Petteri Orpo sai desimaalista kolhun vanhustenhoidon kriisissä – Tällainen on kokoomus, jolle kelpaa vain vaalien ykköspaikka, katso puheenjohtajatentti klo 21, TV1

Petteri Orpo on Ylen puheenjohtajatentissä TV1:ssä ja Areenassa tiistai-iltana kello 21.

eduskuntavaalit
puolueanalyysi, kokoomus-lahtokuva.gif
Eetu Pietarinen / Yle

Petteri Orpon tyylitaju ja sanavalinnat pettivät.

Tammikuun lopussa kauhistelu vanhustenhoidon huonosta tilasta alkoi vyöryä Esperi Caren hoivakodista Kristiinankaupungista.

“Ihminen ei ole desimaali” ja “desimaali on lillukanvarsi tässä kokonaisuudessa” – nämä kokoomuksen puheenjohtajan kiteytykset herättivät kummastelua.

Muut eduskuntapuolueet päätyivät siihen, että hoitolaitoksia velvoittava hoitajamitoitus on yksi keino vanhusten hoidon laadun parantamiseksi.

Lakiin pitäisi kirjata vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohti. Nykyisin suositus on viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti.

Kokoomus jäi yksin sitovan hoitajamitoituksen epäilijäksi. Petteri Orpo ei osannut selittää eduskunnan kyselytunnilla tai jälkikäteen toimittajille puolueen vaihtoehtoa ymmärrettävästi – kovaa vauhtia ikääntyvässä Suomessa.

Petteri Orpo on tiistai-iltana haastateltavana Ylen puheenjohtajatentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai TV1:ssä klo 21.00.

Puolueanalyysi, grafiikka, 06-kokoomus-demografia.png

Haparointi: Orpon johtamis- vai selitysongelma vanhusten hoivassa?

Petteri Orpon johtajuus sai vanhusten hoivajupakassa ison kolauksen.

Toiveikas selitys puolueessa Orpon haparoinnille on, että kokoomus oli vanhusasiassa oikeassa, mutta ei osannut selittää näkemystään.

Kokoomus halusi, että lakiin kirjattaisiin mieluummin peruste sitovalle, yksilölliselle mitoitukselle, joka perustuu kunkin vanhuksen hoivan tarpeeseen.

Ankarampi tulkinta puolueessa Orpon haparoinnista on toisenlainen.

Tähän tulkintaan liittyy puolueen itsestään antama kuva epäonnistuneessa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa, sotessa. Kokoomuksen sisälläkään useita sote-näkemyksiä ei pystytty sovittamaan yhteen.

Kokoomuksesta on syntynyt kuva, ettei puoluetta johdeta. Ja jos puheenjohtaja ei osaa johtaa, ei osata viestiä.

Kokoomuksen asemaa ei helpota sotesta tuttu epäily puolueesta hoivayhtiöiden etujen puolustajana.

Hallituksen ero: Sipilä jätti äimistyneen Orpon ihmettelemään

Maaliskuun toisena perjantaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti, että hallitus eroaa. Ero oli vastoin kokoomuksen ja Petteri Orpon tahtoa.

Sotea ei syntynyt. Hallituksen merkittävin yksittäinen uudistus romuttui. Juha Sipilä toteutti tulos tai ulos -uhkauksensa.

Päätöksellään Sipilä avasi vaalitaistelun.

Kokoomus jäi muutamassa tunnissa yksin puolustamaan soten valinnanvapautta: yksityisiä sosiaali- ja terveyskeskuksia julkisten rinnalla, potilaiden valittavina. Keskusta ei enää edes muodon vuoksi tue entisen hallituskumppaninsa tavoitetta.

Päinvastoin: keskustalaiset leimasivat jo hallituksen eropäivänä valinnanvapauden syyksi soten kaatumiseen. Vastaavasti kokoomuslaiset syyttivät soten kaatumisesta maakuntien perustamiseen liittyviä lakiesityksiä.

Porvarihallituksen kausi päättyi hallituspuolueiden kahden rintaman vaalitaisteluun: oppositiopuolueita vastaan ja aiempia hallituskumppaneita vastaan.

Vanhustenhoidon kriisikeskustelun jälkeen – toisen kerran lyhyen ajan sisällä – kokoomusjohtaja Petteri Orpo jäi ihmettelemään julkisuudessa, miten tässä näin kävi.

Eduskuntavaalit näyttävät, arvioivatko äänestäjät kokoomuksen kompuroineen vanhusten hoivassa ja epäonnistuneen soten valinnanvapauden puolustajana. Kokoomuksessa uskotaan, että hallituksen eron jälkeen puolue ei ole enää niin hankalassa asemassa kuin sote-vatvonnan aikaan.

Puolueanalyysi grafiikat, 06-kokoomus-kannatus.png

Voitto: Vain pääministerin salkku lasketaan onnistumiseksi

Petteri Orposta on tehty kokoomuksessa pääministeriä koko puheenjohtajakauden. Ajatuksiin on jo hiipinyt, että pääministeripuolueena tehdään sitten sitä ja tätä.

