Ilmaiseksi bussilla ympäri kaupunkia ja vaikka joka päivä! Koululaisten maksuttomat matkat ovat tutkijan mielestä suuri teko eriarvoistumisen vähentämiseksi

Koululaisten maksuttomat matkat HSL:n joukkoliikenteessä ovat nyt arkea pääkaupunkiseudulla.

joukkoliikenne
Kimmo Korpi Paloheinän ala-asteen luokanopettaja
Luokanopettaja Kimmo Korpi on tyytyväinen, että oppilasryhmien kanssa voi tehdä nyt aiempaa joustavammin retkiä. Korven kanssa bussilla matkustavat Ada Murto (takana) ja Julia Vesa (edessä).Antti Lähteenmäki / Yle

Bussipysäkillä pieni käsi nousee viittaamaan 26 oppilaan joukosta.

– Kimmo! Mitä jos tulee huono olo bussissa?

– Niin, mitä sitten tehdään? kysyy luokanopettaja Kimmo Korpi muulta ryhmältä.

– Mennään eteen istumaan, luokka vastaa lähes yhdestä suusta.

Paloheinän ala-asteen koulun 4B-luokka on matkalla tutustumaan Haagan pelastusasemaan. Bussia odotetaan jännittyneen kuhinan kera. Kukapa ei paloautoja haluaisi päästä katsomaan.

Uudistus tuo joustoa

Koululaisten kanssa on aina tehty retkiä, mutta vuoden vaihteesta alkaen se helpottui pääkaupunkiseudulla entisestään. Koululaisryhmät voivat nykyään käyttää julkista liikennettä maksutta opettajan kanssa koulupäivän aikana HSL-alueella (siirryt toiseen palveluun). Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei matkoja enää veloiteta kouluilta eikä myöskään kuntien opetusvirastoilta, sivistystoimilta tai koulutoimilta .

Paloheinän 4b retkellä paloasemalla
Paloheinän ala-asteen koulun 4B-luokka kävi vierailulla Haagan pelastuslaitoksella, jossa päästiin myös paloauton kyytiin. Autossa Aleksi Kievari ja kyytiin kiipeämässä Eeka Hietamäki.Antti Lähteenmäki / Yle

Aiemmin Paloheinän koulussa yksi luokka on tehnyt vuodessa noin neljä retkeä, mutta uudistus toi lisää joustoa. Korpi kertoo, että hänen luokalleen tämä on nyt ensimmäinen ”ilmainen” matka.

– Onhan se älyttömän hyvä juttu, että päästään käyttämään kaikkia Helsingin palveluita ja museoita, Korpi toteaa.

Pari vuotta sitten voimaan tullut uusi opetussuunnitelmakin kannustaa poistumaan luokasta. Korpi kertoo, että retkillä käydään tutustumassa esimerkiksi siihen, miten kaupunki toimii ja millaisia työympäristöjä kaupungista löytyy. Lisäksi hyödynnetään muun muassa urheilutapahtumien tarjontaa ja museoita.

Koululaisten yhdenvertaisuus paranee

Uudistuksen takana on halu parantaa koulujen ja oppilaiden yhdenvertaisuutta. Keskustan kouluista esimerkiksi moniin museoihin on kävelymatka, mutta kaupungin laitamilta matkat ovat vaatineet rahallista panostusta.

Uudistus tasa-arvoistaa kouluja, sillä kaikilla kouluilla ei välttämättä ole aikaisemmin ollut laittaa yhtä paljon rahaa retkiin. Luokanopettaja Kimmo Korpi toteaa, että joskus retkien vuoksi on pitänyt mennä myös vanhempien kukkarolle.

– Ei ole miellyttävää pyytää rahaa vanhemmilta. Nyt voimme mennä aika rennoin mielin kaikkialle, minne haluamme.

HSL:n uudistus on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa. Suurista kaupungeista ainakin Turussa (siirryt toiseen palveluun) ja Lahdessa (siirryt toiseen palveluun) on jätetty valtuustoaloitteet asiasta.

Tampereella on ollut jo vuosia käytössä osittain HSL:n uudistusta vastaava malli, jossa kouluille ja päiväkodeille ei synny kuluja matkoista. Tampereen malli eroaa kuitenkin HSL-alueen mallista siten, että Tampereella kasvatus- ja opetuspalvelut maksaa koululais– ja päiväkotiryhmien matkoista syntyvät kustannukset Tampereen seudun joukkoliikenteelle (siirryt toiseen palveluun). HSL-alueella kuluja koululaisten joukkoliikennematkoista ei synny millekään taholle.

Oulusta ja Jyväskylästä Ylen tiedusteluun vastattiin, ettei vastaavaa toimintamallia ole käytössä tai suunnitteilla.

