Antti Rinteen viimeinen taisto pääministeriksi – tällainen puolue on vasemmalle kallistuva SDP

Puoluejohtaja Antti Rinne on Ylen puheenjohtajatentissä Areenassa ja TV1:ssä kello 21.

eduskuntavaalit
puolueanalyysi, 05-sdp-lahtokuva.gif
Eetu Pietarinen / Yle

Ilma oli sakeana kysymyksiä, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne maaliskuun alussa palasi eduskuntaan pitkän sairausloman jälkeen.

Pääministerikisan ennakkosuosikki sairastui vakavasti joulun pyhinä lomamatkalla Espanjassa. Tiedot keuhkokuumeen ja sydänvaivojen hengenvaarallisuudesta täydentyivät tipoittain kotimaassa, mikä herätti vain lisää kysymyksiä.

Rinne: Olen työkykyinen pääministerin tehtävään

Rinteen paluukahveja tarjottiin perjantaiaamuna, 1. maaliskuuta eduskunnassa SDP:n ryhmähuoneessa. Rinne joutui vastailemaan kysymyksiin, pystyykö hän rankan sairastelun jälkeen hoitamaan pääministerin tehtävää.

– Oma tunne on, että ilman muuta, ja tämän on lääkäri vahvistanut, Rinne kuittasi kyselyt.

Sepelvaltimotautia sairastava Rinne kertoi olleensa kolme viikkoa Kiljavalla kuntoutuksessa.

– Lääkärintodistuksen mukaan olen nyt työkykyinen kansanedustajan tehtävään ja vastaaviin tehtäviin, joka pitää sisällään ministerin ja pääministerin tehtävät, Rinne vakuutti Ylen haastattelussa.

Rinteen johdolla demarit lähtivät vastahyökkäykseen ja tivasivat terveystodistuksia myös muilta pääministeriehdokkailta.

Vaalitoreilla ja vaalitenteissä Rinteen päivän kunto on vaalipäivään saakka jatkuvassa tarkkailussa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tänä iltana haastateltavana Ylen tentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai suorana TV1:ssä klo 21.

SDP:n äänestäjistä lähes puolet eläkeläisiä

Taloustutkimuksen Ylelle tekemien puoluekannatusmittausten tausta-aineistosta selviää, että sosiaalidemokraattien suosio on noussut eniten eläkeläisten joukossa.

Kesäkuussa 2015 eläkeläisistä noin viidennes kannatti demareita. Helmi-maaliskuussa 2019 eläkeläisistä joka kolmas tuki SDP:tä. Puolueen äänestäjistä eläkeläisiä on peräti 44 prosenttia.

SDP oli eläkeläisten joukossa suosituin puolue jo ennen Antti Rinteen viime kevään vappupuhetta (siirryt toiseen palveluun), jossa Rinne lupasi alle 1 400 euron eläkkeisiin sadan euron korotuksen. Eläkelupaus on vahvistanut demareiden eläkeläiskannatusta, ja eläkeläiset ovat ärhäköitä äänestäjiä.

Puolueanalyysi grafiikat, 05-sdp-kannatus.png

Eduskuntavaalien lähestyessä muiden puolueiden kompurointi on tasoittanut Rinteen ja SDP:n tietä vaalivoittoon, mutta horjahduksiin vaalikampanjan loppumetreillä ei ole varaa. Tulevat vaalit ovat todennäköisesti Antti Rinteen viimeinen mahdollisuus nousta pääministeriksi.

Vain pääministerin salkku kelpaa demareille

Rinteen ensimmäinen yritys pääministeriksi koki mahalaskun.

Kevään 2015 eduskuntavaaleissa SDP romahti historiallisen heikolla 16,5 prosentin ääniosuudellaan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Vaalitappion jälkipyykissä Rinnettä moitittiin epäonnistumisesta vaalitenteissä.

Eduskuntavaalien jälkeen Rinne koki uuden pettymyksen, kun vaalivoittaja, keskustan Juha Sipilä liputti sisäisten riitojen repimät demarit ulos hallitusneuvotteluista.

Oppositiossa sosiaalidemokraattien kannatus on pomppinut ylös ja alas, vaikka demarit ovat saaneet nauttia ilmaisesta arvonnoususta, kun Sipilän porvarihallitus on iskenyt päätään ammattiyhdistysliikkeen puolustusmuuriin.

Rinne sai puoluejohtajan jatkovaltakirjan helmikuun 2017 puoluekokouksessa vasta äänestyksen jälkeen. Työrauhaa ei kauan kestänyt, sillä kevään 2017 kuntavaaleissa kokoomus porhalsi suurimmaksi puolueeksi.

Kuntavaalien hopeasija hieman yli 19 prosentin ääniosuudella ei ollut häävi oppositiokauden puolivälin todistus. Tuskaa lisäsi vihreiden nousu kesän 2017 kannatusmittauksissa ohi SDP:n. Rinteen onneksi vihreät sortui kuitenkin johtajakriisiin.

