Jussi Halla-aho Ylen vaalitentissä kello 21: Arvioi kaiken maahanmuuton kurkistusreiästä – tällainen puolue on perussuomalaiset, jolle maahanmuutto on uhka

Jussi Halla-aho on Ylen puheenjohtajatentissä TV1:ssä ja Areenassa torstai-iltana kello 21.00.

eduskuntavaalit
puolueanalyysi, 08-ps-lahtokuva.gif

Jussi! Jussi! Jussi!

Reilu puolet perussuomalaisten puoluekokousväestä hakkaa käsiään yhteen ja huutaa villisti. On kesäkuu 2017.

Jyväskylässä perussuomalaisissa vallan ottavat he, jotka olivat nostaneet unohdetun kansan ja Suomen maaseudun puolueen poliittisen perillisen suureksi puolueeksi: nykyisen kaltaisen maahanmuuton vastustajat.

Iso jytky jo vuoden 2011 eduskuntavaaleissa syntyi saman väen tuella. Eduskuntaan nousi maahanmuuttokielteisen Nuivan manifestin allekirjoittajia: muun muassa Jussi Halla-aho ja Juho Eerola. Myöhemmin nuivaksi tunnustautui Laura Huhtasaari.

Tuo kolmikko johtaa nyt puoluetta. Timo Soini ja yli puolet eduskuntaryhmästä erosi ja perusti siniset.

Maahanmuuton arvostelusta ja äärikansallismielisyydestä on tullut perussuomalaisten johtava ajatus.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on torstai-iltana haastateltavana Ylen puheenjohtajatentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai TV1:ssä klo 21.00.

Puolueanalyysi, grafiikka, 08-PS-vaalikone1.png

Populismi: Maahanmuutto, EU sekä autoilun ja elämisen kalleus

Perussuomalaisten mielestä nykyisen kaltainen maahanmuutto uhkaa hyvää elämää Suomessa.

Puolueen vaaliohjelman mukaan maahanmuutto tekee mahdottomaksi pitää yllä hyvää sosiaaliturvaa, hyviä työehtoja, palkkakehitystä, kouluja, tasa-arvoa ja yhteiskuntarauhaa.

Perussuomalaiset on eurooppalaisen populismin nousun ilmentymä Suomessa. Hengenheimolainen on Ruotsissa maahanmuuttovastainen, populistinen ruotsidemokraatit, joiden kanssa perussuomalaiset toimii Pohjoismaiden neuvostossa.

Perussuomalaiset on puhutellut ihmisiä, jotka kaipaavat perinteistä Suomea ja kokevat valtapuolueiden unohtaneen heidät.

Turvapaikkapolitiikan ja Euroopan unionin arvostelu, tiukka linja Euroopan ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkintaan sekä autoilun kustannusten alentaminen muodostavat eurooppalaisen populismin suomalaisversion.

Perussuomalaiset kiinnostaa todennäköisesti heitä, jotka ovat kärsineet globalisaatiosta tai ainakin kokevat itsensä tai isänmaansa uhatuksi kansainvälistymisen huonojen puolien vuoksi. Puolue on siis tällä mittarilla politiikan toisella laidalla kuin esimerkiksi kokoomus tai vihreät.

Maahanmuutto: Selvästi nykyistä vähemmän, korkeasti koulutettuja

"Äänestä Suomi takaisin" on perussuomalaisten vaalilause.

Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan Suomi pitäisi äänestää takaisin järjestelmältä, joka houkuttelee Suomeen muuttoa, joka ei ole toivottavaa tai julkisen talouden kannalta kestävää.

Maahanmuutto, jota perussuomalaiset ei vastusta, on esimerkiksi Euroopan maista korkeasti koulutettujen ihmisten maahanmuutto. Huolena on, että nyt korkeasti koulutetut muuttavat Suomesta ja tilalle tulee kouluttamattomia.

Perussuomalaiset tavoittelee Suomeen muuttavien ihmisten määrän laskemista selvästi nykyistä alhaisemmalle tasolle.

Tiukennuksia: Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet säilöön

Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomen asukasluku on kasvanut maahanmuutosta tällä vuosikymmenellä 12 000 – 18 000 ihmistä vuodessa. Vielä 1990-luvulla kasvu oli vain 3 000 – 13 000 ihmistä vuodessa.

Perussuomalaiset kiristäisi turvapaikkahaun ehtoja sekä oleskeluluvan saamisen ehtoja. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitäisi ottaa säilöön.

