Ylen kysely: Alle 30-vuotiailla kaikista kovin luotto äänestämiseen, mutta silti he eivät äänestä

Suomalaisista 97 prosenttia pitää erittäin tai melko tärkeänä, että asuu demokraattisesssa maassa.

äänestäminen
Sokerey Mohamed on aktiivinen nuori ja aikoo äänestää.
Järjestöaktiivi Sokorey Mohamed suhtautuu tuleviin eduskuntavaaleihin intohimoisesti. "Taidan elää poliittisessa kuplassa", hän arvelee.Markku Rantala / Yle

– Kyllä pidän sitä tärkeänä, mutta en ole itse ikinä käynyt äänestämässä, kertoo joensuulainen Juuso Kettunen, 22. Hän on äänestänyt vain yhden kerran, vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Kettusen arvio summaa täydellisesti alle 30-vuotiaiden suhteen äänestämiseen.

Tuoreessa Suomalaisten pelot ja haaveet -kyselyssä 15–29 -vuotiailla on kaikkein kovin luotto siihen, että he voivat vaaleissa äänestämällä vaikuttaa yhteiskuntaan. Silti juuri nuoret äänestävät vähiten. Eduskuntavaaleissa 2015 (siirryt toiseen palveluun) alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti oli 47, ja kuntavaaleissa 2017 (siirryt toiseen palveluun) vielä matalampi, 30.

Huhtikuun eduskuntavaaleissa Kettunen todennäköisesti äänestää.

– Olen vähän enemmän ottanut selvää politiikasta, en aikaisemmin ollut niin selvillä asioista.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Äänestäminen ei ole itsestäänselvyys myöskään espoolaiselle Anniina Vuorenmaalle, 18, joka pääsee nyt ensimmäistä kertaa uurnille. Hänkään ei halua mennä uurnille sokkona.

–Olen ajatellut äänestäväni. Se on hyvä mahdollisuus vaikuttaa, mutta täytyy vielä enemmän perehtyä sitten, kuka olisi se ehdokas.

Ylen kyselyssä luotto äänestämisen vaikuttavuuteen kutistuu sitä mukaa kun ikää 30 vuoden jälkeen tulee lisää. Pohjakosketus on yli 45-vuotiailla, ja 60-vuotta täyttäneillä luku on taas noussut. He ovatkin innokkaimmin äänestävä ryhmä.

Vuorenmaan mukaan osa nuorista saattaakin hahmottaa äänestämisen muiden kuin heidän omana juttunaan.

– Nuoren näkökulmasta sitä varmaan ajattelee, että aikuiset ja vanhemmat vain äänestää.

"Elän poliittisessa kuplassa"

Ristiriita alle kolmikymppisten äänestyskäyttäytymisen ja äänestysnäkemysten välillä ei yllätä, kertovat 19- ja 18-vuotiaat järjestöaktiivit, helsinkiläinen Sokorey Mohamed ja jyväskyläläinen Miika Vaarakallio.

Ei ole itsestäänselvyys hahmottaa, miten puolueet ja politiikka liittyvät juuri omaan elämään.

–Yhteiskuntaopin tunnilla käydään etäisesti puolueiden perusarvot läpi, mutta jos nuoret löytäisivät puoluepolitiikan kartalla itsensä, äänestäminen olisi helpompaa, Mohamed arvioi.

Miika Vaarakallio aikoo äänestää vaaleissa. Aktiiivinen nuori.
Onko eduskunnan vaalikauden pakko olla neljä vuotta? Kahdessa vuodessa tulisi enemmän vaihtuvuutta ja nuorempia edustajia, pohtii Järvi-Suomen lukiolaisten puheenjohtaja Miika Vaarakallio.Markku Rantala / Yle

Vaarakallion mukaan politiikkaa tehdään liikaa kabineteissa.

–Äänestäminen ei ehkä kiinnosta sen takia, kun ei tiedetä mihin oikeasti voi vaikuttaa äänestämisellä. Jos ovia avaisi enemmän ja nuorille kertoisi, että voit oikeasti vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen ja Suomen tulevaan politiikkaan, Vaarakallio ehdottaa.

Kumpikin on Lukiolaisten liiton aktiiveja. Vaarakallio on Järvi-Suomen lukiolaisten puheenjohtaja, ja Mohamed kuuluu muun muassa YK-nuoriin, Agenda 2030:een ja Vihreisiin nuoriin.

He äänestävät huhtikuussa ensimmäisissä eduskuntavaaleissaan.

–Tavallaan elän poliittisessa kuplassa, koska suhtaudun äänestämiseen intohimoisesti. Mohamed sanoo.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Äänestäminen ei riitä neljälle suomalaiselle kymmenestä

Noin neljä suomalaista kymmenestä kertoo Ylen kyselyssä haluavansa vaikuttaa yhteiskuntaan muutenkin kuin vaaleissa. Näin tekevät myös Mohamed ja Vaarakallio.

Vaarakallion mukaan tehokkain keino on lähestyä päättäjiä suoraan. Lukiolaisten liitto on kampanjoinut muun muassa maksuttoman toisen asteen puolesta.

–Paras keino on se, että kasvotusten kertoo (poliitikoille) asiansa, menee ojentamaan vaikka flaijerin. Kuinka moni vanhemmista poliitikoista oikeesti tietää, että mitä me nuoret halutaan, hän kysyy.

Mohamed osallistui helmikuussa eduskuntatalolla mielenosoitukseen maksuttoman toisen asteen puolesta.

– Somessa ja mielenosoituksilla pystyy vaikuttamaan paljon enemmän kuin sillä, että käy kerran neljä vuodessa äänestämässä. Yhdellä fiksulla pointilla voi saada satoja ihmisiä jakamaan poustauksia, ja luoda painetta myös päättäjiin, Mohamed kuvailee.

Demokratia ylivoimaisen tärkeää

Lähes kaikki vastaajat – miehistä 92 prosenttia ja naisista 97 prosenttia – pitävät vähintään melko tärkeänä sitä, että he voivat elää demokraattisessa maassa.

Erittäin tärkeää tämä on 75 prosentille. Kolmelle prosentille se ei ole kovin tärkeää, ja yhdelle prosentille ei lainkaan tärkeää.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vastaajista 68 prosenttia oli melko tai erittäin tyytyväinen siihen, kuinka demokratia toimii Suomessa. Erittäin tyytymättömiä oli viisi, ja melko tyytymättömiä 26 prosenttia.

Tyytymättömimpiä ovat 30–44 -vuotiaat miehet.

Heistä joka kymmenes on erittäin tyytymätön, ja 29 prosenttia melko tyytymättömiä demokratian toimivuuteen.

Tyytyväisimpiä ovat 15–29-vuotiaat naiset, heistä 77 prosenttia on melko tai erittäin tyytyväinen demokratian toimivuuteen Suomessa.

LUE MYÖS: Nuorisoasiantuntija varoittaa puolueita: Torikahvit ja Facebook eivät saa nuoria äänestämään – Pelissä on demokratian tulevaisuus