.

Puolue toistaa sanomaa siitä, että leikkausten aika on nyt ohi, ja seuraavalla hallituskaudella voidaan tarttua eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen.

Muiden puolueiden tapaan keskustan lupausten taustalla on tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin.

Ilmastopolitiikassa puolue tarjoaa "realistista vihreyttä", joka ei häiritsisi autoilevaa ja lihaa syövää äänestäjää.

Konkarit jättävät eduskunnan

Vaaleissa keskustan tilannetta vaikeuttaa se, että monet keskustan iäkkäät ääniharavat jättäytyvät eduskunnasta.

Ikoniset hahmot Seppo Kääriäistä ja Mauri Pekkarista myöten ovat keränneet aiemmissa vaaleissa suuren äänipotin, jonka haalimisessa nuoremmilla ja tuntemattomammilla ehdokkailla on iso työ.

Toisaalta keskustan sukupolvenvaihdos on pidemmällä perpektiivillä varmasti puolueelle hyväksi. Keskustan eduskuntaryhmän 55 vuoden keski-ikä on ollut huomattavasti korkeampi kuin muilla eduskuntapuolueilla.

Eduskuntaryhmälle nuorennusleikkaus voi olla tarpeellinen, mutta tuskallista se on varmasti.

Mikäli Sipilän viimeisin temppu ei onnistu nostamaan kannatusta, eduskuntaryhmästä voi lähteä jopa 15 paikkaa.

Lue myös:

Erilainen pääministeritentti: Juha Sipilä katuu, ettei tehnyt väitöskirjaa, susihukkajutut naurattivat kunnolla – video

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa! (siirryt toiseen palveluun)

Lue, katso ja kuuntele Ylen parhaat vaalijutut

Lue täältä kaikki Ylen puolueanalyysit