Opetusneuvos saamelaislasten vanhentuneista oppimateriaaleista: "Niukkuutta kun jaetaan, niin se on tasapainoilua eri tahojen tarpeiden välillä"

Opetusneuvos Leena Nissilä näkee yhtenä ratkaisuna vaikeaan oppimateriaalitilanteeseen pohjoismaisen yhteistyön.

oppimateriaali
Leena Nissilä.
Opetushallituksen opetusneuvos Leena Nissilä näkee saamenkielisen oppimateriaalin rahoituksen kehityksen iloisena asiana, mutta myöntää tilanteen olevan edelleen haastava.Antti Haanpää / Yle

Yle kertoi tiistaina, että Suomen saamelaislapset ja -nuoret opiskelevat jopa yli 20 vuotta vanhoilla oppikirjoilla, jonka vuoksi oppimateriaalien sisältö ei usein ole nykytiedon ja uuden opetussuunnitelman tasalla.

Syynä on Saamelaiskäräjien oppimateriaalitoimiston mukaan rahan puute: oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemen mukaan Saamelaiskäräjät voisi tuottaa oppimateriaalia enemmänkin, mutta ilman valtion lisärahoitusta se on mahdotonta.

Oahppomateriála.
Saamenkielisessä oppikirjassa Pluto on edelleen yksi planeetoista.Kirsti Länsman / Yle

Saamenkielisen oppimateriaalin tuotantoon myönnetään rahaa valtion budjetista, koska oppimateriaalituotantoa on muuten hyvin vähän. Saamelaiskäräjät saa oppimateriaalirahoituksensa Opetushallitukselta, joka myöntää valtion budjetissa määritellyn summan eteenpäin Saamelaiskäräjille. Opetushallitus ei kuitenkaan tee päätöstä rahoituksen suuruudesta, vaan siitä vastaa eduskunta.

Opetushallituksen opetusneuvos Leena Nissilä huomauttaa, että saamenkielisen oppimateriaalityön rahoitus on tuplaantunut viime vuosien aikana, mutta myöntää tilanteen olevan edelleen haastava.

– Saamenkielisen oppimateriaalin tuotantoon osoitetun määrärahan osalta on sillä tavalla iloinen tilanne, että rahoitus on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Saamenkielisten oppimateriaalien rahoitus on aiemmin 2000-luvulla pyörinyt 227 000–250 000 eurossa vuosittain. Viimeisen neljän vuoden aikana vuosittainen rahoitus on ollut 500 000 euroa, joten sillä tavalla kehitys on ollut hyvin positiivista. Rahoituksen lisäämisellä on pyritty vastaamaan opetussuunnitelmauudistusten tuomaan paineeseen tuottaa uusia oppimateriaaleja.

– Mutta toki, on tunnustettava, että tarve on saamenkielisissä oppimateriaaleissa iso, koska rahoituksen tulee vastata eri asteiden oppimateriaalipulaan. Puhumme lisäksi kolmesta eri saamen kielestä ja tilanteesta, jossa kaupalliset kustantajat eivät ole samalla tavalla kiinnostuneita vähäisten markkinoiden vuoksi. Rahoituksen suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, totta kai myös tarve. Mutta niukkuutta kun jaetaan, niin se on tasapainoilua eri tahojen tarpeiden välillä, Nissilä kertoo.

Kustannusten pienentämiseen haetaan ratkaisuja

Saamelaiskäräjät on esittänyt oppimateriaalivarojen tuntuvaa korottamista vuosille 2020–2023. Oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemen mukaan Saamelaiskäräjät pääsisi huomattavasti paljon pidemmälle 800 000–1 000 000 eurolla.

Hannu Kangasniemi
Saamelaiskäräjien Aletta Lakkala / Yle

Koska rahaa ei kuitenkaan tällä hetkellä ole luvassa enempää, saamenkielisen oppimateriaalityön painopistettä on päätetty siirtää yhä enemmän digitaalisiin materiaaleihin, joita on helpompi uusia ja päivittää. Myös Opetushallitus on kehottanut Saamelaiskäräjiä siirtymään uusiin ratkaisuihin.

– Olemme Opetushallituksen taholta kehottaneet Saamelaiskäräjiä käyttämään jatkossa enemmän sähköisiä välineitä erityisesti oppimateriaalien jakamiseen, jolloin painokustannukset pienenevät, Nissilä kertoo.

Saamelaiskäräjät tarjoaa oppimateriaalia maksutta opetuksen järjestäjille, kunnille. Opetusneuvos Leena Nissilä näkee, että oppimateriaalien maksullisuus toisi lisää rahaan tuotantoon, mutta toisaalta materiaali saavuttaa oppilaat varmemmin näin.

– Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat äärimmäisen tyytyväisiä, koska materiaali on heille ilmaiseksi saatavilla. Se on hieno tilanne. Muunkielisissä materiaaleissa tällaista tilannetta ei ole. Jos oppimateriaaleista oltaisiin valmiita perimään maksua, niin se toisi eri lailla rahaa tuotantoon, mutta saavutettavuuden näkökulmasta on katsottu, että näin kaikki saavat tuotetun materiaalin käyttöönsä.

Saamen lippu.
Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Opetusneuvos Leena Nissilä on kuitenkin toiveikas, sillä hän näkee saamenkielisen oppimateriaalitilanteen edenneen hyvään suuntaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Kustannusten alentamisen suhteen hän näkee tulevaisuudessa mahdollisuuksia digitaalisuuden ohella pohjoismaisessa yhteistyössä.

– Olen henkilökohtaisesti hurjan iloinen siitä, että saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen on saatu isoja edistysaskeleita viime vuosina. Suomi ei ole ainoa maa, jossa on saamenkielistä opetusta, ja siinä mielessä mahdollisuuksia avaa myös yhteistyö muiden pohjoismaiden kanssa.