Tuntuuko, että pyörität kodin arkea yksin? Näillä neuvoilla voit saada puolisosi havahtumaan apuun

Kotitöistä riitely voi kertoa syvemmistä ongelmista parisuhteessa.

parisuhde
Tomppa Ojava ja Tanja Rongas imurin kanssa

Mikkeliläisten Tanja Rongaksen ja Tomppa Ojavan keittiössä on leppoisa tunnelma. Rongas laittaa ruokaa ja Ojava keittää kahvia.

– Huuhtaisetko tuon?, Rongas pyytää ja ojentaa Ojavalle kauhan.

Pariskunnan työnjako lutviutuu luontevasti jutellen. On tavallista, että Rongas laittaa ruokaa. Ojava lähtee keittiöstä viikkaamaan pyykkejä kuivaustelineeltä. Sekin on tavallista.

– Me jaamme työt sen mukaan, mikä on luontaista kummallekin. Minä teen ruokaa, koska olen siinä parempi. Tomppa pesee pyykkiä, koska tykkää siitä, Rongas kertoo.

Tanja Rongas ja Tomppa Ojava keskustelemassa olohuoneensa sohvalla kahvikuppien äärellä
Tanja Rongas ja Tomppa Ojava viettävät usein laiskoja aamuja yhdessä juoden kahvia sohvalla.Esa Huuhko / Yle

Rongas ja Ojava kuuluvat niihin onnellisiin pariskuntiin, joiden ei tarvitse riidellä kotitöistä. He eivät ole keskustelleet kotitöiden jakamisesta sen kummemmin, mutta kumpikin on tyytyväinen osaansa.

Pariskunta itse arvelee arkisten vastuiden jakautuvan välillään varsin perinteisesti. Rongas siivoaa enemmän ja tarkemmin kuin Ojava. Jos jokin kaipaa korjaamista, se puolestaan on Ojavan työ.

– Tanja kyllä tekee enemmän kuin minä, Ojava sanoo.

Rongas korjaa Ojavaa.

– Minusta Tomppa hoitaa arkisia, jokapäiväisiä askareita yhtä paljon.

Puolet suomalaisista pariskunnista riitelee kotitöistä säännöllisesti, kertoo vuonna 2017 tehty Tasa-arvobarometri (siirryt toiseen palveluun). Riitaa aiheuttaa esimerkiksi se, että usein naiset kokevat olevansa liikaa vastuussa arjen pyörityksestä.

Miksi Rongas ja Ojava välttyvät riitelyltä, palataan siihen tuonnempana. Sitä ennen, vieraillaan pariterapeutin vastaanotolla.

Naiset pesevät pyykit, miehet korjaavat autot

Mikkeliläisen Tukipolun pari- ja seksuaaliterapeutti Pasi Sillanpään vastaanotolla on olohuoneen pöydän ympärillä pari nojatuolia ja muhkea sohva. Sillanpää ohjaa tavallisesti asiakaspariskunnan istumaan sohvalle ja istahtaa itse nojatuoliin.

– Jokaisen parin kanssa käydään arkea läpi tavalla tai toisella. Lähtösyy vastaanotolle tulemiseen voi olla mikä tahansa, mutta ongelma nivoutuu aina arkisten asioiden ympärille vuorovaikutuksen haasteellisuutena, Sillanpää sanoo.

Vastaanotolla puhutaan kotitöistä, ajankäytöstä, rahasta ja siitä, kuka on vastuussa arjesta. Monesti toinen puolisoista, usein nainen, kokee jäävänsä yksin vastuuseen kodin hoitamisesta.

– Kun pariskunta tulee vastaanotolle ja alamme keskustella, voi käydä ilmi, että puolisoiden tuntemukset ja kokemukset eroavat täysin toisistaan. Toisella ei välttämättä ole aavistustakaan siitä, että toinen on tyytymätön.

Aniharvoin tilanne on oikeasti se, ettei toinen tekisi mitään arjen eteen. Keskustellessa huomataan, että molemmilla on tehtäviä.

