Lappi on valmis jos sote tulee – ja vaikka sote ei tulisikaan

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta Lapissa jatkuu nykyiseen malliin, vaikka sote-uudistus ei nyt toteutuisi.

sote-uudistus
Lapin keskussairaala Rovaniemellä on Lapin sairaahoitopiirin erikoissairaanhoidon pääpaikka.
Lapin keskussairaala Rovaniemellä on Lapin sairaahoitopiirin erikoissairaanhoidon pääpaikka.Tapani Leisti / Yle

Maakunnissa on valmisteltu sote- ja maakuntauudistusta parin vuoden ajan. Viime päivinä useat asiantuntijat ovat vakuutelleet, että pohjatyöstä on hyötyä, vaikka hallituksen sote-uudistus jäisi toteutumatta.

Lapissa muutosta valmistelee kohta kolmatta vuotta kolmisenkymmentä asiantuntijaa eri hallinnonaloilta Lapin maakuntavalmistelun palveluksessa. Asiantuntijoita on muun muassa kunnista, Lapin Ely-keskuksesta, Lapin liitosta, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireistä, Lapin pelastuslaitoksesta.

Jos sote ei tule, niin Lapin sairaanhoitopiirissä voi syntyä sote-kuntayhtymä siihen halukkaiden kuntien kesken. Julkisuudessa viime aikoina ainakin alueen suurimman kunnan Rovaniemen päättäjät ovat puhuneet aiheesta.

Kemi–Tornion alueen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä tulevaisuutta määrittävät, joka tapauksessa isot ulkoistukset sote-jätti Mehiläiselle. Ne viitoittavat osaltaan myös sote-ja maakuntauudistusta, jos se toteutuu nyt.

Rajoituslaki rajoitti Tervolan ulkoistusta

Tervolan terveyskeskus palvelee kolmea tuhatta kuntalaista. Perusterveydenhoidon Tervola on vuodeosastoa lukuun ottamatta vasta ulkoistanut Terveystalo Oy:lle kymmeneksi vuodeksi.

Tervolan terveyskeskuksessa, kuten kaikkialla professorien torneista kotikeittiöihin, on sote-uudistusta ihmetelty ja yritetty ymmärtää vuosikaudet. Vastaanotolle tullut Airi Mäkitervo Tervolasta sanoo, että soteuudistuksesta on vaikea saada selkoa.

– Sotea on viety monta vuotta eteenpäin ja kuitenkin tämä junnaa paikallaan. Etuja on viety eläkeläisiltä pois, ne ovat pienentyneet paljon. Kyllä se EU vie sitä rahaa Suomen maaltakin, arvioi Airi Mäkitervo.

Tervolan kunta olisi ulkoistanut kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut Pihlajalinnalle. Väliin tuli kuitenkin maan hallitus säädättämällä kuntien sote-paniikkia hillitsemään rajoituslain ja vain perusterveydenhuolto ulkoistettiin. Rajoituslaki oli seurausta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tekemästä erikoissairaanhoidon ulkoistamisesta Mehiläiselle. Syynä oli Kemin, Tornion ja muiden jäsenkuntien pelko erikoissairaanhoidon siirtymisestä Rovaniemelle.

Myös Tervolan päättäjiä pelotti perusterveydenhoidon lähipalveluiden valuminen kasvukeskuksiin sote-uudistuksen myötä. Kunnanjohtaja Mika Simoskan mukaan nykypohjalla mennään jos sote-uudistus ei nyt toteudu.

– Alueella on tehty monenlaisia ratkaisuja. Meidän terveyspalvelu-ulkoistus ja sen lisäksi Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo perustivat Mehiläinen Länsi-Pohjan ja erikoissairaanhoito on osittain nyt Mehiläinen Länsi-Pohjan hoitamana, luettelee Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska.

Lapin sote-markkinoista ulkoistettu neljännes

Eteläisen Lapin eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnissa ulkoistuksia kiihdytti pelko erikoissairaanhoidon ja muun käytön keskittämisestä maakunnan pääkaupunkiin Rovaniemelle, Lapin sairaanhoitopiirin keskuspaikkaan.

Lapin sairaanhoitopiirin kunnista Posio on ulkoistanut kaikki sotepalvelut Coronaria Oy:lle. Joissakin jäsenkunnissa on ulkoistuksia vanhusten palvelu-asumisessa, kotihoidossa ja kuntoutuksessa.

Lapin sairaanhoitopiirin johtajan Jari Jokelan mukaan jäsenkuntien kuntien piirissä käyty kesällä 2018 keskusteluja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisesta, jos hallituksen soteuudistus ei toteudu.

Soten kaatuminen ei olisi Jokelan mukaan katastrofi.

– Ei se katastrofi ole. Sitä valmistelutyötä, mitä sote-uudistuksen eteen on vuosien varrella tehty, pystytään käyttämään hyväksi tulevissakin ratkaisuissa. Nykyinen palvelujärjestelmähän jatkaa toimintaansa niin kauan, että uusia päätöksiä tehdään, sanoo Jari Jokela.

Lapin maakuntavalmistelun arvion mukaan tällä hetkellä kuntien ja sairaanhoitopiirien sote-palveluista on ulkoistettu noin 25 prosenttia palveluiden euromääräisestä arvosta arvioituna.