Kulttuurirahaston suurpalkinto kuoronjohtaja Marjukka Riihimäelle, joka laulattaa vanhuksia ja saa muistisairaidenkin silmät loistamaan

Marjukka Riihimäki kuuluu maamme merkittävimpiin kuoronjohtajiin. Parhaiten hänet tunnetaan Philomela-naiskuorosta.

Suomen kulttuurirahasto
Marjukka Riihimäki
Suomen Kulttuurirahasto

Musiikkineuvos Marjukka Riihimäki vastaa puhelimeen valmistautuessaan illan juhlaan. Suomen kulttuurirahaston tunnustuksen merkitys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän tietoa on ehtinyt sulatella.

– En voi käsittää, että tällainen palkinto sattui omalle kohdalle.

Riihimäki on tehnyt pitkän uran kuorojen parissa. Valmistuttuaan Sibelius-Akatemiasta hän opetti musiikkia kouluissa yli 30 vuotta. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan naiskuoro Philomelasta, jonka tavaramerkki on laulaa naisten elämästä tunteella.

– Tunnetta pitää olla! Meidän lähtökohtana on että, tehdään täysillä kaikki, mitä tehdään.

Harjoituksissa täyttä tunnelatausta on vaikeampi saada, mutta konserteissa se onnistuu helposti. Riihimäkeä pidetään innostavana ja mukaansatempaavana kuoronjohtajana, josta säteilee energiaa.

– Täytyy aina laulaa sydämestä sydämeen. Konsertissa kuoron ylle laskeutuu sellainen taikaverkko, johon myös yleisö otetaan mukaan. Silloin syntyy ainutkertainen kokemus.

Philomelan konsertteihin liittyy olennaisesti koreografia. Kuoro laulaa milloin selällään, milloin hiuksia raastaen tai yllättäen laulaja voi olla aivan vieressäsi.

Eläkkeelle jäänyt Riihimäki johtaa Philomelan lisäksi myös Grex Musicus -kuoroa, joka täyttää pian 30 vuotta. Sekakuoro on kiertänyt ympäri maailmaa. Se, samoin kuin Philomela on voittanut Riihimäen johdolla arvostetun Tampereen Sävel -kuorokatselmuksen Grand Prix -palkinnon.

Vanhuksille on tärkeää ryhmässä oleminen

Eläkepäivillä Riihimäki aloitti uuden työn. Hän vetää vanhuksille Laulusta voimaa -kuoroa Wilhelmiinan asukaspalvelukeskuksessa Helsingissä.

– Monet vanhukset ovat hyvin yksinäisiä. Heille on tärkeää päästä laulamaan, mutta kaikkein tärkeintä on ryhmässä oleminen. Laulaminen on hyväksi myös aivoille.

Monet vanhemmat ihmiset ovat kertoneet Riihimäelle laulutraumastaan, joka syntyi luokan edessä pidettävissä laulukokeissa. Moni ei ole laulanut nuottiakaan ikävien muistojen takia.

– Monilla kipinä laulamiseen on kuitenkin säilynyt, ja nyt vihdoin ja viimein vanhoilla päivillä he pääsevät laulamaan.

Riihimäki ohjaa myös muistisairaiden yksikön laulutoimintaa. Siellä kuorolaiset eivät välttämättä juuri kommunikoi, mutta kun tuttu sävel kajahtaa alkaa suusta pulputa laulujen saunoja. Ulkomuistista.

– Tuntuu, että muistiyksikön vanhuskuoron kanssa teen enemmän taikuuksia kuin kuorojen kanssa lavalla. Se on ihanaa, kun silmiin syttyy jälleen eloisa katse ja hymy hiipii kasvoille.

Suomen kulttuurirahasto jakoi 30 000 euron arvoiset suurpalkinnot myös Liisa Keltikangas-Järviselle, Mauri Kunnakselle ja Helena Rannalle.

Lue lisää:

Koirahahmoista tunnettu Mauri Kunnas on kissaihminen henkeen ja vereen

Professori peruskoulun opetussuunnitelmasta: ”Lasten pitäisi ilmeisesti opettaa toisiaan”

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta: ”Emme voi tuudittautua uskoon, ettei holokausti voisi toistua”