Näistä syistä Suomella menee EU-keskiarvoa paremmin – ja muutama moite Brysselistä

Neljän suurimman euromaan taloudet ovat nyt EU-komission tarkkailussa, Suomi kuuluu parhaimmistoon.

Suomen talous
EU:n liput liehuvat EU:n rakennuksen ulkopuolella Brysselissä.
Olivier Hoslet / EPA

Suomen talous on pitkän ja syvän taantuman jälkeen terveessä kasvussa, vaikka kasvuvauhti on hidastunut, EU-komissio arvioi keskiviikkona julkaisemassaan maaraportissa (siirryt toiseen palveluun). Kasvu antaa mahdollisuuden parantaa talouden sietokykyä ja kasvumahdollisuuksia.

Vaikka raportti on Suomea kohtaan paria viime vuotta hieman kriittisempi, Suomen voi kuitenkin sanoa kuuluvan parhaisiin eurotalousmaihin.

Huonommin menee esimerkiksi neljällä suurimmalla euromaalla Saksalla, Ranskalla, Espanjalla ja Italialla, joiden talouksissa on EU-komission mukaan epätasapainoa. Niiden lisäksi myös Ruotsi on noussut tarkkailtavien talouksien listalle ylikalliiden asuntojensa ja kansalaisten velkaantumisen vuoksi.

Pahasti epätasapainossa ovat nyt kolmen euromaan taloudet; Kreikan, Kyproksen ja Italian.

Alla on listattu neljä syytä, miksi Suomen taloudella menee hyvin, ja mikä toisaalta mättää.

1. Sosiaalinen eriarvoisuus on pientä

Tuloerot ovat Suomessa EU:n pienimpiä ja köyhyys tai syrjäytyminen koskee vain harvoja suomalaisia.

Koulutusjärjestelmä toimii hyvin.

Toisaalta tuottavuus pitäisi saada elpymään. Se on tärkeää, jotta taloudellinen vauraus voidaan varmistaa, kun suomalaiset ikääntyvät ja terveydenhuollon menot kasvavat.

2. Taloudesta saadut tulot taas huipussaan

Bruttokansantuote ylitti kymmenen vuoden takaiset huippulukemat vuonna 2018. Kasvu johtuu pääosin suomalaisten kasvaneesta kulutuksesta.

Komissio odottaa yritysten investointien eli sijoitusten kehitykseen lisääntyvän, koska voitot kasvavat ja korkotaso on matala –lainarahaa saa halvalla.

Suotuisa tilanne auttaa komission mielestä uutta hallitusta jatkamaan julkisen talouden vakauttamista ja supistamaan velanottoa.

Bruttokansantuote ei kasva enää entistä vauhtia tulevina vuosina, mutta se johtuu Suomen ulkopuolisista tekijöistä: kansainvälisen kaupan hiipumisesta.

3. Työllisyysaste kohenee

Vaikka Suomen työllisyysaste on ylittänyt hallituksen 72 prosentin tavoitteen ja noussut ennätyslukemiin, se on edelleen matalampi kuin muissa Pohjoismaissa.

Työttömyysaste on kuitenkin suhteellisen korkea. Se johtuu EU-komission mielestä siitä, että työn vastaanottamiselle on esteitä eikä työ löydä tekijäänsä: työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat kasvavat.

Avoimia työpaikkoja tulee lisää, koska suomalaisilla on on joko liikkuvuusongelmia tai osaamisvajetta ja väestö vanhenee.

4. Kansalaisten velkaantuminen hallittua – toistaiseksi

Suomalaisten lainanotto ja velat kasvavat, mutta eivät komission mielestä vielä hälyttävän nopeasti. Sävy velkaantumisesta on kuitenkin varoittavampi kuin esimerkiksi vuonna 2017.

Komissio kiinnittää huomiota siihen, että velat kasvavat erityisesti asunto-osakeyhtiöiden yhtiölainojen kautta ja kulutusluotot lisääntyvät nopeasti. Luottotietorekisteri voisi komission mielestä auttaa pankkeja saamaan paremman käsityksen yksittäisten lainanottajien kaikista veloista.

Suomalaiset selviytyvät kuitenkin veloistaan hyvin, ja järjestämättömien lainojen osuus on pankeissa Euroopan pienimpiä. Myös pankit ovat hyvässä kunnossa.

Moitteet: Koulutukseen pitäisi sijoittaa

Suomen kannattaisi komission mukaan investoida lisää inhimilliseen pääomaan, tutkimukseen ja innovointiin.

Se on tärkeää, jotta vanhenevan väestön poistuminen työelämästä voidaan korvata. Osaamiseen ja koulutukseen panostamalla myös tuottavuutta saataisiin paremmaksi.

Nyt tutkimukseen käytetään voimavaroja komission mielestä kapea-alaisesti.

Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit eivät ole myöskään elpyneet kriisivuosista. Lisäpanoksia tarvittaisiin, jotta korkean teknologian viennistä tulisi nykyistä monipuolisempaa.

Investointeja tehdään Suomessa kyllä EU:n keskiarvoa enemmän, mutta suurin osa niistä on rakennusinvestointeja. Laitteisiin taas investoidaan EU-keskiarvoa vähemmän.

Suomen kannustin- ja työttömyysloukut ovat komission mukaan esteenä työvoiman käytölle. Esimerkiksi toimeentulotuki ja asumistuki pienenevät asteittain ja lakkaavat nopeasti tulojen kasvaessa. Vaarana onkin, että työn vastaanottaminen ei ole riittävän palkitsevaa.

Lisäksi komissio kiinnittää huomiota siihen, että työvoiman liikkuvuus on meillä pientä. Kohtuuhintaisten asuntojen puute kasvukeskuksissa voi olla siihen yksi syy.