Pääministerin työ vaatii fyysistä ja henkistä kovuutta – Ex-pääministeri Vanhanen: ”Hengästyttää vieläkin”

SDP:n Antti Rinteen pitkä sairausloma on nostanut esiin keskustelun pääministerin työssä tarvittavasta jaksamisesta.

pääministerit
Pääministeri Matti Vanhanen helmikuussa 2007.
Matti Vanhanen toimi Suomen pääministerinä vuosina 2003–2010. Kuva on vuodelta 2007.Kimmo Brandt / AOP

– Kun olen joskus jälkeenpäin katsonut kalenteria ja päiväkirjaa, hengästyttää vieläkin.

Näin toteaa keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 2003–2010. Samaan aikaan hän oli myös keskustan puheenjohtaja.

Keskustelu pääministerin työssä vaadittavista fyysisistä ja henkisistä ominaisuuksista on ajankohtainen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vakavan sairastelun tultua ilmi alkuvuodesta.

Rinne on yksi pääministeriehdokkaista kevään eduskuntavaaleissa, mutta jotkut ovat epäilleet sitä, kuinka hän pystyy hoitamaan mahdollista vaativaa pääministerin tehtävää sydänoperaation jälkeen.

Perjantaina töihin palannut Rinne vakuutti, että hän on siihen kykeneväinen.

Pääministeriys on Suomen poliittisessa järjestelmässä ylivoimaisesti raskain ja stressaavin työtehtävä. Pääministerin työn vaativuus ja kuormittavuus on kasvanut Suomen EU-jäsenyyden aikana huomattavasti.

Tämän tietää myös Matti Vanhanen.

Hän kertoo, että EU-jäsenyys 1990-luvulla toi pääministerille huomattavan määrän lisätehtäviä, kuten muun muassa paljon ulkomaanmatkoja ja kokouksia.

Tämä näkyi tietenkin myös Vanhasen pääministeriaikana, kun ulkomaanmatkojen päälle tulivat myös maakuntamatkat.

– Päivät olivat ajallisesti pitkiä. Ohjelma saattoi vielä vähän vaihtua päivän mittaan. Muistan esimerkiksi erään matkan Torniojokilaaksoon. Siellä päivän aikana minulla oli 13 erilaista tapaamista, Vanhanen muistelee.

Antti Rinne ja SDP:n kansanedustajia
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne palasi sairauslomalta perjantaina 1. maaliskuutaPetteri Sopanen / Yle

Vanhanen ei laskenut tuntejaan, mutta paljon niitä tuli

Erikoistutkija Mona Mannevuo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta huomauttaa, että poliitikkojen työ on erittäin kuormittavaa.

– Toisaalta heihin kohdistuva valtava paine on oikeutettua ja kansalaisten kuuluukin olla kriittisiä.

Johtavien poliitikkojen jaksaminen on noussut keskusteluun myös aiemmin, kun vihreiden Touko Aalto ja sinisten Jari Lindström (siirryt toiseen palveluun) kertoivat julkisuudessa uupumuksestaan.

Mona Mannevuo.
Erikoistutkija Mona Mannevuo pitää politiikon jaksamisen kannalta tärkeänä työyhteisöä.Kalle Mäkelä / Yle

Mannevuon mukaan nykyaikana politiikkojen työtä leimaavat jatkuva palaute erityisesti sosiaalisen median kautta, tiedon valtava määrä ja hektisyys.

– Mutta täytyy muistaa, että kritiikki ja julkinen paine ovat olleet aina mukana vallanpitäjien elämässä, ajatellaanpa vaikka 1990-luvun lamaa, Mannevuo sanoo.

Matti Vanhanen muistuttaa, että nykyinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tehnyt kohta neljä vuotta kestäneen kautensa aikana noin 200 EU-tehtäviin liittyvää ulkomaanmatkaa.

– Veikkaan, että Urho Kekkosen presidenttikausilla samaan lukuun päästiin vasta 25 vuodessa.

Vanhanen sanoo, ettei koskaan laskenut, kuinka monta tuntia työskenteli viikossa johtaessaan valtioneuvostoa.

– Vähän menee hatusta vedetyksi, mutta silloin työskentelin 60 tuntia viikossa ja välillä enemmänkin, hän arvioi varovaisesti.

Sipilän päivä alkaa aamukuudelta – katso pääministerin kalenteri

Nykyisen pääministerin Juha Sipilän poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki kuvaili Ylen pyynnöstä pääministerin työarkea yleisluontoisesti.