Tilastografiikka
Tasa-arvobarometrissa 2017 selviää muun muassa, mistä kotitöistä kyselyyn vastaaja koki olevansa useimmiten itse vastuussa.Mikko Airikka | Yle

Tasa-arvobarometrissa naiset kertovat olevansa useimmiten vastuussa kotitaloustöistä, kuten pyykinpesusta, silityksestä, ruuanlaitosta ja siivouksesta. Miehet puolestaan ilmoittavat olevansa useimmiten vastuussa kodin huoltotöistä, korjaamisesta, rakentamisesta, kulkuneuvojen huoltamisesta sekä laitteiden asentamisesta ja huollosta.

Voi kuitenkin olla totta, että toisella tehtäviä on kotona enemmän kuin toisella. Viime vuosina julkisuudessa on keskusteltu varsinaisten kotitöiden lisäksi siitä, miten vastuu arjen suunnittelusta jakautuu. Jenny Lehtinen on lanseerannut käsitteen metatyö, jolla hän viittaa siihen, miten äitien kontolle jää usein kaikenlainen arkinen ennakointi.

Ei esimerkiksi riitä, että lapselle ostaa kaupasta toppahousut. Sitä ennen on tiedostettava, että talvi on tulossa ja selvitettävä, tarvitseeko lapsi uudet housut vai ei. Tämän tyyppinen ennakointi jää Lehtisen mukaan äitien kontolle ja on syypää siihen, että äiti kokee kantavansa enemmän vastuuta kuin isä.

Epätasainen kotitöiden jako nävertää koko suhdetta

Pasi Sillanpään mukaan ongelmat arjessa saavat usein alkunsa jo silloin, kun perheeseen syntyy ensimmäinen lapsi, ja äiti jää vauvan kanssa kotiin. Silloin äidin vastuulle jää kodin hoitaminen ja ruuan laittaminen.

– Ajatellaan, että hän on kuitenkin siellä kotona. Ja vaikka äiti palaa töihin, tilanne jää päälle.

Arki voi rullata perheessä vuosia niin, että toinen kumppaneista kokee tekevänsä enemmän kuin toinen. Kumpikaan ei ehkä edes tiedosta asiaa. Vähitellen vastuunkantajaa alkaa kuitenkin ärsyttää. Ajan saatossa tyytymättömyys tilanteeseen kasvaa. Se alkaa heijastua muuhunkin kuin kotitöihin.

– Se heijastuu kodin ilmapiiriin, parisuhteeseen ja jollain tasolla lapsiinkin. Kaikki kotiin liittyvät vastuut alkavat tuntua rasitteelta.

Kun tyytymättömyyttä kerää sisäänsä tarpeeksi kauan, alkaa mieleen hiipiä, millaista elämä olisi ilman toista tai jonkun toisen kanssa.

– Sieltä riidat kumpuavat. Siinä on yksi suuri syy, miksi pariskunnat tänä päivänä eroavat.

Ero ei kuitenkaan ole vääjäämätön tulevaisuuden kuva. Keinoja tilanteen korjaamiseksi on olemassa.

Hyvän suhteen salaisuus on positiivisuus

Tanja Rongas ja Tomppa Ojava seisovat lähekkäin ja katsovat toisiaan silmiin.
Tanja Rongas ja Tomppa Ojava suunnittelevat naimisiinmenoa.Esa Huuhko / Yle

Tanja Rongas ja Tomppa Ojava uskovat olevansa onnekkaita, koska ovat tavanneet toisensa vasta sitten, kun molemmat olivat jo ehtineet elää aikuisuutta yksin. Pariskunta seurusteli kaksi vuotta asuen eri kaupungeissa ja pyörittäen kumpikin omaa huusholliaan.

– Jos olisimme olleet yhdessä varhaisaikuisuudesta saakka, ongelmia olisi voinut olla enemmän. Kun on kehittynyt varmaksi oman talouden pidossa, kasvukivut on jo koettu, Rongas sanoo.

Rongas kokee olevansa onnekas, kun hänellä on mies, joka omaehtoisesti osallistuu kodin töihin. Kaveripiirissä on monia naisia, joilla ei ole yhtä onnekas tilanne.

