Hall of Fame -säveltäjäksi valittu Kaija Saariaho: "Bisneksessä kuulutetaan out of the box -ajattelua, ja silti taiteiden opetuksen on annettu ränsistyä"

Taide on reitti luovuuden lähteille, muistuttaa Saariaho.

Kaija Saariaho
säveltäjä Kaija Saariaho, Suomen Kansallisooppera, 07.04.2017
Antti Haanpää / Yle

– Jaa-a. Mitä tässä maailmassa oikeastaan tarvitaan.

Näin vastaa Kaija Saariaho, kun häneltä kysyy Helsinkiin perustettavan Musiikkimuseo Famen tulevasta kunniagalleriasta. Saariaho sai paikan Suomen musiikin Hall of Fame:ssa toisena taidemusiikin säveltäjänä heti Jean Sibeliuksen jälkeen. Valinnat tekee suomalaisen musiikin tekijöistä ja asiantuntijoista koostuva raati.

– Kunniagalleriassa oleminen on tietysti suuri kunnia, eiks niin, hän jatkaa.

Galleriassa on musiikintekijöitä genrestä riippumatta. Rinnakkain Sibeliuksen ja Saariahon kanssa ovat muun muassa Olavi Virta, Juice Leskinen ja Nightwish. Se on Saariahon mukaan käypä muistutus siitä, ettei Suomessa ole musiikinlajien välillä veristä taistelua. Olemme samassa veneessä.

– Konsepti kuitenkin on populaarikulttuurin traditiota ja tapa houkutella yleisöä. Harva sinne varmaan tulee Saariahon osastoa tutkailemaan, säveltäjä naurahtaa.

Taiteiden opetuksesta vastaus moneen ongelmaan

Eduskuntavaalien alla taiteen ja kulttuurin paikasta yhteiskunnassa viritellään julkista keskustelua, mutta poliitikot osallistuvat siihen ani harvoin. Sellainen voisi olla vahingollista kampanjalle, kuten kirjailija Minna Lindgren osuvasti kirjoittaa Sinfoniaorkesterit ry:n blogissa (siirryt toiseen palveluun).

Samalla monet suomalaiset poliitikot ovat vilpittömiä ja aktiivisia kulttuurin harrastajia, paljastaa Lindgren. Tuloksena syntyy hullunkurisia asetelmia, toteaa Saariaho.

– Bisnesmaailmassa kuulutetaan out of the box -ajattelua, siis luovuutta, ja silti taiteiden opetuksen on annettu ränsistyä. Juuri taiteiden opetuksesta löytyisi vastaus moneen ongelmaan.

Aihetta on puitu viime vuosina ahkerasti. Muun muassa opettajankoulutuksen musiikinopetus on Taideyliopiston musiikkikasvatuksen professorin Marja-Leena Juntusen mukaan nipistetty säästösyistä minimiin. Tuloksena on mielikuvituksettomia musiikintunteja, jotka eivät kiinnosta oppilaita.

Saariaho nostaa yksittäiseksi esimerkiksi soittoharrastuksen.

– Soittimen hallinta on yksi monimutkaisimmista inhimillisistä kyvyistä. Se vaatii keskittymiskykyä sekä älyn, hienomekaniikan ja tunteen yhdistämistä.

– Kaiken tällaisen hylkääminen on pidemmän päälle äärimmäisen vaarallista, kun puhutaan ihmisyydestä ja siitä, mitä jää jäljelle.

nainen katsoo suoraan kameraan
Jyrki Valkama / Yle

Ajan ilmiöt ajavat taiteen ohi

Tulevat päivät säveltäjä on valokeilassa Tampereella. Siellä alkaa perjantaina yli viikon kestävä Kylässä Kaija Saariaho -tapahtuma. Luvassa on Saariahon musiikkiin keskittyviä konsertteja, maksuttomia esityksiä, taiteilijatapaamisia sekä oppilaitosyhteistyötä.

Tapahtuman alkajaisiksi Saariaho osallistuu paneelikeskusteluun, jossa pohditaan, miksi taiteeseen tulee investoida. Säveltäjä ei ole kirjoittanut alustuksia valmiiksi, sillä vastaus on hänelle itsestään selvä.

– Taide on tärkeimpiä ihmiskunnan kehittämiä asioita. Se on suoraan yhteydessä tunneälyymme, ja tunneäly tekee meistä ihmisiä, Saariaho sanoo.

Saariaho myöntää, että taiteen ja kulttuurin asema yhteiskunnassa on monisyinen kysymys. Ensinnäkin on määriteltävä taide ja kulttuuri.

Suunta on Saariahon mukaan joka tapauksessa huono, kun taiteesta tulee kauppatavaraa. Niin on säveltäjän mukaan jo käymässä.

