Kaivo kuivui juhannuksena, eikä kotimökin hanasta tule vieläkään vettä: Tauno Jokinen kitkutti talven kantovesillä ja sulattamalla lunta

Saarijärveläinen Tauno Jokinen ei ole ainoa maaseudun asukas, jonka kaivo on rutikuiva. Multialla vedenjakelupisteellä käy edelleen 50 ihmistä.

kaivot
Tauno Jokinen.
Tauno Jokiselle ei ole moneen kuukauteen tullut juoksevaa vettä.Niko Mannonen / Yle

Pylkönmäellä Saarijärvellä asuva Tauno Jokinen on ollut ilman juoksevaa vettä juhannuksesta saakka. Hänen kaivonsa kuivui keskikesän aikaan, eikä vesi ole virrannut hanasta kotitaloon sen koommin.

– Vähän hankalaa on. Kyliltä olen kantanut vettä, pesuvettä olen sulattanut lumesta saunapadassa, mies kertoo.

50 vuotta samassa mökissä asunut Jokinen ei muista, että vastaavaa olisi tapahtunut koskaan aiemmin. Kaivon kuivumisen aiheutti kuiva kesä, joka laski pohjavesien pintaa. Talvi ei ole tuonut tilanteeseen helpotusta.

– Jos aurinko sulattaa lumet, ensi kesänä on sama juttu.

Porakaivoa Jokinen ei ole ajatellut laittaa, sillä hän tiedä kauanko vielä asuu mökissään. Samalla alueella asuvista osa on siirtynyt yksityiskaivoista kunnan veteen, osalla puolestaan on käytössään porakaivo.

Jokinen ei ole ollut ongelman kanssa yksin.

Maan etelä- ja keskiosissa pohjavesien pinnat ovat 5–30 senttimetriä ajankohdan keskiarvojen alapuolella (siirryt toiseen palveluun) (Ympäristö.fi). Päijänteestä pohjoiseen, missä Saarijärvikin sijaitsee, mitattiin alhaisimmat pinnankorkeudet.

Saarijärven naapurikunnassa Multialla veden jakelupiste on jälleen kovassa käytössä. Syksyllä kaivojen kuivuttua veden hakijoita riitti, mutta loka-marraskuussa tilanne hiukan helpottui. Nyt vuoden vaihteen jälkeen hakijoiden määrä on jälleen lisääntynyt. Noin 50 taloutta hakee vettä. Niiden joukossa on niin maatiloja kuin lapsiperheitä ja vanhuksia.

Jo viime marraskuussa Suomen ympäristökeskus tiedotti (siirryt toiseen palveluun) pohjavesien olevan niin alhaalla, että etenkin omien kaivojen varassa asuvia sekä pienten vesiosuuskuntien osakkaita kehotettiin tarkkailemaan vesitilannettaan ja arvioimaan veden säästämistarpeitaan.

"Emäntä sanoi, että porakaivo pitää saada"

Alhaiset pohjavesien pinnat ovat saaneet ihmiset laittamaan porakaivoja. Keuruulaisen Kari Moision pihalle porakaivo valmistui hiukan yli viikko sitten.

– Emäntä sanoi, että porakaivo pitää saada, jos meinataan vielä vanhana täällä asua. Se on pakko olla. Kesällä vettä ei ollut seitsemään viikkoon, nyt talvellakin vesi on ollut vähissä. Sähkötkin ovat olleet poikki pitkin talvea. Maaseudulla on vähän tämmöistä, Moisio naurahtaa.

Moisio arvioi, että noin 90 metriä syvän porakaivon hinnaksi tulee 6000–7000 euroa.

– Kaukana täällä on vesi kalliossakin. Maakaivoa ei pysty kaivamaan kuin kolmeen metriin, kun kallio tulee vastaan.

Porakaivon kaivantaa.
Kari Moision pihamaalle kaivettiin porakaivolle paikkaa noin viikko sitten.Niko Mannonen / Yle

Moisiolle porakaivoa tehnyt porari Timo Nieminen jämsäläisestä Porakaivoliike Kallioniemi Oy:stä kertoo, että kaivoja on tehty paljon.

– Porakaivo alkaa tällä hetkellä olemaan ainoa ratkaïsu. Maakaivoissa ei vesi riitä ja talvella niitä on vaikea tehdä. Keskimäärin teemme 70–80 metrin syvyisiä kaivoja. Ylipäätään nykyisin maaseudulle ja kesämökeille tehdään aika usein porakaivo.

Porakaivon kaivamiseen menee ilman ongelmia päivä, vettä kaivosta saa 3–4 päivän päästä, kun kaivo on puhdistettu.