Rinne käänsi SDP:n suunnan vasemmalle

Rinteen vaikeudet eivät ole demareille uusi ilmiö.

Entiselle valtapuolueelle viime vuodet ovat olleet vaikeita. Keväällä 2003 SDP:llä oli vielä käsissään tasavallan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin värisuora.

Paavo Lipponen hävisi kevään 2003 eduskuntavaaleissa pääministerikisan keskustan puheenjohtajalle Anneli Jäätteenmäelle.

Presidentti Tarja Halosen seuraajaksi ei vuoden 2012 vaaleissa valittu demaria – Lipponen koki presidentinvaalissa murskatappion. Erkki Tuomiojan pitkä kausi ulkoministerinä kesti vuodet 2000–2007 ja 2011–15.

Paavo Lipposen pitkä valtakausi SDP:n puheenjohtajana vuosina 1993–2005 ja sinipunahallitusten pääministerinä vuosina 1995–2003 käänsi puolueen linjaa oikealle. Lipposen vahva ote närästi vasemmistodemareita.

Erkki Tuomiojan päiväkirjat (siirryt toiseen palveluun) vuosilta 1998–2000 paljastavat, että Antti Rinne arvosteli Lipposen oikeistolinjaa ja kaivoi maata Lipposen jalkojen alta jo 1990-luvun lopulla.

Ammattiyhdistysliikkeen tukema Rinne haastoi toukokuun 2014 puoluekokouksessa SDP:tä vuodesta 2008 johtaneen Jutta Urpilaisen, joka oli vasemmistodemareiden mielestä horjahtanut talouspolitiikassa liikaa oikealle hallitusyhteistyössä kokoomuksen kanssa.

Rinne kukisti Urpilaisen niukasti. Se oli ensimmäinen kerta, kun demareiden puheenjohtaja kaatui puoluekokouksen äänestyksessä. Rinne peri Urpilaiselta valtiovarainministerin salkun kesäkuussa 2014, kun Jyrki Kataisen (kok.) hallitus vaihtui Alexander Stubbin (kok.) hallitukseen.

Valtiovarainministerinä Rinne yritti kääntää hallituksen talouspolitiikkaa vasemmalle, mikä suututti hallituskumppani kokoomuksen ja erityisesti tuoreen pääministerin. Hallituskauden lopulla Rinteen ja Stubbin suhteet olivat jäätävät.

Rinteen ja Urpilaisen kaksintaistelu jakoi puolueen kahtia, mikä näkyi kevään 2015 vaaleissa ja vielä vaalien jälkeenkin.

Tällä hetkellä SDP:n julkikuva näyttää yhtenäiseltä – ainakin niin kauan kun näköpiirissä on pääministeripuolueen asema.

Vahvoja kärkiehdokkaita eri puolilla maata

Sosiaalidemokraattien kannatus on vahvinta Etelä-Suomessa ja perinteisillä teollisuus-Suomen alueilla.

Puolueanalyysi, grafiikka, 05-sdp-demografia.png

Kevään 2017 kuntavaaleissa SDP oli suurin puolue muun muassa Tampereella, Vantaalla, Lahdessa, Porissa. Kotkassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa. Vihreille demarit menettivät niukasti kärkipaikkansa Jyväskylässä.

Helsingissä SDP jäi kokoomuksen ja vihreiden pormestarikisan jalkoihin. Tuloksena oli historiallisen heikko, alle 14 prosentin ääniosuus, kun vielä vuoden 2004 vaaleissa sosiaalidemokraatit keräsivät pääkaupungin äänistä lähes 24 prosenttia.

Eduskuntavaaleissa demareilla on laaja kärki. Suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla Mäntsälästä ponnistava puoluejohtaja Antti Rinne kisaa muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtajan, vantaalaisen Antti Lindtmanin kanssa.

Pirkanmaalla kärjessä on tamperelainen varapuheenjohtaja Sanna Marin, Lahden seudulla varapuheenjohtaja Ville Skinnari ja Vaasan vaalipiirissä entinen puoluejohtaja Jutta Urpilainen.

Oulun vaalipiirissä demarit saivat viime eduskuntavaaleissa läpi vain yhden edustajan. Lahden puoluekokouksessa talvella 2017 Rinteen haastanut Tytti Tuppurainen ei tällä kertaa jää vaalipiirin yksinäiseksi demariksi.

Puolueanalyysi grafiikat, 05-sdp-kartta-2015.png

Tunnetuin luopuja on puoluejohtajana vuosina 2005–08 toiminut Eero Heinäluoma, joka tähtää nyt Euroopan parlamenttiin. Helsingin vaalipiirissä SDP:n vanhoja tuttuja nimiä ovat eduskunnan varapuhemiehen Tuula Haataisen ohella ikämiehet Erkki Tuomioja ja Pentti Arajärvi.