Se ei kuitenkaan ole Rongas ja Ojava onnistuneen arjen salaisuus. Kun pariskunnan jutustelua kuuntelee, käy ilmi, että kotitöiden jako sujuu kivuttomasti, sillä Rongas ja Ojava arvostavat ja ymmärtävät toisiaan ja tarjoavat toisilleen tukea. Silloin ei ole niin justiinsa, kumpi imuroi useammin.

Jos tuntee tarvitsevansa apua, sitä pitäisi pyytää jo ennen kuin kiukuttaa.

Tomppa Ojava

Rongakselle on esimerkiksi luonteenomaista haalia itselleen paljon tekemistä. Se tarkoittaa, että hän tarttuu helposti toimeen jos kotona täytyy tehdä jotain. Hänen mielestään on ihan ok, että erilaiset persoonallisuudet vaikuttavat siihen, miten kotityöt jakautuvat.

Toisaalta Rongaksen aktiivisuus tarkoittaa myös sitä, että välillä kodin ulkopuolisissa tehtävissä on niin kiire, ettei kodin pitoa ehdi ajatella.

– Silloin Tomppa saattaa huomauttaa minulle, että voitko viedä nuo pyykit tuosta, kun ne ovat olleet hyllyn päällä jo viikon, Rongas sanoo.

Ojava nyökkää. Sanoa saa, ja pitää, mutta ei miten tahansa, hän toteaa. Rongaksella on saattanut olla päivänsä aikana kaikenlaista, eikä siivoaminen ole silloin ensimmäisenä mielessä.

– Asioista sanomista ei pidä jättää siihen vaiheeseen, että itsellä on jo kiukku päällä. Jos tuntee tarvitsevansa apua, pitäisi sitä pyytää jo aikaisessa vaiheessa, Ojava sanoo.

Tomppa Ojava levittää pyykkiä.
Tomppa Ojava hoitaa perheen pyykit. Useimmissa perheissä pyykkääminen on naisen hommaa.Esa Huuhko /Yle

Pyykeistä huomauttaminen on Rongaksen ja Ojavan välillä toistuva asia. Rongas ei silti koe, että Ojava nalkuttaisi hänelle. Ojava sanoo asiansa rauhallisesti, ja Rongas ymmärtää, ettei siitä kannata ottaa itseensä.

– Siisteyskäsitys ei kenelläkään ole prikulleen samanlainen, joten aina tulee jotakin sanomista tai toiveita, että voisitko katsoa, ettei tuo jää tuohon tai tekisitkö näin. Kun toinen huomauttaa jostakin, on olennaista keskittyä siihen, ettei vain loukkaantumisen ilosta loukkaannu.

Kun kumpikin kokee saavansa toiselta tukea, on missä tahansa asiassa helpompi mennä eteenpäin.

Pariterapeutti Pasi Sillanpää

Rongas ja Ojava puhuvat paljon siitä, että apua täytyy osata pyytää ajoissa ja sitä voi myös tarjota. Syytteleminen ei auta ketään vaan päinvastoin pakottaa toisen puolustuskannalle, ja riita on valmis. Rongas on opetellut tietoisesti ottamaan lyhyen aikalisän, jos hermot uhkaavat palaa.

– Minulla on iso tarve olla aina oikeassa. Siksi mietin usein päässäni, tarvitseeko minun voittaa tämä taistelu. Kaikesta ei tarvitse tehdä riitaa.

Käsitys siitä, milloin kodissa on riittävän siistiä ja puhdasta on Rongaksella ja Ojavalla erilainen. Kaksikko suhtautuu erilaisuuteensa joustavasti. Mikään ei ole varmempi tapa saada toista hermostumaan kuin se, että toinen arvostelee työnjälkeä.

– Kun minä imuroin, otan enemmän huonekalujen alta kuin Tomppa, mutta joka tapauksessa se, että hän imuroi, auttaa. Kritisoiminen ei olisi kauhean järkevää, vaan voin olla vaan, että jes, toi on imuroinut, Rongas sanoo.

Tanja Rongas laittaa ruokaa.
Tanja Rongas hoitaa ruuanlaiton, sillä hän on siinä puolisoaan parempi.Esa Huuhko / Yle

Rongas ja Ojava myös kiittävät toisiaan. Kun huomaa, että toiselle tulee hyvä mieli, se kannustaa tekemään kotitöitä myös jatkossa.

