Merimiehet söivät kilpikonnat ja rotat söivät munat – nyt sukupuuttoon kuollutta lajia korvataan vastaavilla jättiläiskilpikonnilla

1800-luvulla kilpikonnakanta koki valtavan kadon, kun merimiehet saalistivat niitä hyvin säilyvän lihan vuoksi ja merimiesten mukana tulleet rotat, kissat ja muurahaiset söivät konnien munat.

Galápagossaaret
Galapagoksenjättiläiskilpikonna
GalapagoksenjättiläiskilpikonnaAOP

Galapagossaarten kansallispuistossa laskettiin vapaaksi 155 galapakoksenjättiläiskilpikonnaa torstaina.

Fausto Llerenan kasvatuskeskuksessa kasvaneiden Chelonoidis hoodensis -alalajin kilpikonnien on tarkoitus korvata vastaava laji, joka kuoli sukupuuttoon saarilla noin 150 vuotta sitten, kertoo uutistoimisto AFP.

Kilpikonnat laskettiin luontoon Santa Fen saarella, joka tunnetaan paremmin iguaaneistaan. Alun perin vapaaksi laskettu konnalaji tulee Espanjola-saarelta, joka sijaitsee saariryhmän kaakkoisnurkassa.

– Kilpikonniin on asennettu mikrosiru ihon alle, jotta heidän liikkumistaan on helpompi seurata, kansallispuiston johtaja Jorge Carrion kertoi AFP:lle.

Ensimmäisistä kyseisen Chelonoidis hoodensis -alalajin konnista ei kuitenkaan ole kyse, sillä nämä 10–12-vuotiaat liittyvät jo aiemmin vapautettujen 394 yksilön seuraan.

Jättiläiskilpikonnat ovat Carrionin mukaan luonnon omia "ekosysteemin insinöörejä", sillä ne auttavat kasvillisuuden leviämisessä omassa elinympäristössään.

2015 käynnistyneen kilpikonnaohjelman on määrä kestää vuoteen 2026 saakka. Konnien odotetaan aloittavan lisääntyminen seuraavan 5–7 vuoden sisällä.

Kolme miljoonaa vuotta myöhemmin ihminen aiheutti kadon

Ecuadorille kuuluvat Galapagossaaret sijaitsevat noin 1000 kilometriä Etelä-Amerikan rannikolta länteen. Saaret tunnetaan ainutlaatuisesta luonnostaan, joka innoitti Charles Darwinia kirjoittamaan Lajien synty -kirjansa.

Jättiläiskilpikonnien uskotaan saapuneen saarille kolmesta neljään miljoonaa vuotta sitten. Kun saarilla ei ollut luonnollisia petoja, konnat menestyivät hyvin, hajaantuivat eri saarille ja jakautuivat useisiin alalajeihin joita on tavattavissa vielä tänäkin päivänä.

Ihminen saapui Galapagossaarille sitten hieman myöhemmin. 1800-luvulla kilpikonnakanta koki valtavan kadon, kun merimiehet saalistivat niitä hyvin säilyvän lihan vuoksi ja merimiesten mukana tulleet rotat, kissat ja muurahaiset söivät konnien munat.

Viime viikolla saarilta löydettiin kilpikonnalaji, jonka luultiin kuolleen yli 100 vuotta sitten sukupuuttoon.

Lue myös:

Galápagossaarilta löydettiin kilpikonnalaji, jonka luultiin kuolleen yli 100 vuotta sitten sukupuuttoon