Lain porsaanreikä sallimassa liejukuormien kippaamisen Isolle valliriutalle – "Viimeinen naula korallien arkkuun"

Vielä ei ole selvillä, onko Australian päättymässä oleva kesä ollut koralleille niin tuhoisa kuin syyskuuussa ennustettiin.

koralliriutat
Sukeltaja ja kalaparvi koralliriutan yllä
Iso valliriutta on terveenä värikäs.Tane Sinclair-Taylor / ARC CoE for Coral Reef Studies

Australian rannikon ainutlaatuinen maailmanperintökohde Iso valliriutta on kokenut kovia kymmenen viime vuoden aikana meriveden lämpenemisen ja saasteiden takia. Nyt koralliriutan alueelle ollaan upottamassa miljoona tonnia hiilisatamasta ruopattua liejua.

Kun Australian hallitus lupasi viime vuonna runsaat 310 miljoonaa euroa riutan suojelemiseen, yksi listatuista uhista oli mereen kipattu sedimentti.

Myös vuonna 2015 säädetty laki kieltää sedimentin upottamisen Ison valliriutan meripuistoon. Porsaanreiän takia laki ei kuitenkaan estä suunnitteilla olevaa hanketta. Laki ei nimittäin koske jo olemassa olevien satamien kunnossapitotöitä.

Australian koillisrannikolla Queenslandissa sijaitsevan Hay Pointin sataman ruoppauksen on määrä alkaa ensi kuussa. Satamalla on lupa kipata ruoppausjätettä Ison valliriutan meripuistoon 3–5 vuoden välein kymmenen vuoden ajan.

Australian vihreä puolue yrittää vielä estää hankkeen parlamentissa.

Tutkijat: Lieju tukahduttaa koralleja

Hay Point on yksi maailman suurimmista hiilisatamista. Sitä ylläpitävän yrityksen tiedotteen (siirryt toiseen palveluun) mukaan liejun upottamisen riskit koralliriutalle on tutkittu ja päätelty pieniksi ja lyhytaikaisiksi.

Ympäristöntutkijoiden näkemys on toinen. Riutan päällä lieju yhtäältä tukahduttaisi koralleja ja toisaalta horjuttaisi riutan ravinnetasapainoa, he sanovat.

Liejun upottaminen syviin vesiin ei ole erityisen riskialtista, mutta matalissa vesissä on toisin, sanoo brittiläinen merentutkija Simon Boxall yleisradioyhtiö BBC:lle (siirryt toiseen palveluun).

Jos lieju kaadetaan suoraan koralliriutan päälle, seuraukset voivat hänen mukaansa olla rajut. Liejukuormat ovat viimeinen naula Ison valliriutan arkkuun, Boxall pelkää.

Teollisuussatamasta ruopatussa liejussa on luultavimmin myös raskasmetalleja, hän arvioi.

Tuhotulvat jo lisärasite

Tässä kuussa Isolle valliriutalle on jo huuhtoutunut suuria määriä maata Queenslandin valtavien tulvien takia. Joillakin alueilla saatiin puolessatoista viikossa vuoden sademäärä.

Jokien juoksuttama tulvavesi levisi meressä poikkeuksellisen laajalle, pisimmillään koralliriutan kaukaisimpaan reunaan.

Tulvavesien mukana mereen kulkeutui myös peltojen lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä.

Satelliittikuva rannikosta, jolta valuu ruskeaa vettä siniseen mereen.
Helmikuun puolivälissä Queenslandista mereen hulahtanutta mutaista tulvavettä satelliitin kuvaamana. EPA-EFE / Nasa

Ravinteet ovat lisänneet levien kukintaa, mikä sekä vie koralleilta auringonvaloa että houkuttelee piikkikruunuja. Nuo koralleista polyyppeja kaluavat meritähdet ovat yleistyneet viime vuosina Isolla valliriutalla niin, että ne omalta osaltaan vaarantavat koralliyhteisön.