Puolueen mielestä kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta pitäisi luopua kokonaan. Määrä on ollut vuosittain 750 henkeä. Perussuomalaiset kiristäisi Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja, esimerkiksi pidentäisi kansalaisuuden odotusaikaa.

Perussuomalainen-lehti kiteytti tammikuussa puolueen vaaliteeman. Lehti julkaisi kansisivullaan Oulun käräjäoikeuden juttuluetteloja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäiltyjen etunimistä.

Jokainen julkaistu nimi oli vierasperäinen.

Puolueanalyysi, grafiikka, 08-PS-vaalikone2.png

Työ: Vähemmän lupia EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille

Perussuomalaiset haluaisi tiukentaa Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkintaa. Tavoite on päinvastainen kuin esimerkiksi kokoomuksella.

Puolueen mielestä hyvinvointi perustuu pitkälti vientiteollisuuteen.

Vaaliohjelmassa onkin yritysten kustannusten keventäminen ja sähköveron lasku minimiin Saksan malliin. Sähköveron laskun pitäisi antaa yrityksille investointivarmuutta ja suomalaisille työtä.

Puolueanalyysi, grafiikka, 08-PS-demografia.png

Talous: Tiukka linja, menoleikkauksia hyvinvointivaltion turvaksi

Perussuomalaisten mielestä Suomen velaksi eläminen on lopetettava. Valtion menoja on leikattava hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi.

Puheenjohtaja kuitenkin suojaisi leikkauksilta koulutuksen ja varhaiskasvatuksen.

Perussuomalaiset tavoittelee autoilijoiden ääniä puolueesta eronneiden sinisten tapaan. Perussuomalaiset keventäisi liikenne- ja lämmityspolttoaineiden veroja sekä polttomoottoriautojen verotusta.

Tosin Jussi Halla-aho itse tunnetaan ahkerana pyöräilijänä, kesät talvet.

Ilmastopolitiikka: Moraaliposeerausta, tavallinen ihminen maksaa!

Perussuomalaiset arvostelee Suomen ilmastopolitiikkaa ja arvostelee sitä "itseruoskinnaksi" ja "moraaliposeeraukseksi". Pitäisi kertoa, että tavallisen kansalaisen asumis- ja liikkumiskulut nousevat.

Toisin kuin muut vakiintuneet eduskuntapuolueet, perussuomalaiset ei allekirjoittanut puolueiden yhteistä ilmastolinjausta viime joulukuussa. Muut puolueet ovat valmiita tiukentamaan Suomen ja EU:n tavoitetta päästövähennyksissä.

Perussuomalaiset ei kiistä ilmastonmuutoksen olemassaoloa, mutta puolueen mielestä Suomen ei pitäisi vähentää päästöjään enempää tai nopeammin kuin Euroopan unionissa on yhdessä sovittu.

Perussuomalaiset arvostelee kivihiilelle suunniteltua polttokieltoa vuoteen 2030 mennessä sähkön ja lämmön tuotannossa. Puolue pitää turvetta tärkeänä energialähteenä. Lämpöpumppuja puolue suosisi, mutta tuuli-, aurinko- ja puuenergian tukia olisi leikattava.

Puolueanalyysi grafiikat, 08-PS-kannatus.png

Hallitusvastuu: Perussuomalaisten kannatus romahti

Perussuomalaiset oli vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen Suomen toiseksi suurin puolue, 38 kansanedustajaa. Kokoomus sai yhden kansanedustajan vähemmän, vaikka saikin ääniä enemmän kuin perussuomalaiset. Pääministeripuolue keskusta sai 49 edustajaa.

Hallituskauden alussa EU-arvostelija perussuomalaiset joutui hyväksymään Kreikan tukipaketin. Vaalivuotena Suomeen tuli ennätysmäärä, yli kolmekymmentätuhatta turvapaikan hakijaa. Lisäksi hallituksen paimentama kilpailukykysopimus leikkasi kuntien ja valtion työntekijöiden lomarahoja.

Perussuomalaisten kannatus romahti. Hallitusvastuussa vastakkainasettelu vanhojen puolueiden kanssa ei enää onnistunut.

Puolueen kannatus oli huhtikuussa 2015 eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia. Saman vuoden jouluun mennessä kannatus oli pudonnut 8,9 prosenttiin.

