Kaivosyhtiö Keliber huomattavasti aiempia laskelmia kannattavampi – litiumin jalostusasteen nosto kohensi talouslukuja entisestään

Keliberin tuotanto riittäisi yhden gigaluokan akkutehtaan tarpeisiin.

kaivosteollisuus
Keliberin Litiumkaivoksen tutkimustunneli Kokkolan Syväjärvellä.
Keliberin koelouhoksen tutkimustunneli Syväjärvellä.Kalle Niskala / Yle

Kaivosyhtiö Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lambergilla oli syystäkin leveä hymy torstaina kun hän kokkolalaisen hotellin kabinetissa esitteli kotimaisille ja kansainvälisille sijoittajille kaivosyhtiön päivitettyjä kannattavuuslaskelmia suorassa Youtube-lähetyksessä. Kesäkuussa julkaistuun lopulliseen kannattavuuslaskelmaan tehtiin päivitys, kun yhtiö päätti nostaa tuottamansa litiumin jalostusastetta.

– Olemme todella tyytyväisiä ja luottavaisia siihen, että näiden lukujen avulla saadaan rahoitus tälle projektille.

Kokkolaan suunnitellulta kemian tehtaalta maailmalle lähtisi litiumhydroksidia, joka on hinnaltaan noin 2 000 dollaria tonnilta arvokkaampaa kuin aiemmin lopputuotteeksi kaavailtu litiumkarbonaatti. Lisäksi samasta malmimäärästä pystytään valmistamaan 14 prosenttia enemmän lopputuotetta.

Keliber uskoo autoteollisuuden trendien nostavan hydroksidin tärkeimmäksi litiumpitoiseksi akkukemikaaliksi.

Litiumhankkeen arvoon tuli päivityksen myötä peräti 73 prosentin korotus. Keliberin hankkeen arvoksi arvioidaan nyt 510 miljoonaa euroa.

Liikevaihtopotentiaaliksi yhtiölle on laskettu 20 vuoden toiminnan aikana kolme miljardia euroa. Käyttökatteeksi arvioidaan 1,95 miljardia, käyttökate kohosi päivityksen myötä 60 prosentilla.

Hankkeen takaisinmaksuaika tippui kannattavuuspäivityksessä kuudesta vuodesta neljään vuoteen.

Rahoitussuunnitelmat etenevät

Keliber arvioi nyt, että sen investointien kokonaiskustannus nousee 313 miljoonaan euroon, mistä suorat investoinnit kaivoksiin, rikastamoon, allasalueisiin, kemiantehtaaseen ja toiminnan jälkeisiin sulkemiskustannuksiin ovat 236 miljoonaa euroa.

Tämän hetken suunnitelmien mukaan yhtiön rahoituksesta 60 prosenttia koostuu lainapääomasta ja 40 prosenttia on oman pääoman osuus. Oman pääoman kartoittamista Keliber tutkii yhdessä investointipankki Carnegien ja Nordean kanssa.

– Tutkimme erilaisia vaihtoehtoja. Listautuminen pörssiin on yksi vaihtoehto, kertoo Lamberg.

Viime viikolla Keliber kertoi, että se on kerännyt aiemmille omistajilleen ja henkilökunnalle suunnatulla osakeannilla 10 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tällä rahalla yritys selviää siihen saakka, että se aloittaa rakentamisen.

Litiumin tuottajille on haaste pysyä kysynnän perässä.

Pertti Lamberg

Osakeantien yhteydessä valtion kokonaan omistama Suomen Malmijalostus Oy nousi Keliberin suurimmaksi omistajaksi 24,3 prosentin osuudella. Aiemmin Malminjalostus omisti Keliberin osakkeista reilut 17 prosenttia. Toiseksi suurin omistaja on norjalainen Nordic Maining ASA 18,5 prosentin omistusosuudeltaan.

– Se on tietysti erittäin merkittävää Keliberille, että valtiosta tuli suurin omistajamme ja on näin tukemassa meitä. Se luo uskoa projektillemme. Samoin kansainväliset sijoittajat näkevät yleensä tällaisen positiivisena asiana. Suomen Malminjalostus tukee meitä myös tutkimuspuolella, sanoo toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Muiden omistajien osuudet jäävät alle 10 prosentin. Muut suurimmista omistajista ovat kotimaisia sijoittaja ja sijoitusyhtiöitä.

Keliberin vuosituotanto riittäisi yli 200 000 sähköauton tarpeisiin

Yhtiö arvioi kannattavuusselvityksessään, että sen omat malmivarat riittävät 13 vuodeksi, sen jälkeen yhtiö aikoo jatkaa toimintaansa ostomalmin varassa. Keliber etsii kuitenkin jatkuvasti Keski-Pohjanmaalta uusia malmioita.

Esimerkiksi kesäkuun jälkeen yhtiön tutkijat ovat kairanneet 18 kilometriä uusia tutkimusreikiä. Näiden kairauksien tuloksia ei ole huomioitu kannattavuuslaskelmissa, mutta yhtiön mukaan tulokset olivat hyviä. Keliber uskookin, että maakunnassa riittää louhittavaa pidemmäksi aikaa kuin nyt laskelmissa esitetyksi 13 vuodeksi.

Vaikka akkuteollisuus kehittyy harppauksin, Lamberg arvioi litiumin pysyvän akkujen raaka-aineena vähintään 20 vuotta. Litium on yleinen alkuaine maaperässä, yhtä yleinen kuin lyijy. Keliber on pisimmällä Euroopassa litiumhydroksidin tuotannon käynnistymisessä.

– Litiumin tuottajille on haaste pysyä kysynnän perässä. Tulee varmaan aikoja, jolloin litiumista on pulaa, mikä heijastuu hintoihin. Meidän tuotantomme riittää yhden suuren akkutehtaan tarpeisiin.

Yhden auton akustoon käytetään noin 60 kiloa litiumkarbonaattia tai -hydroksidia. Keliberin tuotanto riittäisi laskelmien mukaan 200 000- 250 000 sähköauton valmistamiseen vuodessa.

– Se on Euroopan kasvavissa tarpeissa merkittävä määrä, mutta ei riittävä, sanoo Lamberg.

Yhtiö sai juuri ympäristöluvan ensimmäisenä avattavalle Syväjärven louhokselle, sillä on myös useita muita ympäristölupaprosesseja meneillään.