– Bisnesmogulien mielestä minunkaan musiikkini, jota esitetään Suomessa ja maailmalla harvinaisen paljon, ei ole kahden sekunnin ajatuksen arvoinen, koska se ei rikasta siinä määrin kuin nopeasti tuleva ja mahdollisesti menevä ajan ilmiö.

Säveltäjän mukaan ilmiö on tunkeutunut yhteiskunnan eri osa-alueille. Kaupallisuuden seuraukset taiteessa rinnastuvat säveltäjän mielessä muun muassa tieteellisen tutkimustyön mekanismeihin.

– Lääketehtaat rahoittavat sellaisten yleisten sairauksien tutkimusta, jonka tuloksena saadaan tehokkaampia lääkkeitä, ja joita sitten saadaan mahdollisimman paljon myytyä.

Esimerkki investoinnista: miljoona euroa Musiikkitalon urkuihin

Saariaholla on omakohtaista kokemusta taideinvestoinnista. Hän lahjoitti miljoona euroa Helsingin Musiikkitalon urkujen rakentamisprojektiin syksyllä 2017.

– No ei se kirpaissut ollenkaan. Sehän oli isältäni saatua perintörahaa. En ollut laskenut sen varaan elämässäni.

Säveltäjä ryhtyi toimeen, kun hän oli riittävän pitkään seurannut seisahtunutta projektia.

– Se kerta kaikkiaan jäi jumiin. Itse pidin asiaa tärkeänä, sillä hyvät urut ovat vuosisatojen asia.

Kaija Saariaho
Priska Ketterer

Saariaho onnistui tavoitteessaan. Miljoona euroa synnytti ketjureaktion: loppurahat olivat nopeasti kasassa. Tavoitteena on, että urut soivat Musiikkitalossa syksyllä 2021.

Mutta mitä Saariaho odottaa saavansa sijoituksestaan takaisin?

– Tyytyväisyyden siitä, että Musiikkitaloon saadaan urut, säveltäjä vastaa empimättä.

Monet tuntevat paremmin Saariahon kuin hänen musiikkinsa

Haastattelun Saariaho antaa keskiviikkona puhelimitse. Hän istuu työhuoneessaan kotonaan Pariisissa.

Pöydällä on uuden orkesterisävellyksen luonnoksia, mutta yhtään nuottia säveltäjä ei ole kirjoittanut sitten joulukuun. Silloin Saariaho sai valmiiksi kesällä 2020 kantaesitettävän oopperan Innocence. Libretto on kirjailija Sofi Oksasen käsialaa, ja ensimmäiset esitykset johtaa kapellimestari Susanna Mälkki.

Ensimmäistä kertaa teos esitetään Aix-en-Provencen festivaalilla Ranskassa. Myöhemmin se nähdään muun muassa Britanniassa, Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Suomen kansallisoopperassa Innocence saa ensiesityksensä 2021.

– Teoksesta en voi oopperatalojen pyynnöstä kertoa vielä enempää.

Uuden orkesteriteoksen luonnos jää pöydälle odottamaan, kun vuorossa on matka Tampereelle.

– On kiva tutustua sikäläisiin ja Tampereen meininkiin, sillä minulla ei oikeastaan ole Suomessa vakituisia työsuhteita pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Musiikkiani soitetaan muualla melko satunnaisesti, ja olen sitä joskus vähän ihmetellytkin.

Karlheinz Stockhausen, Kaija Saariaho, säveltäjä
Kaija Saariaho on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia säveltäjiä. Kuvassa hän keskustelee säveltäjä Karlheinz Stockhausenin (1928–2007) kanssa.Seppo Sarkkinen

Tapahtuma tarjoaa säveltäjälle mahdollisuuden murtaa ennakkoluuloja. Saariaho tietää, että klassinen musiikki ja varsinkin tänä päivänä sävelletty klassinen musiikki on monelle vierasta.

– Tuntuu hassulta, että monet kyllä tietävät, kuka olen, mutta harva tuntee musiikkiani. Minun puolestani se voisi olla toisin päin, säveltäjä toteaa.

Saariaho tietää kokemuksesta, että hänen musiikistaan vastakaikua ovat saaneet ihmiset taustasta riippumatta. Pakko ei ole tuntea edes klassisen musiikin traditiota, johon Saariahon musiikki nojaa.

Klassisen musiikin vierastamisessa kysymys on paljon yksittäistä nykymusiikkikonserttia laajempi. Ja siitä Saariaho on valmis keskustelemaan Tampereella.

– Kysymys on ennakkoluuloista ja peloista. Siitä on kiinnostavaa puhua, sillä jos ei uskalla ottaa vastaan uusia kokemuksia, siinä menettää jotain.

Voiko valon tai varjon kuulla? Synesteetikko Kaija Saariaho voi