Päivi Happonen: Naiset valtasivat tuomioistuimet – Onko naistuomari armollisempi kuin mies?

Yhä useampi tuomari on nainen. Mutta onko sillä mitään väliä, pohtii Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen blogissaan.

naiset
Päivi Happonen
Laura Railamaa / Yle

Jotkut lauseet jäävät mieleen.

Yhden sellaisen kuulin vuosia sitten, kun olin vierailulla eräässä tuomioistuimessa.

Pöydän ympärillä istui naisia ja miehiä.

Tuomareita ja toimittajia.

Jossain vaiheessa eräs miestuomari sanoi, että kyllähän se usein näkyy tuomiossa, onko tuomari ollut nainen vai mies.

Klik klik klikkiotsikko. Ja kunnon uutinen.

Miestuomari kameran eteen kertomaan, että naisten antamat tuomiot ovat erilaisia kuin miesten. Ja vieläpä selitys päälle, miten se näkyy käytännössä.

Enemmänkö päiväsakkoja ja useampi vuorokausi linnaa?

Helsingin käräjäoikeudessa työskentelee yhteensä 99 tuomaria. Heistä 70 prosenttia on naisia.

Naiset ovat marssineet miesten ohi kovaa vauhtia oikeuslaitoksen tärkeisiin tehtäviin.

Suomen Syyttäjäyhdistykseen kuuluu 265 jäsentä. Heistä naisia on 152.

Myös 100-vuotias Suomen Asianajajaliitto naisistuu kovaa vauhtia.

Liiton reilusta 2100 jäsenestä joka kolmas on naisia. Ja liitosta kerrotaan, että uusista jäsenistä jo 60 prosenttia on naisia.

Entäpä tuomarit?

He, jotka jakelevat tuomioita syyttäjien vaatimuksesta ja asianajajien vastustuksesta huolimatta.

Käräjäoikeustuomarit ry on Suomen tuomariliiton suurin jäsenyhdistys.

Käräjäoikeustuomarien yhdistykseen kuuluu 313 jäsentä. Heistä naisia on 164.

Suomen Hovioikeustuomareiden yhdistykseen kuuluu 108 naista ja 57 miestä.

Suomen suurimmassa tuomioistuimessa Helsingin käräjäoikeudessa työskentelee yhteensä 99 tuomaria. Heistä 65 prosenttia on naisia.

Osa naisista ei suostu puolustamaan miestä, jota syytetään seksuaalirikoksista tai vaimonsa pahoinpitelystä.

Mutta onko sillä mitään väliä, hoitaako oikeusalan hommia nainen vai mies?

Syyttäjäyhdistyksestä kerrotaan, että töitä pyritään jakamaan sen mukaan, mistä aiheista syyttäjät ovat kiinnostuneita ja mihin he ovat erikoistuneet.

Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtajan Jukka Haaviston mukaan naisten ja miesten välillä ei näy eroja, millaisiin rikosjuttuihin he haluavat erikoistua.

Syyttäjät eivät itse voi valita juttujaan tai asiakkaitaan.

Mutta asianajajat voivat.

Tunnettu ja kokenut asianajaja Riitta Leppiniemi kertoo, että sukupuoli näkyy asianajajan työssä: osa naisista ei suostu puolustamaan miestä, jota syytetään seksuaalirikoksista tai vaimonsa pahoinpitelystä.

Tuomarit ovat samassa tilanteessa kuin syyttäjät.

Hekään eivät voi valita asiakkaitaan, mutta tuomaritkin voivat erikoistua.

Hoitavatko naistuomarit erilaisia juttuja kuin miestuomarit?

Helsingin käräjäoikeutta johtava laamanni Tuomas Nurmi kertoo, että töitä ei tuomareille jaeta sukupuolen mukaan.

Nurmen havainto kuitenkin on, että naiset haluavat miehiä useammin hoitaa perheoikeudellisia juttuja, eli esimerkiksi lasten huoltajuus- ja tapaamisriitoihin liittyviä asioita.

Laamanni ei ole kuitenkaan havainnut, että esimerkiksi talousrikosjutut kiinnostaisivat miehiä enemmän kuin naisia.

Mutta olisiko se lopulta niin valtaisa jymy-yllätys, että nainen voisi ajatella - jostain rikoksesta ja rangaistuksesta - eri tavalla kuin mies?

Vaikka käräjäoikeuksissa erikoistutaan, jokaisen tuomarin pitäisi pystyä hoitamaan monenlaisia juttuja. Oikeussaliin voi astua esimerkiksi epäilty sarjamurhaaja tai lapsen raiskaaja.

Voisiko tällaisessa tilanteessa olla jotain merkitystä sillä, istuuko pöydän toisella puolella nainen vai mies?

Mitä tarkoitti vuosia sitten kuulemani miestuomarin lause "kyllähän se usein näkyy tuomiossa, onko tuomari ollut nainen vai mies". Valitettavasti tuo keskustelu ei jatkunut pidempään.

Pöydän ympärillä istuneet toimittajat ymmärsivät, ettei tuota lausetta koskaan kuultaisi julkisesti.

Mutta olisiko se lopulta niin valtaisa jymy-yllätys, että nainen voisi ajatella - jostain rikoksesta ja rangaistuksesta - eri tavalla kuin mies?

On tietysti selvää, että kaikki tuomarit lukevat samaa lakikirjaa, mutta voisiko nainen käyttää erilaista harkintaa ja antaa samanlaisesta teosta hivenen erilaisen tuomion kuin viereisessä salissa istuva mieskollega?

Tätä emme tiedä.

Mutta se olisi kiinnostavaa selvittää. Ainakaan viime vuosina en ole huomannut tästä aihepiiristä laajaa ja perusteellista selvitystä.

Seksuaalirikosjutuissa on erityisen tärkeää, että tuomareina on naisia ja miehiä.

Helsingin käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi.

Tuomioistuimissa työt jaetaan erikoistumisen ja osaamisen mukaan. Mutta myös sukupuolella on merkitystä.

Suomen suurimmassa tuomioistuimessa tämä tarkoittaa sitä, että kahden ja kolmen tuomarin kokoonapanoihin pyritään aina laittamaan naisia ja miehiä. Samoin silloin, kun ammattituomarin lisäksi juttua on ratkomassa maallikkotuomareita eli lautamiehiä.

– Seksuaalirikosjutuissa on erityisen tärkeää, että tuomareina on naisia ja miehiä, kertoo Helsingin käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi.

Tuomioistuimessa kuten muissakin oikeudenhoidon tehtävissä tarvitaan siis naisia ja miehiä.

Kuten kaikissa muissakin työpaikoissa.

Suomessa meillä naisilla on lähtökohtaisesti hyvä olla töissä ja kotona. Moneen muuhun maahan verrattuna.

Hyvää naistenpäivää kaikille!

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka tekee rikos- ja oikeusuutisia Ylen verkkoon, radioon ja televisioon.