Kimmo Korpi Paloheinän ala-asteen luokanopettaja
Ada Murto (vas.), Taika Henttonen (takana), Julia Vesa ja Hilma Saaranluoma käyvät luokanopettaja Kimmo Korven johdolla tutustumassa Helsingin kaupungin erilaisiin palveluihin ja työympäristöihin.Antti Lähteenmäki / Yle

Joukkoliikenteen käytön harjoittelua

– Laiva on lastattu O-kirjaimella alkavilla eläimillä, punapipoinen Ada Murto huikkaa.

Koululaiset viihdyttävät itseään muutaman kilometrin pituisen matkan ajan muun muassa sanaleikeillä. Muutama kännykkäkin vilahtaa, mutta lähinnä jutellaan vierustoverin kanssa. Bussi tulee matkan aikana täyteen myös muista matkustajista, mutta sopu sijaa antaa.

4B-luokka matkustaa mallikkaasti.

– Käyttäydytään niin, että huomioidaan kaikki muutkin. Ei vain mennä bussiin ja ruveta huutamaan, vaan käyttäydytään nätisti, Ida Holmisto luettelee bussimatkustamiseen annettuja ohjeita.

Ylipäänsä joukkoliikenteen käyttäminen on yksi niistä tärkeistä asioista, jotka koululaiset oppivat retkillä. Näin ainakin Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen tutkija Venla Bernelius ajattelee.

Berneliuksen mukaan fyysinen liikkuvuus on yhteydessä myös niin sanottuun sosiaaliseen liikkuvuuteen eli siihen, miten nuoret pääsevät tarttumaan esimerkiksi koulutusmahdollisuuksiin.

Venla Bernelius Helsingin yliopiston kaupunki maantieteen apulaisprpfessori
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius näkee, että edistämällä liikkuvuutta voidaan parhaimmillaan vähentää eriarvoisuutta.Antti Lähteenmäki / Yle

Maantiede vaikuttaa kaupungin hyödyntämiseen

Suomessa on puhuttu huono-osaisuuden periytyvyydestä (siirryt toiseen palveluun), mutta maantieteen vaikutus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että huono-osaisuus voi olla yhteydessä huono-osaiselle alueelle jäämiseen.

Käytännössä tämä johtuu siitä, että huono-osaisen perheen lapsi ei välttämättä osaa hyödyntää kaikkia saatavilla olevia mahdollisuuksia, koska hänelle ei ole lapsena kehittynyt taitoja tai uskallusta esimerkiksi niin yksinkertaiselta kuulostavaan asiaan kuin joukkoliikenteen käyttämiseen.

Saattaa olla, ettei huono-osaisen perheen lapsi ei hakeudu esimerkiksi kouluun tai työpaikkaan, joka sijaitsee hänen asuinalueensa ulkopuolella, koska omalta asuinalueelta poistuminen voi tuntua vieraalta.

– Huono-osasten perheiden lapset eivät välttämättä liiku samalla tavalla kuin esimerkiksi hyvin koulutettujen perheiden lapset. Liikkumisessa on kyse kansalaistaidosta, joka ei tipahda itsestään ihmiselle niin kuin me välillä oletamme.

Paloheinän 4b retkellä paloasemalla
Hilma Saaranluoma (edessä) ja Minttu Pettinen ottivat kuvia vierailustaan pelastuslaitoksella.Antti Lähteenmäki / Yle

Tämän vuoksi tutkija on innoissaan HSL-alueella voimaan tulleesta uudistuksesta.

– Mielestäni tässä on nimenomaan alueellinen ja perhetaustan vaikutusta tasaava vaikutus.

Luokanopettajaa Kimmo Korven kokemuksen mukaan Paloheinän koulun oppilaat tuntevat hyvin esimerkiksi museoita. Hän kuitenkin tunnistaa tutkijan kuvaaman tilanteen.

– Olen ollut töissä koulussa, jossa oli oppilaita, jotka eivät olleet juuri käyneet esimerkiksi keskustassa. Ne voivat olla vieraita paikkoja monelle, vaikka asuisikin Helsingissä.

Paloheinän 4b retkellä paloasemalla
Iia-Maria Ilo (vas.) ja Silvia Hovi matkustavat bussilla tottuneesti.Antti Lähteenmäki / Yle

Voit keskustella tästä aiheesta jutun alla asiallisesti perjantaina kello 22 asti.

Tekstiä korjattu 8.3.2019 kello 13.16 ja 14.32 : Aikaisemmin tekstissä väitettiin Tampereen kaupungin joukkoliikenteen antaman tiedon perusteella, ettei Tampereella ole käytössä vastaavaa ilmaisen joukkoliikenteen mallia kuin HSL-alueella. Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluista kuitenkin tarkennettiin, että vastaavanlainen malli on ollut käytössä jo vuosien ajan. Tampereen malli eroaa kuitenkin Helsingin mallista siten, että Tampereella kasvatus- ja opetuspalvelut maksaa lopulta joukkoliikenteen kulut Tampereen seudun joukkoliikenteelle. Tamperelaisille kouluille ja päiväkodeille ei aiheudu kuluja. HSL-alueella kuluja koululaisten joukkoliikennematkoista ei synny millekään taholle.