Puolueanalyysi grafiikat, 08-PS-kartta-2015.png

Puoluehajaannus: Ministerit loikkasivat, halla-aholaiset oppositioon

Kun puolueen ja Timo Soinin suosio laski, perussuomalaisissa nousi yhä vahvempaan asemaan maahanmuuton arvostelu ja europarlamentaarikko Jussi Halla-aho.

Maltillinen populismi sai väistyä äärikansallismielisten tieltä.

Jyväskylän puoluekokouksessa 2017 Jussi Halla-aho voitti Sampo Terhon puheenjohtajavaalissa. Puolueen vanha valta jäi ahtaaseen asemaan ilman paikkoja puoluejohdossa.

Kolmantena päivänä Halla-ahon voitosta Timo Soini, Sampo Terho ja Jussi Niinistö sekä seitsemäntoista muuta kansanedustajaa erosivat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Tästä ryhmästä syntyi myöhemmin Sininen tulevaisuus, uusi puolue.

Perussuomalaisten kaikki ministerit vaihtoivat eduskuntaryhmää nykyisiin sinisiin. Pääministeri Juha Sipilän hallitus jatkoi loikkareiden tuella. Keskusta ja kokoomus passittivat halla-aholaiset oppositioon.

Nyt perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on 17 kansanedustajaa.

Oppositio: Jyrkät näkemykset, vaikea löytää hallituskumppaneita

Perussuomalaisten kohtalona on todennäköisimmin oppositio vaalienkin jälkeen. Ei vaalituloksen vuoksi, vaan muiden puoluiden näkemysten vuoksi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vierastavat perussuomalaisia jyrkkien maahanmuuttonäkemysten vuoksi.

Toisaalta: Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset ei lähde hallitukseen, joka ei vähennä haitallista maahanmuuttoa.

Hallituksen ennenaikaisella erolla tuskin on perussuomalaisten vaalikannatukseen merkittävää vaikutusta.

Perussuomalaisilla on tosin kokemusta oppositiostakin vaikuttamisesta, ajalta ennen hallitusvastuuta.

Euroopan velkakriisi ja pakolaiskriisi auttoivat perussuomalaisten nousua.

Tämä vuosikymmenen alussa perussuomalaisten vaalimenestyksen pelko todennäköisesti vaikutti esimerkiksi SDP:n ja sittemmin hallituksen EU-linjauksiin. Suomi osallistui Kreikan lainajärjestelyihin, mutta vaati vakuuksia.

Samoin voi olettaa, että perussuomalaisten vaatimukset maahanmuuttopolitiikan tiukentamisesta ovat vaikuttaneet muidenkin puolueiden linjauksiin samaan suuntaan.

Kannattajat: Miehet ja ammattikoulusta valmistuneet suosivat

Perussuomalaisten kannattajista kahdeksan kymmenestä on miehiä. Puolueen kannattajat ovat miesvaltaisimpia, kun verrataan useamman kansanedustajan puolueita.

Taloustutkimuksen Ylelle tekemän puoluekannatuskyselyn taustatietojen perusteella vain siniset on kannatukseltaan liki yhtä miesvaltainen, seitsemän kannattajaa kymmenestä on miehiä.

Perussuomalaisten kannattajista yliopistokoulutuksen saaneiden osuus on pienempi kuin koko maan väestössä. Melkein joka toinen perussuomalaisten kannattaja on valmistunut ammatillisesta oppilaitoksesta.

Perussuomalaisten kohtalonkysymys vaaleissa on, lähtevätkö kannattajat äänestämään vai jäävätkö he kotiin.

Jutusta voi keskustella torstaina 28.3.2019 klo 22.00 saakka.

LUE LISÄÄ:

Erilainen pääministeritentti: Jussi Halla-ahon ykkösarvo on itsepäisyys, ottaisi Isis-taistelijoiden lapset huostaan – video

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa! (siirryt toiseen palveluun)

Lue, katso ja kuuntele Ylen parhaat vaalijutut

Lue täältä kaikki Ylen puolueanalyysit

Omistatko bensasyöpön auton? Ylen ilmastokysely puolueille paljastaa, että se voi tulla vieläkin kalliimmaksi

Ylen kysely turvallisuuspolitiikasta: SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset valmiita vähentämään hävittäjien määrää

Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo

Yle selvitti puolueiden maahanmuuttonäkemykset: Suurin osa lisäisi paperittomien palveluita – vain kaksi puoluetta kieltäisi naisilta burkat