Naisten roolia halutaan vahvistaa entisestään Suomen elokuva-alalla – saamelaiselokuvatuotannoissa taas dominoivat naiset

Saamelaisessa elokuvatuotannossa naisten rooli on jo pitkään ollut jopa vahvempi kuin miesten, kun taas Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo puhuttaa edelleen.

sukupuolten tasa-arvo
 Baby Jane -elokuva, Katja Gauriloff
Baby Jane on saamelaisen elokuvaohjaajan Katja Gauriloffin ensimmäinen fiktioelokuva. Gauriloff tunnetaan dokumenttielokuvistaan Kuun Metsän Kaisa ja Säilöttyjä unelmia.Terhi Liimu / Yle

Tällaista rakkaustarinaa ei usein Suomen elokuvateattereissa nähdä. Sofi Oksasen kirjaan perustuva tuore elokuva Baby Jane kertoo kahden naisen rakkaustarinan – ja vieläpä niin, että suuri osa elokuvan muustakin tekijäkaartista ja näyttelijöistä on naisia.

Elokuvan ohjaajaan, kolttasaamelaiseen Katja Gauriloffiin teki vaikutuksen juuri se, kuinka Baby Jane -kirjan tarina keskittyi naishahmoihin.

– Minun mielestäni naisrooleja tai ylipäänsä naisista kertovia elokuvia on ollut liian vähän. Yleensä nainen on elokuvissa siinä miehen tukena jollain tavalla tai miehen vaimon, äidin tai tyttöystävän roolissa. Nykyään on kuitenkin tullut hyviä naiskuvauksia, pohtii Gauriloff.

Baby Jane elokuva
Mitä enemmän me saamme tuottaviin ja päättäviin paikkoihin naisia, sitä enemmän me saamme monipuolista naiskuvaa, pohtii Baby Jane -elokuvan pääosanäyttelijä Maria Ylipää.Baby Jane / Oktober Oy

Maaliskuussa Suomen elokuvateattereihin tulevassa Baby Janessa ei ole montaa mieshahmoa, ja nekin vain sivurooleissa.

Elokuvan toisen pääroolin esittäjä Maria Ylipää kertoi Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa, että tämä rooli on ollut hänen uransa tärkein.

– Olen toiveikas, että monipuolisia, vakavasti otettavia ja moniulotteisia naisrooleja tulee yhä enemmän. Se on nyt näkyvissä. Mitä enemmän me saamme tuottaviin ja päättäviin paikkoihin naisia, sitä enemmän me saamme monipuolista naiskuvaa, Ylipää näkee.

Sukupuolten välisen tasa-arvokysymykset puhuttavat Suomen elokuva-alaa

Elokuva-alan sukupuolten välinen tasa-arvo on puhuttanut Suomen elokuvateollisuudessa jo pitkään.

Tasa-arvo-ongelmia on ollut muun muassa palkkauksen, rahoituksen kuin myös työllistymisen kanssa. Tutkimusten mukaan vain pieni osa elokuva-alalle valmistuvista naisista työskentelee alalla tai omien tuotantojen parissa.

– Muun muassa me too -keskustelu vei siihen, että ollaan alettu puhumaan elokuva-alan tasa-arvosta ja tilanteesta. On se aika erikoista, että elokuvaa menee opiskelemaan saman verran miehiä ja naisia, mutta silti vain pieni osa naisista päätyy työskentelemään esimerkiksi ohjaajina elokuva-alalle, huomauttaa ohjaaja Katja Gauriloff.

Gauriloff näkee kuitenkin naisten tulevaisuuden elokuva-alalla entistä valoisampana.

– Asioita on tutkittu ja on todettu, että meillä on epätasa-arvoa alalla. Niitä rakenteita pitää alkaa muuttamaan. Olen huomannut, että asiaan puututaan yhä enemmän, sanoo Gauriloff.

Naiset dominoivat saamelaista elokuvakenttää

Saamelaisessa elokuvatuotannossa naisten rooli sekä elokuvatuotannossa että -tuotteissa on sen sijaan jo pitkään ollut harvinaisen vahva.

Kansainvälisen saamelaisen elokuvainstituutin (International Sámi Film Institute ISFI) johtaja Anne Lajla Utsi kertoo, että naiset ovat olleet saamelaisessa elokuvatuotannossa alusta lähtien hyvin vahvassa roolissa.

– Naiset ovat jo saamelaiselokuvan alkuajoista lähtien olleet etunenässä tekemässä elokuvia ja kehittämässä elokuva-alaa. Saman ilmiön voi huomata muutenkin alkuperäiskansaelokuvien saralla, kertoo Utsi.

Anne Lajla Utsi
International Sámi Film Institute (ISFI) tukee saamelaisia elokuvatuotantoja ja elokuvantekijöitä. ISFI:n johtaja Anne Lajla Utsi. ISFI

Saamelaiselokuva on päässyt viime vuosina elämään vahvaa kulta-aikaansa. Katja Gauriloffin ohjaama Kuun Metsän Kaisa saavutti suuren yleisön. Kolttasaamelaisohjaaja palkittiinkin elokuvasta muun muassa parhaan ohjauksen Jussi-palkinnolla.

Myös saamelaisohjaaja Amanda Kernellin maailmalla menestynyt Saamelaisveri - Sameblod toi saamelaisten asuntolahistoriaa esiin vahvojen naisroolien muodossa.

Saamelainen elokuvatuotanto on kasvanut jopa 50 prosentilla viime vuodesta. Tästä tuotannosta jopa 70 prosenttia on saamelaisnaisten käden jälkiä.

Sameblod
Ruotsin saamelaisen Amanda Kernellin elokuva Sameblod menestyi hyvin. Sameblod

Saamelaisen elokuvainstituutin johtaja näkee jopa, että nyt olisi tarpeen kannustaa myös saamelaismiehiä elokuvanteon pariin.

– Elokuvateollisuudessa pyritään nykyisin siihen, että sukupuolijakauma olisi puolet ja puolet. Viimeisinä vuosina reilusti yli puolessa tuotannoissa saamelaisnaiset ovat vahvoissa rooleissa. Ehkä nyt olisi tarpeen myös kannustaa miehiä tälle alalle, pohtii Utsi.

Baby Jane on saamelaisen elokuvaohjaajan Katja Gauriloffin ensimmäinen fiktioelokuva. Gauriloff tunnetaan muun muassa dokumenttielokuvistaan Kuun Metsän Kaisa ja Säilöttyjä unelmia. Elokuvan ensi-ilta on naistenpäivänä 8. maaliskuuta.