– Yritän aina sanoa, että olipa ihanaa tulla kotiin, kun oli niin puhdasta, Rongas sanoo.

Pariterapeutti Pasi Sillanpää tiivistää Rongaksen ja Ojavan suhteesta olennaisimman: he suhtautuvat toisiinsa positiivisesti. Se on Sillanpään mukaan tärkeä taito kaikenlaisten parisuhdeongelmien ratkaisussa.

– Kun kumpikin kokee, että toinen tukee, on missä tahansa asiassa helpompi mennä eteenpäin.

Positiivisuutta voi opetella. Sen voi saavuttaa vielä sittenkin, kun keskusteluyhteys kumppaniin on jo typistynyt tiuskaisuiksi ja huokauksiksi. Tarvitaan rohkeutta ja halua opetella asioita uudelleen.

– En pidä siitä, että sanotaan, että parisuhteen eteen pitää tehdä työtä. Minusta parisuhde on jatkuvaa uuden opiskelua, Sillanpää sanoo.

Neljä neuvoa parisuhteen parantamiseen

Sillanpää antaa neljä konkreettista ohjetta, joiden avulla arjen sujuvuutta voi lähteä tavoittelemaan.

Tärkeintä on kertoa toiselle, mitä ajattelee ja tuntee.

Sillanpään vastaanotolla käy usein ilmi, etteivät puolisot tiedä lainkaan, mitä toisen päässä liikkuu. Omien tuntemusten sanominen ääneen voi olla pelottavaa, etenkin jos keskustelua ei ole ollut puolisoiden välillä pitkään aikaan.

– Monesti pelätään, että toinen suuttuu. Siitä kynnyksestä pitäisi päästä yli, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Kyseessä on kuitenkin oma elämä.

Kirjeen, viestilapun tai vaikka tekstarin kirjoittaminen voi olla hyvä vaihtoehto. Viesti kannattaa jättää niin, että toinen ehtii lukea sen rauhassa ennen kohtaamista.

– Pahimmat tunteiden ryöpsähdykset ehtivät silloin laantumaan, Sillanpää sanoo.

Jos mielessä on jo eroajatuksia, Sillanpää kehottaa miettimään, mitkä ovat minimivaatimukset sille, että voi jatkaa suhdetta.

– Ei kannata lähteä kurkottelemaan ehti kuuta taivaalta.

Jos keskustelu ei suju, voi olla hyvä pehmittää yhteyttä tekemällä parisuhdetehtäviä.

Erilaiset parisuhdetehtävät voivat auttaa puhumaan tunteista. Vaikka tehtävät eivät koskisi lainkaan kotitöiden jakoa, ne auttavat keskustelemaan ja ruokkivat solmujen avaamista. Tehtäviä on esimerkiksi Väestöliiton sivuilla. (siirryt toiseen palveluun)

Tämän jutun lopussa tehtävä, jonka Sillanpää teettää kaikilla vastaanotolleen tulevilla pareilla.

Tanja Rongas ja Tomppa Ojava kävelemässä käsi kädessä jäisellä kadulla.
Tanja Rongas ja Tomppa Ojava kannustavat pariskuntia pariterapiaan. Heidän mielestään suomalaiset ovat turhaan ujoja.Esa Huuhko / Yle

Arkeen on hyvä luoda pelisääntöjä.

Tehtävälistojen kirjoittaminen ei välttämättä auta ratkomaan ongelmia, mutta jonkinlaiset pelisäännöt arjen pyörittämiselle pitäisi käydä läpi. Arjen pitäisi olla sellaista, että molemmat ovat tyytyväisiä rooliinsa.

– Toinen voi esimerkiksi opetella laittamaan astiansa koneeseen tai likaiset vaatteet pyykkikoriin. Toisen pitää puolestaan opetella positiivisuutta, Sillanpää sanoo.

Vanhoja tapoja on vaikeaa muuttaa. Siksi olisi tärkeää, että pelisääntöjä luodessa kumpikaan ei lupaa asioita vain tyydyttääkseen toista.

– Sen minkä lupaa, täytyy myös pystyä pitämään.

