Suomen korkeimmat tuulivoimalat suunnitteilla Suupohjaan – Rajamäenkylän tuulivoimaloiden lavat nousisivat jopa 300 metriin

Isojoen ja Karijoen kuntien alueelle on suunnitteilla 60 tuulivoimalan alue. Kunnat toivovat niistä verotuloja, vastustajien mielestä ne uhkaavat alueen luontoarvoja.

tuulienergia
Tuulivoimala
Kari Kosonen / Yle

Rajamäenkylän tuulivoimahanketta käynnisteltiin ensimmäisen kerran jo tämän vuosikymmenen alussa.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi, eli YVA-menettely, ja osayleiskaavan laadinta tehtiin vuosina 2014–2015. Silloin tarkasteltiin 78–100 kokonaiskorkeudeltaan 230-metrisen tuulivoimalan rakentamista alueelle.

Tekniikan kehittyessä voimaloita voidaan nyt rakentaa kymmeniä metrejä aiempaa korkeammiksi.

Tammikuussa 2019 aloitettiin uusi YVA-menettely ja osayleiskaavan laadinta enintään 60 tuulivoimalalle, joiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä. Voimaloiden yhteisteho olisi enintään 500 megawattia vuodesta 2023 alkaen.

– Viime vuonna huomasimme tuulivoimateknologian kehittyneen ja kustannustehokkuuden parantuneen niin, että markkinaehtoinen rakentaminen on kannattavaa ja halusimme lähteä viemään hanketta eteenpäin, Ox2 maajohtaja Teemu Loikkanen sanoo.

Alue on Loikkasen mukaan suuri, noin 10 000 hehtaaria. Kasvaneet tehot ja roottoreiden pituudet vaativat väljempiä etäisyyksiä.

– Aloite lähti aikanaan alueen maanomistajista ja kunnista ja meidät pyydettiin hankkeeseen mukaan, Loikkanen lisää.

Hankkeen vastustajien mielestä voimaloiden koko uhkaa alueen luontoarvoja.

Alue muuttuu

Karijoen Rajamäenkylään Pauli Kimpisalon keittiön pöydän ääreen ovat kokoontuneet isännän lisäksi karijokelainen Seppo Tienhaara, isojoen Vanhalkylässä asuva Juhani Hautala sekä Isojoen loma-asukas, kirkkonummelainen Jukka Saloranta.

Pöydällä on hankealueen kartta. Miesten mukaan 300-metriset tuulivoimalat muuttaisivat aluetta peruuttamattomasti.

Seppo Tienhaara, Pauli Kimpisalo, Jukka Saloranta ja Juhani Hautala tutkivat Rajamäenkylän tuulivoimahankealueen karttaa.
Seppo Tienhaara, Pauli Kimpisalo, Jukka Saloranta ja Juhani Hautala tutkivat Rajamäenkylän tuulivoimahankealueen karttaa.Tuomo Rintamaa/Yle

– Mittakaava on todella suuri, kun puhutaan 6 – 10 -megawattisista voimaloista, jotka ovat 300 metriä korkeita ja joita ei vielä Suomessa yhtäkään toimi. Tilanne on todella huolestuttava, Tienhaara sanoo.

Teemu Loikkasen mukaan korkeimmat Suomessa tällä hetkellä toiminnassa olevat tuulivoimalat ovat kokonaiskorkeudeltaan 220-metrisiä. 300-metrisiä tuulivoimaloita on Rajamäenkylän lisäksi suunnitteilla esimerkiksi Akaaseen (siirryt toiseen palveluun).

Kimpisalon mukaan rakentaminen Rajamäenkylän alueella on erittäin haasteellista, koska ainoastaan Kauhajoen rajalla on peruskalliota.

Alueen metsäautotieverkosto on rakennettu kuiville harjupaikoille ja voimalat rakennettaisiin todennäköisesti näille paikoille.

– Me kiinteistöjen omistajat, vapaa-ajan käyttäjät ja metsästäjät käytämme samaa tiestöä. Pienemmistäkin voimaloista puhuttaessa sanotaan, että ei saisi mennä 400 metriä lähemmäs niitä. Nämä voimalat tulisivat todella lähelle, Kimpimäki lisää.

Maajohtaja Loikkasen mukaan maanomistajia kuullaan YVA-menettelyn aikana. Hänen mukaansa maasto on tavallista metsämaata, joka sopii tuulivoimarakentamiselle hyvin.

– Paikallisia huomioita ja mielipiteitä tämän prosessin aikana huomioidaan ja pyritään löytämään sellainen suunnitelma, joka toisi taloudellisesti kannattavan hankkeen intressit, mutta huomioisi samalla paikalliset intressit ja toiveet, Loikkanen sanoo.

Isojoen kunnalle tuulivoimasta toivotaan merkittäviä lisätuloja.

– Tulevaisuutta ajatellen tämä hanke on kunnalle elinehto. Isojoen puolelle suunnitellut 44 voimalaa toisivat kuntaan kiinteistöveroa 440 000 euroa vuodessa, kunnanjohtaja Juha Herrala laskee.

Lisäksi kunnat kuittaisivat voimaloiden tuotoista yhteisövero-osuuksia ja maanomistajat saisivat vuokratuottoja.

Avoin keskustelu toiveissa

Vastustajien mukaan YVA-menettelyn aloittamisesta ja osayleiskaavan laadinnasta päätettiin salassa kuntien hallituksissa.

– Koen, että kuntademokratia natisee liitoksissaan tässä asiassa. Karijoen kunnanhallituksessa neljä ihmistä päättää tästä asiasta, kun muut ovat joutuneet jääväämään itsensä. Olin jäävi myös itse, Perussuomalaisten edustajana Karijoen kunnanvaltuustossa istuva Tienhaara sanoo.

– Pienissä kunnissa, jotka ovat täysin peeaa, tartumme tällaisiin oljenkorsiin, kun sitä meille joku tällaista tarjoaa. Sanotaan, että tulee kiinteistö- ja yhteisöverotuloja. Mutta mitä sillä rahalla tekee, jos täällä ei ole enää asukkaita, Kimpisalo kysyy.

Puhdasta uusiutuvaa energiaa, joka samalla toisi kuntaan verotuloja, eikö se kuulosta houkuttelevalta?

– Kyllä, nimenomaan. Tämä on sitä markkinointia juuri näillä sanoilla, mutta asiaa ei esitelty maanomistajille sillä tavalla, Pauli Kimpisalo toteaa.