Yrittäjät ovat haistaneet rahan kiertotaloudessa – osa Hämeenlinnan tuuloslaisista pitää aluetta kaatopaikkana

EU:n ja ympäristöministeriön linjaukset kierrätyksen lisäämiseksi ovat saaneet yrittäjät liikkeelle. Haitat puhuttavat kuitenkin asukkaita.

kiertotalous
Maisemaa ylhäältä
Hämeenlinnan Tuulokseen suunnitellun kiertotalousalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta.Mika Halme / Yle

Lahden seutu, Hämeenlinna, Kangasala ja Vantaa. Näitä seutuja yhdistää ainakin se, että paikkakunnille suunnitellaan kiertotalousalueita, joita joissain tapauksissa myös kiertotalouspuistoiksi kutsutaan. Vantaalle kiertotalouslaitoksia on tulossa parikin kappaletta.

Yksi syy perustamisintoon on ympäristöministeriön tuore linjaus. Ministeriö on Euroopan unionin direktiivin innoittamana asettanut Suomelle päämäärän, jonka mukaan yhdyskuntajätteiden kierrätysaste nostetaan nykyisestä noin 40 prosentista lähivuosina yli 60 prosenttiin. Kierrätyslaitokset vastaavat osaltaan tähän toiveeseen.

Kierrätysalueiden takana on kaunis ajatus siitä, että erilaisesta jätemateriaaleista kerätään talteen aineita, joita voidaan käyttää uudelleen eli kierrättää. Osa jätteestä on kuitenkin sellaista, että sitä ei voi kierrättää, joten se pitää varastoida alueelle.

Tästä johtuen kierrätysalueiden lähistön asukkaat nousevat usein tiukasti alueen perustamista vastaan.

Tuulokseen suunnitteilla 35 hehtaarin alue

Paadenkolu Oy suunnittelee Hämeenlinnan Tuulokseen kiertotalouspuistoa. Noin 35 hehtaarin alueella on tarkoitus ottaa talteen ja kierrättää muun muassa rakennus- ja purkujätteitä. Kiertotalouteen suunniteltu alue on kolmisen kilometriä itään Tuuloksen taajamasta.

Paadenkolu on jättänyt hakkeestaan Hämeen ELY-keskukselle ympäristönvaikutusten arviointiohjelman. Ohjelman perusteella alueella harjoitetaan muun muassa maa-aineksen ottoa, murskausta ja varastointia.

Myös jätteiden vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus, turpeen otto ja mullan valmistus sekä puuterminaalitoiminta mainitaan ohjelmassa.

Joki talvella
Kiertoalousalueen vedet lasketaan Ormijoen kautta SuolijärveenMika Halme / Yle

Osa alueen asukkaista vastusta hanketta ja pitää kiertotalouspuistoa ennemmin kaatopaikkana. Myös Tuulos-Seuralla on vahvat epäilyt hankkeesta.

– Nykyinen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on puutteellinen. Emme me välttämättä hanketta vastusta, jos yhtiö pystyy varmentamaan, että esimerkiksi pintavesien kuormitus ei merkittävästi lisäänny. Toki alueesta on muitakin ongelmia, kuten vaikkapa pöly- ja meluhaitat, arvioi Tuulos-Seuran puheenjohtaja Suvi Mäkelä.

Kierrätysalueen vedet johdetaan suunnitelman mukaan Ormijoen kautta läheiseen Suolijärveen.

– Tietysti olemme huolissamme, miten joen ja järven käy. Suolijärven veden laatu yltää nyt juuri ja juuri luokkaan hyvä. Sitä ei tulisi vaarantaa, murehtii Mäkelä.

Lähellä mökkejä, muttei pysyvää asutusta

Kiertotalouspuistoa suunnittelevan Paadenkolu Oy:n hankevastaava Jarno Kattelus lupaa, että vesien puhdistamiseen käytetään parasta mahdollista tekniikkaa.

– YVA-arviointiohjelma on vasta arviointia. Lupa- ja lupamenettely on huomattavasti tarkempi prosessi, muistuttaa Kattelus.

Myös hankkeen puuhamiehet myöntävät, että joitain haittoja toiminnasta syntyy.

– On selvää, että pintavedet joudutaan johtamaan pois alueelta, mutta pyrimme ne puhdistamaan mahdollisimman hyvin.

Järvimaisema
Suolijärven veden laatu on luokiteltu hyväksiAntti Ruonaniemi / Yle

Melu- ja pölyhaittoja tulee ainakin kallion murskauksesta ja kuljetuksesta, mutta tätä toimintaahan alueella jo on, toteaa Kattelus.

Suunnitellun kierrätysalueen välittömässä läheisyydessä ei ole pysyvää asutusta, mutta kesämökkejä on alle kilometrin säteellä muutamia.

Suvi Mäkelä: "Nimellä kikkailua"

Tuulokseen puuhataan siis kiertotalouspuistoa. Samaa puistonimitystä käyttää myös Lahden seudulle suunniteltu hanke. Puisto sanaa käytetään mielellään silloin, kun haetaan lupaa esimerkiksi tuulivoimalle tai kuten näissä tapauksissa kiertotalousalueille.

Monen mielessä puisto tarkoittaa hoidettua aluetta, jossa on puita, nurmikkoa ja erilaisia istutuksia. Pääväri oli vihreä. Vihreää ajatusta kaiketi tavoitellaan, kun puhutaan tuulipuistoista tai jätteiden vastaanottoalueista kiertotalouspuistoina.

Maisemaa
Suunnitellun kiertotalouspuiston alueella on jo kallionmurskaustaMika Halme / Yle

– Kyllä tässä on selvästi sellaista puisto-nimellä kikkailua, naurahtaa Tuulos-Seuran puheenjohtaja Suvi Mäkelä.

Paadenkolun hankevastaava Jarno Kattelus kertoo, että nimi ei ole heille tärkeä asia.

– Puisto-nimike tuli vähän sattumalta hankkeeseen. Voimme toki kutsua sitä vaikka kiertotalousalueeksi. Toisaalta kielitoimiston sanakirjan mukaan puisto on myös jotakin toimintaa vasten rakennettu alue ja sellainenhan tämä on, hymähtää Jarno Kattelus.

Kattelus on oikeassa. Suomi on tuulivoimapuistojen lisäksi täynnä muun muassa vesipuistoja ja huvipuistoja. Kiertotalouspuistossa on kuitenkin kyse jätteistä, ja osittain myös niiden läjittämisestä alueelle.

On selvää, että ainakin hankkeen vastustajille puisto-sana tässä yhteydessä on enemmän punainen kuin vihreä vaate.

Lue myös:

Kiertotalous kasvaa ja kokeilee uusia keinoja – lahtelaisyritys luo rakennusjätteestä liiketoimintaa

Kiertotalous on niin pieniä arjen tekoja kuin teollisuuden sivuvirtojakin