Nevamäki lähetti myös pyynnöstä esimerkiksi Sipilän kalenterin lokakuun lopulta. Nevamäki huomauttaa, että viikolle ei poikkeuksellisesti sattunut kansainvälisiä tapaamisia tai ulkomaanmatkoja.

Voit katsoa kalenterin alta.

Kalenteri
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) viikkokalenteri lokakuun lopulta. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.Valtioneuvoston kanslia.

Nevamäki kertoo, että Sipilä herää yleensä aamuisin kuuden aikaan. Pääministerin päivä alkaa yleensä kokouksilla, joita riittää iltaan saakka.

Pääministeri johtaa hallituksen ministerivaliokuntia, strategiaistuntoja, hallituksen neuvotteluja, talousneuvostoa, tutkimus- ja innovaationeuvostoa.

Pääministeri käytännössä valmistelee asioita jokainen arki- ja viikonloppuilta.

Sipilän hallituskaudella ulkomaanmatkoja vaativat EU-kokoukset ovat korostuneet Britannian vaikean EU-eroprosessin takia. Samaan aikaan pääministeriä on pitänyt kiireisenä myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmistelu.

Sipilän tavoitteena on ollut tavata kaikki EU-päämiehet ennen kesäkuussa alkavaa puheenjohtajakautta.

Erikoistutkija Mannevuon mukaan tavallisen kansanedustajan ja pääministerin työssä on se ero, että kansanedustaja voi vaikuttaa kalenteriinsa, kun taas pääministeri ei.

– Uupumisriski on suuri, kun omiin aikatauluihin ei voi vaikuttaa.

Lisäksi mukaan tulevat lukuisat hetkessä tapahtuvat asiat, joihin on reagoitava välittömästi.

Mannevuo on pohtinut poliitikkojen jaksamista demokratian toteutumisen kannalta.

Hän muistuttaa, että uupuneena harkintakyky voi pettää ja muut voivat käyttää sitä hyväkseen.

Virheitä voi tulla herkemmin.

– Voidaan myös kysyä, kuinka monta eri asiaa yksi ihminen voi seurata, kun ajatellaan tietomäärää.

Pääministerin vapaapäivät jäävät vähäisiksi

Erityisavustaja Riina Nevamäki kertoo, että pääministeri Sipilä on pyrkinyt pitämään yhden vapaapäivän viikossa, mutta se ei ole läheskään aina toteutunut.

Myös yhdestä lämpimästä ruoasta päivässä on pyritty pitämään kiinni, tosin aina ei siinäkään ole onnistuttu.

Toisaalta myös valtioneuvoston jäsenet saavat levätä joskus pidemmin. Ministereillä on oikeus pitää vuosilomaan rinnastettavaa vapaata 30 päivää kalenterivuosittain.

Tuolloinkin kriisin sattuessa on oltava valmis reagoimaan.

Sipilä kommentoi tehtävänsä kuormittavuutta ulkoasiainvaliokunnan kokouksen jälkeen eduskunnassa perjantaina.

– Kyllähän tämä kovaa hommaa on, pääministeri on paljon liikkeellä. Päivät ovat pitkiä ja vapaapäiviä on vähän. Viikonloppuisinkin ollaan menossa joko kokouksissa tai puolueen puheenjohtajan tehtävissä, Sipilä sanoi.

Erikoistutkija Mona Mannevuon mukaan ratkaisevaa jaksamisen kannalta on työyhteisö, käytännössä pääministerin kohdalla esimerkiksi puolue, hallituskumppanit ja erityisavustajat.

Jos oma työyhteisö ja lähipiiri kasaavat julkista painetta tai ryhtyvät jopa kampittamaan, se ei tiedä hyvää poliitikon jaksamiselle.

– Esimerkiksi Rinteestä me ajattelemme, onko hän työkykyinen. Kysymys on myös siitä, miten puolue tukee häntä, Mannevuo sanoo.

Painetta lisää se, että politiikan kulttuuri on kilpailuhenkinen ja poliitikko joutuu kommentoimaan vaikeita aiheita.

– Jos poliitikko esiintyy esimerkiksi maahanmuuton kaltaisten ilmiöiden yhteydessä, se saattaa johtaa masinoituun sähköpostitulvaan ja vihapostiin, Mannevuo antaa esimerkin.

Pääministeri Juha Sipilä eduskunnan suullisella kyselytunnillta Helsingissä 28. helmikuuta.
Pääministeri Juha Sipilä on pyrkinyt pitämään yhden vapaapäivän viikossa, mutta se ei ole läheskään aina toteutunut.Jussi Nukari / Lehtikuva

Hyvä peruskunto ja asioihin perehtyminen auttoivat

Mona Mannevuo uskoo, että ihmiset, jotka ovat päässeet politiikassa pitkälle, ovat hyvin paineensietokykyisiä.

