Maapallon kasvipeitteinen ala kasvaa – tutkijat ihmeissään Kiinan ja Intian saavutuksista

Nasan satelliittikuvat antavat tarkat tiedot viimeisten parinkymmenen vuoden kehityksestä.

kasvit
Metsää istutetaan.
Mäntyjen istutusta Hebein provinssissa Kiinassa.Wang Liqun / AOP

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa kertoo (siirryt toiseen palveluun) lohdullisia tietoja ihmisille, jotka ovat huolissaan aavikoitumisesta ja metsäkadosta.

Nasan lähes 20 vuoden aikana keräämä satelliittiaineisto ilmentää, että maapallon kasvipeite on kasvanut selvästi. Kasvu koskee tosin vain tiettyjä maita.

Maapallon vihreä ala on vuosina 2000–2017 kasvanut viidellä prosentilla eli yli viidellä miljoonalla neliökilometrillä. Ala on lähes yhtä suuri kuin koko Amazonin sademetsä.

Nasan tietojen mukaan myönteisestä muutoksesta on kiittäminen etenkin kahta maata; Kiinaa ja Intiaa. Ne ovat ottaneet metsien katoamisen, aavikoiden leviämisen ja eroosion tosissaan ja ryhtyneet hyvin laajoihin toimenpiteisiin.

Suurin sankari on Kiina

Kiinassa maa-alaa on viherretty erityisesti suurten metsänistutusten avulla. Kiinaan on istutettu uutta metsää ja vanhempien metsien tilaa on parannettu.

Kasvipeitteisen alan muutos Aasiassa
Nasa

Kiinan istutusmetsiä ei yleensä ole tarkoitettu metsäteollisuuden käyttöön joutuvaksi puupelloksi, vaan istutuksissa on käytetty useita puulajeja monimuotoisuuden lisäämiseksi. Kiinan metsien arvo ei perustu niinkään puuainekseen, vaan metsistä kerätään paljon marjoja, sieniä ja havupuiden siemeniä, kertoivat Metsälehteen (siirryt toiseen palveluun) haastatellut asiantuntijat.

Luonnonmetsät ovat muodostaneet kaksi kolmasosaa Kiinan metsäpinta-alasta. Muutama vuosi sitten Kiinan hallitus kielsi niiden hakkuut kokonaan.

Kiinan osuus maapallon uudesta vihertymisestä on peräti neljännes ja tästä vajaa puolet on saatu aikaan metsittämällä, loppuosa lähinnä maataloutta tehostamalla. Kiinan aikaansaama muutos on suuri, sillä maan osuus on vain 6,6 prosenttia maapallon pinta-alasta.

Intian maatalous tehostuu

Nasan tutkimuksen mukaan myös Intia on kyennyt merkittävästi lisäämään kasvipeitteistä pinta-alaansa.

Koululaiset istuttavat puita.
Koululaiset istuttavat puita vesisateessa Maharashtran luonnonpuistossa Intian Mumbaissa.Arijit Sen / AOP

Toisin kuin Kiinalla, Intialla muutos johtuu maatalouden tehostumisesta. Molemmilla mailla maatalouden käytössä on yhtä paljon maa-alaa, noin 1,2 miljoonaa neliökilometriä. Sen määrä ei ole juuri muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana.

Tästä huolimatta maat ovat kasvattaneet maataloutensa tuotantoa samana aikana 35–40 prosenttia.

Kasvu on saatu aikaan maatalouden menetelmiä kehittämällä. Esimerkiksi Intiassa kerätään nyt samalta pellolta useampi sato samana vuonna. Tämä onnistuu, koska pellolla viljellään samaan aikaan useita eri kasveja sekä käyttämällä keinokastelua ja lannoitteita.

Sekä Kiinassa että Intiassa maaseudun asukkaat on valjastettu puunistutustalkoisiin. Intialaiset ovat kilpailleet Pakistanin kanssa puunistutuksesta. Kisassa, jossa hyödynnetään kansallismielisiä tunteita, on saatu hurjia tuloksia aikaan.

Puidentaimia istutetaan.
Intialainen sotilas istuttaa puita Assamin osavaltiossa.EPA

Ennätykseen ovat tiettävästi päässeet (siirryt toiseen palveluun) Madhya Pradeshin osavaltion 1,5 miljoonaa vapaaehtoista, jotka heinäkuussa 2017 istuttivat 12 tunnissa 66 miljoonaa puuntainta Narmadajoen rannoille.

Kiinaan puolestaan on istutettu muutaman viime vuoden aikana metsää noin 300 000 neliökilometrin alalle (siirryt toiseen palveluun), mikä vastaa suunnilleen koko Suomen pinta-alaa.

Hiilidioksidista vetoapua

Kasvitutkijat ovat uumoilleet jo 1990-luvulta lähtien, että maapallon kasvipeite on kasvussa, koska ilmasto lämpenee ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Hiilidioksidi on kasvien tarvitsema kaasu ja sen lisääntynyt määrä nopeuttaa kasvien kasvua.

Mongolian männyn taimia istutetaan.
Männyntaimien istuttajia Kiinassa.Wang Liqun / AOP

Jos hiilidioksidin määrän kasvu olisi kasvien kasvuun eniten vaikuttava tekijä, valtioiden rajoilla ei pitäisi olla tuolloin merkitystä. Kasvun pitäisi myös olla nopeinta pohjoisilla vyöhykkeillä, missä lämpötila nousee nopeiten ja ikijää antaa sulaessaan mahdollisuuden kasvillisuuden leviämiselle.

Nasan uudet havainnot selkeyttävät kuvaa. Niistä näkyy että vihertyminen keskityy tiettyihin maihin. Kiinan ja Intian jälkeen eniten kasvipeitettä ovat kyenneet kasvattamaan Kanada sekä EU-maat.

Havainnoista siis käy ilmi, että kasvillisuuden leviämisessä eniten vaikuttaa ihmisen toiminta.

Tutkijat huomauttavat, että kun tutkimuksen aihe on kasvillisuuden leviäminen ja sen nopeus, lähtöarvoilla on suuri merkitys. Intia ja Kiina ovat aikaisemmin hävittäneet paljon metsiään. Kun niitä nyt elvytetään, näkyy se korkeina lukuina tutkijoiden kaavioissa.

Kasvipeitteisen alan muutos maailmassa
Nasa

Monissa maissa kasvillisuuden tila ei ole juuri muuttunut.

Nasan kuvien perusteella huolestuttavin tilanne on Brasilian itäosassa, missä metsäpeite on huvennut rajusti. Samaa on havaittavissa itäisessä Afrikassa, Australiassa ja Kazakstanin suunnalla. Kuvien mukaan pohjoinen Suomikin kärsii jonkinasteisesta kasvipeitteen hupenemisesta.

Nasan kuvien perusteella ei voi tehdä päätelmiä kasvillisuuden laadusta ja luonnonmukaisuudesta.

Tutkimus on julkaistu Nature Sustainability -tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella kello 21 saakka.

Lue lisää:

Forbes: NASA Says Earth Is Greener Today Than 20 Years Ago Thanks To China, India (siirryt toiseen palveluun)

Nasa Earth Observatoryn (siirryt toiseen palveluun) kuvasarja maapallon kasvillisuuden muutoksista 19 vuoden aikana.