Pettymys on karmea, jos puolue jää vaaleissa toiseksi. Jos Orposta ei tule pääministeriä, seuraava kysymys kuuluu, onko kokoomus silti hallituksessa ja saa edelleen valtiovarainministerin salkun. Kaikki muu olisi vielä suurempaa katastrofia.

Pettymys on myös, jos puolueen kannatus jää vaaleissa samaan kuin neljä vuotta sitten, 18,2 prosenttiin ja 37 edustajapaikkaan. Vuonna 2015 kokoomus sai yhden edustajan vähemmän kuin silloiset perussuomalaiset.

Ylen kyselyssä kokoomuksen kannatus oli maaliskuun alussa 16,2 prosenttia – alhaisimmillaan Petteri Orpon puheenjohtajakaudella.

Vaikka kokoomus oli kuntavaalien ykkönen, puolue otti takapakkia maakuntien keskuskaupungeissa. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren huikea äänimäärä korjasi valtakunnallista tulosta.

Vaikka Vapaavuorella ei ole asemaa kokoomuksen johdossa, sivustakin voi huudella. Vapaavuoren sote-arvostelu on puolueessa kuultu.

Puolue: Kypäräpapit ja cityliberaalit samassa seurakunnassa

Kokoomus kutsuu itseään keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi. Kokoomuksessa toimii monenlaisia porvareita.

Sivistysporvarit ja sosiaalikokoomuslaiset: Esimerkiksi opettajia, siksi koulutusleikkaukset olivat puolueelle kiusallisia. Yritteliäisyys, työ ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat iskulauseina.

Tämä ryhmä on puolueessa vallassa: Petteri Orpo, Jyrki Katainen, Henna Virkkunen, Sari Sarkomaa.

Konservatiivit, yrittäjät ja yritysmyönteiset: Kannattavat rangaistusten koventamista ja vastikkeellista sosiaaliturvaa. Yritystuet hyväksytään ainakin toistaiseksi lyhyen aikavälin ratkaisuna.

Esimerkiksi maakuntakokoomuslaisia kuuluu tähän joukkoon: Antti Häkkänen, Lenita Toivakka, Harri Jaskari, Arto Satonen.

Vapaamieliset ja markkinoiden vapautta kannattavat: Kannattavat kahden naisen tai kahden miehen keskinäistä avioliittoa, alkoholin myynnin vapauttamista ja apteekkien sääntelyn purkamista. Tässä joukossa arvostellaan yritystukia.

Etenkin pääkaupunkiseudun kokoomuslaisia kuuluu tähän joukkoon: Alexander Stubb, Elina Lepomäki, Juhana Vartiainen, lisäksi Sinuhe Wallinheimo.

Puolueanalyysi, grafiikka, 06-kokoomus-vaalikone2.png

Markkinatalous: Mitä se vastuullisuus on?

Kokoomus julistaa vastuullista markkinataloutta. Etenkin vanhusten hoidon kriisin jälkeen vastuullisuuden on selitetty tarkoittavan sääntelyä, valvontaa ja rangaistuksia laiminlyönneistä ja rikoksista.

Puoluejohdon mielestä kansainväliset terveys- ja hoivajätit ovat pettäneet vastuullisen markkinatalouden. Kuitenkin kokoomus oletti soten valinnanvapauden perustuvan osaksi näiden samojen terveysjättien, pörriäisten varaan.

Samaan aikaan kokoomuksesta on lähtenyt väkeä terveysjättien palvelukseen: entinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty Helsingin sote-pomon tehtävän kautta Terveystaloon, kansanedustaja Lasse Männistö Mehiläiseen ja kansanedustaja Sanna Lauslahti lääketeollisuuden edunvalvojan toimitusjohtajaksi.

Kokoomus käy vaalitaistelua SDP:tä vastaan leimaamalla demareita sääntö-Suomen kannattajiksi. Itseään kokoomus kuvaa yritteliäisyyden ja mahdollisuuksien Suomen kannattajaksi.

Puolueen vaalilause on "luotamme Suomeen". Viime vuonna puoluekokous hyväksyi uuden periaateohjelman iskulauseenaan "saa tehdä".

Valtio: Kokoomus sääntelisi verotuksella, ei sosiaalituilla

Hallituskumppanitkin ovat tiuskineet, ettei kokoomuksella ole muuta talousoppia kuin verojen alentaminen.

Verot ovat ihmisten rahoja, eivät valtion, ajatellaan kokoomuksessa. Puolueen talouspolitiikka perustuu valtion menokuriin ja mahdollisimman mataliin veroihin.

Kokoomuslaisen talousmallin mukaan työn ja yritysten verotus on pidettävä mahdollisimman alhaalla. Sen sijaan kulutuksesta ja haitoista on perittävä veroa.

Malli sopii erityisen hyvin säännöllistä ja vähintäänkin kohtuullista palkkaa tai pääomatuloa ansaitseville. Puolue keventäisi ansiotulojen ja eläkkeiden verotusta ensi vaalikauden aikana miljardilla eurolla.

