Henry Frilund, 25, paloi loppuun töissä, joutui työttömäksi ja asui yli vuoden kadulla: "Ei minulla ollut minkäänlaista ihmisarvoa"

Asunnottomuus ei ole tuoreiden tilastojen valossa merkittävästi kasvanut, mutta kenttätyössä tuntuma on se, että erityisesti nuorten asunnottomien määrä olisi kasvussa.

asunnottomuus
Henry Frilund on entinen asunnoton, joka asuu uudessa kodissa Teppo-koiran kanssa.
Henry Frilund sanoo, että ulosottovelat eivät tunnu missään, kun on katto pään päällä ja sylissä on oma koira Teppo.

Asunnottomuus ei ole juuri muuttunut kahden vuoden takaisesta, kertovat tuoreet tilastot. Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus Aran selvityksen mukaan Suomessa oli viime vuonna yhteensä lähes 5 500 asunnotonta. Pitkäaikaisasunnottomuus laskee jo kymmenettä vuotta peräkkäin, osoittavat Aran julkaisemat asunnottomuusluvut.

Eniten asunnottomia oli Aran vuotuisen selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla yli puolet koko maan asunnottomista yhteensä, yli 3 000. Suurista kaupungeista eniten asunnottomia oli viime vuonna Helsingissä, yli 2 100 eli yli kolmannes. Toiseksi eniten oli Espoossa, 658 ja viidenneksi eniten Vantaalla 246 asunnotonta.

Helsingin tilastointia on kuitenkin muutettu, joten pääkaupungin luvut eivät ole ihan vertailukelpoisia aiempiin vuosiin verrattuna, arvioivat sekä Y-Säätiö että Vailla vakinaista asuntoa -yhdistys. Esimerkiksi Helsingissä asunnottomien arkea tukevien matalan kynnyksen paikkojen kävijämäärät ovat kuitenkin kasvaneet. Lisäksi lyhytaikaiset asunnottomat jäävät helposti tilastojen ulkopuolelle jopa kokonaan.

"Nuoria ja kolmekymppisiä kaduilla jatkuvasti enemmän", tiedetään kenttätyössä

Vailla vakinaista asuntoa ry:n kenttätyössä saamien havaintojen mukaan kadulla ja yömajoissa näkyy myös asunnottomien nuortuminen, vaikka tilastot eivät sitä kerrokaan. Yhdistyksestä kerrotaan, että kaduilla ilman asuntoa tai minkäänlaista yöpaikkaa pyörii entistä enemmän kolmenkympin kieppeissä olevia ihmisiä. Aiemmin yömajat ja kahviot olivat tyypillisesti keski-ikäisten ja vanhempien valtakuntaa.

– Nuoria ja kolmekymppisiä on kadulla jatkuvasti enemmän. Monilla on lastensuojelutausta ja vakavia mielenterveys- tai päihdeongelmia. He tarvitsisivat kokonaisvaltaista tukea. Resurssien puutteessa me kamppailemme sen kanssa, että saamme ylipäätään kaikki mahtumaan sisään, kuvailee Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola tuoreessa yhdistyksen tiedotteessa.

Tämän jutun pääkuvan paikalla olevalla videolla 25-vuotias Henry Frilund kertoo siitä, miltä tuntuu menettää työpaikka, kämppä ja parisuhde loppuunpalamisen seurauksena.

Kävimme Hietaniemen palvelukeskuksen yömajan aamiaisella tapaamassa niitä, joilla ei ole asuntoa. Siellä myös Henry nukkui jonkun yön. Henryn mukaan hätämajoituksessa oli levotonta, eikä hän mennyt sinne mielellään.

Ronilla ei ole koskaan ollut omaa kotia

Koditon Roni Nyland syö aamiasta Hietaniemen palvelukeskuksessa.
Roni Nylandilla ei ole ollut koskaan omaa asuntoa. Hän on yöpynyt yömajassa kesästä lähtien. Kristiina Lehto / Yle

Miehet ovat heti aamusta jonossa oven ulkopuolella. Kello on puoli kahdeksan.

Samat miehet tulevat yö toisensa jälkeen nukkumaan Hietaniemenkadun patjoille. Petipaikkoja on 70 ja ne ovat aina lähes täynnä. Paperittomat asunnottomat yöpyvät Diakonissalaitoksen hätämajoituksessa.

Suuri osa miehistä näyttäisi olevan kypsään ikään ehtineitä, mutta joukossa on myös nuoremman näköisiä kavereita. Tilastojen mukaan
alle kolmekymppisiä on viidennes. Naisia ei tänä aamuna näy.

Roni Nyland kauhoo puuroaan hieman kumarassa kaveria vastapäätä. Tarjottimella on myös ruisleipä, kahvia ja mehua.

Hän ihmettelee kysymystä siitä, miltä puuro maistuu.

– Ihan hyvältä, hän sanoo lopulta hieman hämillään.

Roni vastailee verkkaisesti ja lyhytsanaisesti.