Etukäteen sitä ei kuitenkaan pysty välttämättä arvioimaan eikä ole ehkä tarpeenkaan.

– Emmehän me voi tietää etukäteen sitäkään, millaisia paineita pääministeriin tulee kohdistumaan, hän sanoo.

Matti Vanhanen painottaa jaksamisessa varsin yksinkertaiselta kuulostavaa keinoa.

– Olennainen asia pääministeriaikanani oli, että fyysinen peruskunto oli kohdallaan.

Vanhanen kertookin, että pääministerin tehtävä on nykyään ”hyvissä voimissaan olevan noin viisikymppisen ihmisen homma, jolla on elämänkokemusta ja fyysinen peruskunto kohdallaan”.

– Se [hyvä peruskunto] auttoi minun kohdalla erittäin paljon, koska säännölliseen liikkumiseen ei ollut itsekuria järjestää aikaa.

Hyvän peruskunnon ylläpito oli Vanhasen mielestä kuitenkin haastavaa. Hän muistelee, että yritti liikkua erityisesti maanantaisin aamupäivällä ”pääministerin kävelykokouksissa”.

– Silloin oli pari tuntia kävelyä ja samalla sai myös keskusteltua ihmisten kanssa.

Vanhanen kertoo, että hänen liikuntamääränsä supistui vain viikoittaiseksi. Silloin hän hiihti, käveli tai teki luisteluretkiä.

– Silloin oli jo hyvä tilanne, jos viikossa oli 2–3 sykettä nostava puolesta tunnista tuntiin kestävä liikuntaharjoitus.

Vain kriisi saisi harkitsemaan paluuta

Kansalaiset seuraavat nyt Antti Rinteen pärjäämistä paluun jälkeen.

Mona Mannevuon mukaan on hyvin vaarallista luoda mielikuvaa, että kerran sairastanut ihminen on heikko.

Yhtä lailla voi hänen mukaansa kysyä, luoko politiikka ja media vinoutunutta kuvaa, että pääministerin tehtävästä voi suoriutua vain huippukuntoinen keski-ikäinen mies eikä esimerkiksi pienten lasten äiti.

Olennaista pärjäämisessä on pelkän yksilöllisen paineensietokyvyn lisäksi juuri työyhteisön tuki, Mannevuo arvioi.

Vanhanen painottaa, että ei missään vaiheessa kokenut tunnetta, että voimat olisivat loppuneet kesken. Henkisenä valttikorttinaan hän piti sitä, että hänellä oli aina tapana perehtyä asioihin hyvin. Myös "asioista ei stressata" -periaate auttoi.

Presidentti Tarja Halonen tervehtii uutta hallitusta Presidentinlinnassa 24. kesäkuuta 2003. Kättelyvuorossa  pääministeri Matti Vanhanen.
Presidentti Tarja Halonen tervehtii uutta hallitusta Presidentinlinnassa 24. kesäkuuta 2003. Kättelyvuorossa pääministeri Matti Vanhanen.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Vanhanen kuvailee tunteneensa tavatonta helpotusta, kun hän päätti vuonna 2010 luopua kesken kauden pääministerin tehtävästä.

– Se tunne kertoo siitä, että kyllä se varmastikin jonkinlaisen jäljen jätti itselleen pääministeriajasta.

Kysymykseen siitä, ryhtyisikö Vanhanen vielä uudelleen pääministeriksi, hän vastaa näin:

– Jos olisi jonkinlaisesta kriisistä kysymys, harkitsisin vakavasti, mutta neljän vuoden jakso tuntuisi aika pitkältä. Jos se olisi 1–2 vuoden vaihe ja tietäisin, että se myös päätyisi, niin sellaista voisin harkita.

Lisää aiheesta:

Petteri Orpo iloitsee terveydestään: "Ei lääkitystä, ei murheita" – Myös Sipilä kertoi Ylelle terveystilanteensa: "Erittäin hyvä"

Antti Rinne palasi sairauslomalta: Lääkäri todistaa, että olen työkykyinen – katso haastattelu

Matti Vanhanen joutui päivystykseen kesken vaalitilaisuuden – "Häntä alkoi heikottaa"

Vihreiden ex-puheenjohtaja Touko Aalto Arto Nybergissä: Oma häpeä käännettiin puolueen häpeäksi

Sipilä puoluevaltuustolle: "Omaa tunnelmaani kuvaa parhaiten valtava riittämättömyyden tunne"

Ministerinpesti ajoi Juha Rehulan burnoutin partaalle – Pettymys itseen oli kova, kun missio epäonnistui