Merentutkijat pääsevät arvioimaan tulvatuhoja vasta kuukausien päästä, kun tulvavedet ovat hajaantuneet.

Kärsivä koralli on kalmankalpea

Korallien värikkyys on lainaa niiden sisällä eläviltä leviltä, joilta ne saavat myös suurimman osan tarvitsemastaan energiasta. Kun koralli stressaantuu liian lämpimästä vedestä, levät kaikkoavat ja koralli muuttuu hohtavan valkoiseksi.

Ellei lämpötila palaa pian normaaliksi, koralli nääntyy nälkään. Korallien katoaminen vaarantaa samalla monet kalalajit ja riutan elämän muunkin monimuotoisuuden.

Vuosina 2016–2017 Ison valliriutan pohjois- ja keskikolmannes kokivat kaksi perättäistä tuhokesää ja menettivät miltei puolet koralleistaan. Vain riutan eteläinen kolmannes säästyi suurtuhoilta, koska sää piti siellä veden suhteellisen viileänä.

Viime vuonna uudelta laajalta vaalenemiselta vältyttiin, mutta tänä vuonna tilanne näyttää jälleen pahalta. Tutkijoiden mukaan myös riutan eteläpää voi olla vaarassa.

Yhdysvaltain merentutkimuslaitos NOAA arvioi Australian päättymässä olevan kesän alla, että maaliskuuhun mennessä 60 prosenttia koralleista päätyy kuolemanvaaraan. Riutan tilannetta voi seurata ajantasaisesti NOAA:n sivulta (siirryt toiseen palveluun).

Sukeltaja kuvaa isoa koralliyhteisöä, joka on menettänyt värinsä
Kalmankalpeaa korallia Isolla valliriutalla. Justin Marshall / ARC CoE for Coral Reef Studies

Viime vuoden lopulla riutta sai toisaalta hivenen toivoa, kun ARC-korallintutkimuskeskuksen (siirryt toiseen palveluun) tutkimus osoitti, että vuoden 2016 vaalenemisesta selvinneet korallit sietivät seuraavan kesän vieläkin pahempaa lämpöaaltoa odottamattoman hyvin.

Ilmiötä, jota tutkijat kutsuvat ekologiseksi muistiksi, ei ollut aiemmin havaittu, koska kahta koralleja vaalentavaa kesää ei ollut koskaan ollut peräkkäin.

Australian päästöt lisääntyvät

ARC:n tutkimuksen antama lohtu on laiha, ellei ilmastonmuutosta saada pysäytettyä, tutkijat toteavat. Pahimmissa ennusteissa koralliriutat kuolevat kokonaan vuoteen 2050 mennessä.

Ison valliriutan ja maailman muiden koralliriuttojen pelastamiseksi tarvitaan pikaisia maailmanlaajuisia toimia, joissa Australian pitäisi olla etulinjassa, ARC:n tutkimusta johtanut professori Terry Hughes sanoo.

Valitettavasti niin ei vain ole, Hughes suri tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun), joka saatteli Nature Climate Change (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä ilmestynyttä tutkimusta.

Australian kasvihuonekaasupäästöt jatkoivat viime vuonna kasvua neljättä vuotta, osoitti Australian yleisradioyhtiön ABC:n faktantarkastusartikkeli (siirryt toiseen palveluun) joulukuun lopussa.

Australian hallitus on ilmoittanut, että maa jatkaa vastakin suurten hiilivarojensa hyödyntämistä omassa maassa ja vientituotteena. Australia on maailman suurin hiilenviejämaa.

Tämän kuun alussa hiilipolitiikka kuitenkin sai kolauksen oikeudessa, kun se torjui uuden hiilikaivoksen perustamisluvan (siirryt toiseen palveluun). Vaikka pääsyy oli paikallisten asukkaiden vastustus, tuomari ilmoitti toiseksi perusteeksi ilmastosyyt ja viittasi Pariisin kansainväliseen ilmastosopimukseen.