Kokoomus korostaa mieluummin yhteiskunnan tarjoamia palveluja kuin tulonsiirtoja eli sosiaalitukia.

Niinpä vastikkeellinen sosiaaliturva on kokoomuksen tavoite, ei minkäänlainen perustulo. Tuen saajan oletetaan tekevän aina jotakin tuen vastineeksi, ellei kysymys ole sairauspäivärahoista.

Resepti: Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja talouteen samat keinot

Kokoomuksen resepti ilmastonmuutoksen torjumiseen muistuttaa puolueen veropolitiikkaa. Verotuksen painopistettä pitäisi siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta enemmän ilmastolle ja ympäristölle haitallisen toiminnan verotukseen.

Kokoomus ei ole valmis johtamaan Suomea sitovien vähennystavoitteiden edelläkävijäksi, jos EU-maat eivät pääse yhdessä sopuun.

Sen sijaan SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP olivat Ylen kyselyssä valmiita ilmastotalkoisiin Suomessa, vaikka EU-sopua ei syntyisikään.

Puolueanalyysi, grafiikka, 06-kokoomus-vaalikone1.png

Eurooppa ja Nato: Ikkunat ja ovetkin auki, myös sotilasliittoon

Monet kokoomuslaiset kuuluvat globalisaation voittajiin. Korkeastikoulutettujen elämäntarinaan kuuluu opiskelijavaihto ulkomailla, yhä useammalla myös työskentely muualla kuin Suomessa.

Puolue suhtautuu erittäin myönteisesti yhteistyöhön Euroopan unionissa.

Kokoomuksen mielestä Suomen kannattaa hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä lähivuosina. Muista puolueista vain RKP on samaa mieltä.

Samaan aikaan Suomen presidenttinä on kokoomustaustainen Sauli Niinistö, joka ei tällä hetkellä veisi Suomea Naton jäseneksi.

Koulu: Rahat esiopetukseen, ei oppivelvollisuuden pidentämiseen

Jos kokoomus saisi päättää, esiopetuksen alkua varhennettaisiin. Puolue haluaa kaksivuotisen, puolipäiväisen ja maksuttoman esiopetuksen ennen koulua.

Kokoomus ei kannata SDP:n mallia oppivelvollisuuden pidentämisestä lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen.

Voi olla, että vaalien jälkeen näitä kahta asiaa joudutaan kuitenkin sovittamaan yhteen ja samaan hallitusohjelmaan. Ohjelmaan, jota kirjoitetaan SDP:n ja kokoomuksen johdolla.

Kokoomuksen äänestäjiin kuuluu opettajia ja muita sivistysporvareita. Siksi koulutusleikkaukset olivat kova pala puolueelle. Ja siksi erityisesti yliopistokaupunkien puolueen, vihreiden koulutusleikkauksiin kohdistama arvostelu kirpaisi ja vei kannattajia kokoomukselta.

Puolueanalyysi grafiikat, 06-kokoomus-kartta-2015.png

Kannattajat: Miehiä, suurituloisia, johtajia ja opettajia

Eronneen keskustan, kokoomuksen ja sinisten porvarihallituksen tavoite työpaikkojen lisäyksestä on toteutumassa. Muutkin talousluvut näyttävät hyviltä, vaikka kovin kasvuvauhti hiipuukin.

Kokoomuksen kannattajista kuusi kymmenestä on miehiä ja neljä kymmenestä naisia.

Taloustutkimuksen Ylelle tekemän puoluekannatuskyselyn taustatietojen perusteella vain sinisillä ja perussuomalaisilla on suurempi osuus mieskannattajia useamman kansanedustajan puolueista.

Puoluetta kannatetaan enemmän Etelä-Suomessa kuin muualla maassa. Viime eduskuntavaaleissa kokoomus ei saanut Lapista yhtään kansanedustajaa.

Johtavassa asemassa olevista palkansaajista neljä kymmenestä kannattaa kokoomusta.

Kokoomuksen kannattajat äänestävät ahkerammin kuin muiden suurten puolueiden kannattajat. Sillä on merkitystä huhtikuun vaaleissa.

Jutusta voi keskustella tiistaina 26.3.2019 klo 22.00 saakka.

LUE LISÄÄ:

Erilainen pääministeritentti: Petteri Orpo nauraa Mr. Beanille, haluaisi kysyä Barack Obamalta, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu – video

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa! (siirryt toiseen palveluun)

Lue, katso ja kuuntele Ylen parhaat vaalijutut

Lue täältä kaikki Ylen puolueanalyysit

Omistatko bensasyöpön auton? Ylen ilmastokysely puolueille paljastaa, että se voi tulla vieläkin kalliimmaksi

Ylen kysely turvallisuuspolitiikasta: SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset valmiita vähentämään hävittäjien määrää

Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo

Yle selvitti puolueiden maahanmuuttonäkemykset: Suurin osa lisäisi paperittomien palveluita – vain kaksi puoluetta kieltäisi naisilta burkat