Vaikka kaikki pöydät ovat täynnä miehiä, tunnelma on rauhallinen: miehet tulevat, jonottavat aamiaisen, syövät sen, juttelevat jotain, joku lukee Hesaria, jotkut katsovat videoita puhelimista. Miehet eivät jää kuitenkaan sen kummemmin oleskelemaan ruokalaan: monen suunta käy aamusaunaa kohti pesulle, moni häipyy hoitelemaan asioitaan, tai kuka minnekin.

Roni on 29-vuotias ja hän on yöpynyt Hietaniemenkadulla kesästä lähtien. Äidilläkin saa kuulemma olla yötä. Omaa asuntoa ei ole, ei ole koskaan ollutkaan. Koulu ei peruskoulun jälkeen ole maistunut. Työtä ei ole, ei ole koskaan ollut, eikä ole kuulemma tulossakaan.

Roni lähtee saunomaan. Loppupäivän hän aikoo "vain olla".

Koditon Sami Voutilainen lähtee aamiaisen jälkeen metadonikorvaushoitoon.
Sami Voutilainen lähtee aamiaisen jälkeen metadonikorvaushoitoon. Takana on yö Hietaniemenkadun hätämajoituksessa. Illalla takaisin.Kristiina Lehto / Yle

Sami haaveilee omista lakanoista ja keittiön pöydästä

Vähän velmun näköinen nuorehko mies huutelee Ronille jotain viereisestä pöydästä ja kysyy minulta ja kuvaajaltani, että jos suostuu haastatteluun, niin saako siitä hyvästä kämpän. Ei valitettavasti saa, vastaamme.

Hän on 39-vuotias Sami Voutilainen ja hänen lautasensa on jo tyhjä.

– Puuro pitää miehen tiellä. Ja selvinpäin, hän sanoo.

Hän pakkaa kassiinsa tonnikalapurkin ja kertoo lähtevänsä kohta hakemaan metadoniklinikalta lääkkeet ja sen jälkeen pelaamaan päiväkeskukseen biljardia.

Ohjelmassa on myös Kela-asioiden ja uusien henkkareiden järjestelyä. Sami kertoo, että kaikki paperit vietiin yhtenä yönä juuri Hietaniemenkadun yömajassa.

– Hyvällä tsägällä mä saan hoidettua ne mun henkilöllisyystodistukset, että saan edes pankista rahaa. Eihän tässä voi viedä muijaakaan leffaan, kun ei ole pankkikorttia.

Illalla mies aikoo palata takaisin.

– Pakkohan, ei ole muuta kämppää.

Edellinen asunto oli Pelastusarmeijan asunto, mutta sen vuokrasopimus loppui. Sami oli viisi vuotta kaupungin asuntojonossa ja aikoo uusia hakemuksen, kun ehtii. Hän uskoo saavansa sossulta puoltavan lausunnon asuntoa varten.

Sami on yöpynyt Hietaniemenkadulla pari kuukautta eli siitä lähtien kun pääsi sairaalasta, jossa oli viisi viikkoa. Sairaalareissuun syynä olivat huumeet: omien sanojensa mukaan joutui "lääkitsemään itseään katukaupasta hankitulla Subutexilla", jotta pääsisi korvaushoitoon.

Sami haaveilee asunnosta, jonne voisi viedä vieraan ja jossa voisi elää normaalia elämää.

– Silleen että pysyy pesuaineet yhdessä huoneessa ja ruuat toisessa. Siellä olisi keittiön pöytä, omat lakanat, oma pesukone ja imuri. Sitten voisi siivota, kun siltä tuntuu.

Entinen koditon Henry Frilund tekee näyttävän flipin.
Henry Frilund teki töitä ennen loppuun palamistaan skeittauksen parissa. Skeittaus on vieläkin rakas harrastus. Kristiina Lehto / Yle

"Jono tuettuihin asuntoihin on kohtuuttoman pitkä"

Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen mukaan asunnottomuuden karu arki näkyy Helsingissä selkeästi.

– Koko Helsingin asunnottomien palvelujärjestelmä on tukossa: hätämajoituksessa on ahdasta ja jono tuettuihin asuntoihin on kohtuuttoman pitkä. Tukea tarvitsevat ihmiset joutuvat odottamaan tuetun palvelun asumista vuoden ja jopa ylikin, sanoo tiedottaja Katri Immonen.

Immonen painottaa, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole riittävästi. Tämä heijastuu myös siirtymiseen tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen.

– Tämä pitkittää asunnottomuutta myös niillä vailla vakinaista asuntoa olevilla, jotka eivät tarvitse tukea asumiseen, Immonen toteaa.

"Mikään paha ei kestä ikuisuuksia" – 24-vuotias Paula Pura eli kaksi vuotta asunnottomana Helsingissä ja pelkäsi koko ajan

Suomesta tuli koko maailman mallimaa asunnottomuuden hoidossa – Ulkomaisia tiedotusvälineitä käy tiuhaan

Kodittomien määrä kasvoi Tampereella: kehityksen suunta kääntyi

Markku Korhonen vuoraa telttansa styroksilla, jotta siellä pärjäisi 30 asteen pakkasessa – vaikka asunnottomien määrä laskee, heitä on yhä tuhansia

Päättäjien keinot Helsingin asunto-ongelmaan: Pilvenpiirtäjiä! Lisää vuokra-asuntoja! Enemmän palkkaa! Lisää taloja pelloille!