Analyysi: Lobbarien osinkoveromalli puhuu raikkaasti työelämän tarpeista, mutta kompastuu riitelyyn veronalennuksista

Jos yritykset sijoittaisivat enemmän ihmisten korvien väliin, suomalaiset voisivat pärjätä paremmin työelämän mullistuksissa. Tämä visio tekee lobbarien osinkoveroehdotuksesta muidenkin silmissä kiinnostavan, mutta edessä on nokittelu puolen miljardin hintalapusta, kirjoittaa Talous ja arki -toimituksen päällikkö Teijo Valtanen.

osinkovero
Eteläranta 10  kyltti   yritysvero juttuun
Elinkeinoelämän keskusliitto EK sijaitsee Helsingissä osoitteessa Eteläranta 10.Jaani Lampinen / Yle

Uusi osinkoveromalli on keksijöittensä mielestä yksinkertainen ja läpinäkyvä. Se myös tukisi yritysten kasvua, työllisyyttä ja innovaatioita. Yrityksiä ei enää kannustettaisi sijoittamaan seiniin, koneisiin ja laitteisiin kytkemällä edullisempi osingonjako yritykseen kerrytettävään aineelliseen omaisuuteen.

Ehkä kiinnostavinta kaikkien suomalaisten kannalta on silti tämä: Uusi malli ottaisi huomioon, että osaamisella ja aineettomalla omaisuudella on tulevaisuudessa suurempi merkitys suomalaisten yritysten liiketoiminnassa. Tätä rakennemuutosta uusi malli tukisi. Lisäksi uudistus kohtelisi neutraalisti erilaisia yrityksiä olivatpa ne pörssissä tai eivät.

Uuden mallin esitteli Etelärannassa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies yhdessä Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Auli Hännisen ja Keskuskauppakamarin johtajan Ann-Mari Kemellin kanssa. Lobbarien jäsenyritystensä omistajille ehdottama puolen miljardin veronkevennys olisi kuin tuulahdus katoavasta kansanperinteestä, jos siinä ei olisi mukana kiinnostavaa kytkentää yritys- ja työelämän uudistumiseen.

Ehdotuksen hintalappu on iso: Uudistus maksaisi järjestöjen mukaan yhteiskunnalle 400 - 600 miljonaa. Käytännössä kyse olisi yritysten omistajille annettavista veronalennuksista, jotka jakautuisivat puoliksi listattujen ja listaamattomien yritysten kesken. Lobbarien mukaan uudistus kuitenkin maksaisi ainakin osittain itsensä, koska sen aiheuttamat ns. dynaamiset vaikutukset kasvattaisivat taloutta ja työllisyyttä.

Lobbarien tehtävä on edistää jäsenyritystensä ja niiden omistajien etuja. Ehdotusten perusteluna käytetään edunvalvonnassa usein yhteistä etua, jota kaikki eivät eivät kuitenkaan tunnista omakseen. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta totesikin tuoreeltaan, että uudistuksen hintalappu on väärän merkkinen. Hänen mielestään nykyisessä julkisen talouden tilanteessa ei ole varaa mihinkään yritysten veronalennuksiin.

SAK ei kuitenkaan tyrmää suoralta kädeltä ehdotuksen keskeistä pointtia: jos osinkoverotus ei enää ohjaa yrityksiä sijoittamaan seiniin ja koneisiin, voi yritys joustavammin suunnata toimintaansa osaamiseen ja aineettomaan pääomaan ilman jäykistävää vero-ohjausta.

Ehdotuksen toinen keskeinen pointti on neutraali verokohtelu pörssiin listatuille ja listaamattomille yrityksille. Sekin voisi auttaa yrityksiä suuntaamaan toimintaansa tulevaisuuden tarpeisiin ketterämmin ilman verotuksellista pähkäilyä.

Suomen Yrittäjät ei ole mukana EK:n, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton ehdotuksessa. SY katsoo, että listaamattomien yritysten osinkoverotuksen pitää olla lievenpää kuin pörssiyrityksissä. Suomen Yrittäjien edustamat yrittäjät ovat yleensä töissä omissa yrityksissään eivätkä voi myydä omistuksiaan yhtä helposti kuin pörssiyhtiöiden omistajat.

Suomen Yrittäjät on tehnyt osinkoverotuksen uudistamisesta oman ehdotuksensa, mutta heidänkään erimielisyytensä muiden järjestöjen kanssa ei koske osaamisen ja aineettoman omaisuuden tasapuolisempaa kohtelua. Myös Suomen Yrittäjät pitää hyvänä ajatuksena osinkojen verokohtelun kytkemistä irti aineelliseen omaisuuden määrästä.

Keskustelu järjestöjen aloitteesta näyttää käynnistyvän tutulla kaavalla. Kiinnostavinta on se, kenen verot laskisivat ja kenen nousisivat. Jos hintalappu joustaa eri osapuolten kannalta kohdilleen ja eri yritysryhmien jäsentenväliset kiistat ratkaevat, aloite voi myös johtaa tuloksiin. Kukapa ei haluaisi yksinkertaista ja läpinäkyvää osinkoverotusta, joka auttaisi suomalaista työelämää uudistumaan.

Lue lisää:

Pankkiväki puristuu työelämän muuttumisen läpi etunenässä, joukossa 55-vuotias Soile Ojala – ja pian me kaikki tulemme perässä

Analyysi: Kuka maksaa laskun, kun suomalaisille opetetaan uudet työt?