Maahanmuuttopolitiikka jakaa yhä demareita

Perussuomalaiset haastoi vielä kevään 2015 eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraattien asemia SAK:laisten miesten suosikkipuolueena, mutta hallituksen kova linja työelämäpolitiikassa ehti muuttaa voimasuhteita jo ennen perussuomalaisten kesällä 2017 tapahtunutta hajoamista.

Maahanmuuttopolitiikassa SDP ja vasemmistoliitto ryhmittyvät perussuomalaisten ja sinisten kanssa puolustamaan Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkintaa.

– Maassa maan tavalla, yritti Jutta Urpilainen jo keväällä 2010 padota perussuomalaisten vyöryä.

Puolueanalyysi, grafiikka, 05-sdp-vaalikone2.png

Rinne tuntee houkutusta punavihreään

Eduskuntavaalien alla Rinne on puhunut, että kokoomuksella ja keskustalla ei ole nykyisillä linjauksillaan asiaa hallitukseen.

Ylen vaalikoneessa SDP, vihreät ja vasemmistoliitto löytävät usein toisensa. Eduskunnassa punavihreän opposition on ollut helppo löytää yhteinen sävel.

Turvallisuuspolitiikassa SDP, vihreät ja vasemmistoliitto asettavat kyseenalaiseksi puolustusvoimien toiveet Hornet-hävittäjien korvaamisesta 64 uudella hävittäjällä.

Kyselyjen mukaan RKP:n ja kristillisdemokraattien täydentämälle punavihreälle hallitukselle vosi löytyä tulevassa eduskunnassa niukka enemmistö, mutta myös oppositio olisi silloin vahva.

Lopulta hallituspohjan ratkaisee kuitenkin vaalitulos. Ennen vaaleja tehtyjen kannatusarvioiden mukaan hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeat, kun kaksi suurinta puoluetta näyttäisi jäävän yhdessä selvästi alle sadan eduskuntapaikan.

Vaikka Rinne tuntisi henkilökohtaisesti houkutusta punavihreän vasemmistohallituksen kasaamiseen, niin vaalivoittajanakin hän joutuu todennäköisesti kosioretkelle kokoomuksen tai keskustan suuntaan.

Sosiaaliturvan uudistamisessa demarit ja kokoomus ajavat vastikkeellista sosiaaliturvaa, ja Sipilän johdolla myös keskusta on tehnyt irtioton perinteisestä perustulomallista. Vasemmistoliito ja vihreät ovat jääneet kahdestaan perustulonurkkaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen putkiremontiissa sosiaalidemokraatit ja kokoomus löytävät helposti toisensa samasta leiristä suurten kaupunkien kanssa. Kokoomusjohto on myös muokannut malliaan valinnanvapaudesta demareiden makuun paremmin sopivaksi.

Tasapainoilua teollisuuden ja vihreiden välissä

SDP lupaa muutosta (siirryt toiseen palveluun) Sipilän hallituksen politiikkaan, joka on demareiden mukaan jakanut suomalaisia köyhiin ja rikkaisiin. Rinne on muun muassa luvannut peruuttaa Sipilän hallituksen luoman, kiistellyn työttömyysturvan aktiivimallin.

Puolueanalyysi, grafiikka, 05-sdp-vaalikone1.png

Entisenä ammattiliittojohtajana Rinne voi luottaa ammattiyhdistysdemareiden tukeen vaaleissa

SDP on moittinut Sipilän hallitusta sanelusta työelämän uudistusten valmistelussa ja lupaa tilalle "aitoa" kolmikantaista vuoropuhelua. Rinteen vetoomukset paluusta laajoihin työmarkkinasopimuksiin ovat saaneet työnantajilta kylmän vastaanoton.

SAK:n perinteiset demarilinnakkeet Teollisuusliitto ja Paperiliitto tuovat painetta SDP:n ilmasto- ja ympäristölinjauksiin. Puolueen sisällä kasvaa punavihreä ryhmä, joka vaatii rajoituksia muun muassa metsien hakkuille.

Puoluejohtaja Rinne joutuu tasapainoilemaan perinteisen teollisuusväen ja vihreitä arvoja edustavan ympäristöväen välissä. Tämä on näkynyt Rinteen haparointina esimerkiksi metsien hakkuita koskevassa keskustelussa.

Jutusta voi keskustella maanantaina 25.3.2019 klo 22:een saakka.

Täsmennys klo 10.31: Paavo Lipponen hävisi kevään 2003 eduskuntavaaleissa pääministerikisan keskustan puheenjohtajalle Anneli Jäätteenmäelle.

Lue myös:

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa! (siirryt toiseen palveluun)

Lue, katso ja kuuntele Ylen parhaat vaalijutut

Lue täältä kaikki Ylen puolueanalyysit

Erilainen pääministeritentti: Antti Rinne haluaisi tavata Putinin, koska hän on arvoituksellinen johtaja – video