Myös ammattiapuun voi turvautua.

Ulkopuolelta on usein helpompi nähdä ratkaisuja tilanteeseen. Pariterapeutti voi ohjata keskustelua oikeille raiteille ja antaa neuvoja, miten tilannetta voisi ratkoa. Esimerkiksi seurakunnalla on ilmaisia perheneuvoloita, jotka auttavat parisuhdekriiseissä.

Eikä tarvitse olla edes kriisiä, että pariterapiaan voi mennä.

Tanja Rongas ja Tomppa Ojavakin nimittäin käyvät pariterapiassa. Rongas kokee tarpeelliseksi huomauttaa, ettei heillä tosiaankaan ole mitään kriisiä.

– Terapiaan liittyy sellainen turha stigma.

Rongas ja Ojava käyvät terapiassa ennaltaehkäisevästi.

– Se on sellaista hyväntuulista jutustelua, ei mitään dramaattista, Rongas sanoo.

Pariskuntaa hymyilyttää, että heidän suhteensa on esimerkkinä siitä, miten mallikkaasti asiat voivat olla. He korostavat olevansa ihan tavallinen pariskunta, jolla on riitojakin, vaikka ne eivät koskekaan kotitöitä.

– Ehkä meissä on vaan se hyvä puoli, että me panostetaan tähän, Rongas sanoo.

Pariterapeutti Pasi Sillanpää vastaanotollaan
Riina Kasurinen / Yle

PARISUHDETEHTÄVÄ: Kartoita parisuhdettasi

Tämä tehtävä auttaa sinua tutustumaan puolisoosi ja parisuhteeseesi uudelleen. Vastatkaa ensi kysymyksiin yksin. Käykää sitten lomake läpi yhdessä kohta kohdalta keskustellen.

Kartoituksen pohjana on Washingtonin yliopiston professori John Gottmanin tutkimuksiin perustuva teoria toimivasta parisuhteesta.

1. Mistä asioista kumppanisi on eniten innostunut elämässään?

2. Mitkä ovat kumppanisi tärkeimmät stressin, huolen ja pelon aiheet tällä hetkellä?

3. Ketkä ovat kumppanisi parhaat ystävät?

4. Mitkä ovat olleet kumppanisi elämän vaikeimmat vaiheet?

5. Mitkä ovat kumppanisi elämän unelmat?

6. Millaiseksi kumppanisi kuvittelee oman elämänsä viiden vuoden kuluttua?

7. Millaiseksi kumppanisi kuvittelee yhdessäolonne viiden vuoden kuluttua?

8. Mitkä kolme asiaa ovat kumppanillesi tärkeimmät parisuhteessanne?

9. Mihin asiaan kumppanisi on vähiten tyytyväinen suhteessanne?

10. Mihin asiaan kumppanisi on eniten tyytyväinen suhteessanne?

11. Mitkä kolme asiaa ovat tärkeimmät kumppanillesi perheen, suvun tai ystävien osalta?

12. Mitkä ovat kumppanisi mielestä hänen tärkeimmät saavutuksensa?

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kyllä tai ei.

13. Tunnen, että kumppanini tuntee minun sisäistä maailmaani ja ymmärtää minua.

14. Minusta on mukavaa nähdä kumppanini jälleen työpäivän tai erillään olon jälkeen.

15. Kun kerron kumppanilleni asioistani, hän on kiinnostunut kuuntelemaan minua.

16. Miellyttävät tunteet täyttävät mieleni kun ajattelen kumppaniani.

17. Tunnen olevani kumppanini rakastama ja arvostama.

18. Koen, että voin vaikuttaa kumppanini elämään. Hän on valmis ottamaan huomioon näkökantani, toiveeni ja tavoitteeni.

19. Koen, että meillä on riittävästi yhteisiä tavoitteita elämässämme.

20. Kun lähestyn kumppaniani, hän on valmis jakamaan ajatuksiani, tunteitani ja tavoitteitani.

21. Kumppanini on halukas tekemään kanssani erilaisia asioita.

22. Koen kumppaninin läheiseksi itselleni.

23. Seksuaalinen kohtaaminen vastaa toiveitani ja se lujittaa parisuhdettamme.