Eivätkö virolaiset pode lainkaan ilmastoahdistusta? Virossa ilmastonmuutoksesta puhutaan hämmentävän vähän

Virolaiset pitävät itseään luontokansana, mutta globaalilla tasolla ympäristöherätys on vielä lapsenkengissään, kirjoittaa Tallinnassa asuva toimittaja Silja Massa.

Viro
Koululaiset osoittivat mieltään ilmastonmuutosta vastaan eduskuntatalon edustalla Helsingissä 11. tammikuuta
Helsingissä lukiolaiset vaativat päättäjiltä ilmastotekoja eduskuntatalon portailla. Virossa vastaavaa nuorten ilmastoaktivismia ei ole vielä nähty.Mesut Turan / Lehtikuva

TallinnaVihreän puolueen (Eesti Rohelised) kannatus on Virossa vain parin prosentin luokkaa eikä maan eilisiä parlamenttivaaleja markkinoitu ilmastovaaleina kuten Suomessa huhtikuun eduskuntavaaleja.

Puolueiden vaalikampanjoista sai hakemalla hakea ilmastolupauksia. Tärkeämpiä vaaliteemoja olivat verotuspolitiikka, maahanmuutto, maata uhkaava työvoimapula sekä sosiaalipoliittiset kysymykset.

Viime lokakuussa hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi raportin, jonka viesti oli kirkas ja pelottava: jos maailma ei tee täydellistä suunnanmuutosta, elämä maapallolla muuttuu pian sietämättömäksi.

Raportti nostettiin Suomessa suurimpien lehtien etusivuille ja television pääuutislähetyksiin, eikä uutisointi loppunut siihen. Tuntuu, että ilmastonmuutoksesta on kirjoitettu Suomessa muutaman viime kuukauden sisällä enemmän kuin koskaan ennen.

Ilmastonmuutoksenvastaisen taistelun keulakuvaksi noussut ruotsalainen 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg on esimerkiksi ollut viime aikoina Suomen tiedotusvälineissä esillä lähes päivittäin.

Viron media sen sijaan oli syksyllä IPCC:n raportista hämmästyttävän hiljaa. Maan suurimpien sanomalehtien sivuilla raportti sai tilaa vain parin palstan verran. Ilmastonmuutoksesta ei Virossa muutenkaan kirjoiteta samassa mittakaavassa kuin Suomessa.

Sama ero näkyy ihmisten arkisissa puheenaiheissa. Kun Suomessa ilmastoahdistus saattaa nousta nykyään keskustelunaiheeksi puolituttujen kanssa kadunkulmassa, Virossa vastaavaan keskusteluun törmää harvemmin.

Eikö ilmastoahdistus todellakaan vaivaa virolaisia?

Kysyn asiaa tallinnalaisilta tutuiltani.

Heidän mukaansa Virossa kyllä ollaan huolissaan ympäristöstä – mutta paikallisesti.

– Virolaiset kokevat olevansa luontokansaa. He menevät suunniltaan, kun joku vanha tammi kaadetaan, mutta eivät keskimäärin pode huonoa omaatuntoa luonnon tilasta globaalilla tasolla, yksi tutuistani sanoo.

On totta, että virolaiset ovat vahvasti kiintyneitä kotimaansa metsiin, soihin, saariin ja rantoihin.

Virolaisten vahvasta metsäsuhteesta on kirjoittanut muun muassa kirjailija, semiootikko ja biologi Valdur Mikita. Hänen mukaansa moni virolainen kokee metsän erottamattomaksi osaksi identiteettiään. Iso joukko kansasta jopa uskoo erilaisiin luonnonhenkiin.

Kun kyse on oman maan luonnon tilasta, virolaisilta ei puutu taistelutahtoa.

Viron metsähallituksen tekemät laajat avohakkuut saivat kansalaiset viime vuonna barrikadeille. Virossa on useita kansanliikkeitä, jotka ajavat metsien suojelua ja järjestävät mielenosoituksia.

Vihreä kulttuuriväki onnistui aktiivisella vastustuksellaan viime vuonna estämään sellutehtaan rakentamisen Tarttoon.

Luonnonsuojelijat myös vastustavat äänekkäästi Rail Baltica -rautatiehanketta, joka on tarkoitus rakentaa kulkemaan Viron halki arvokkaiden suoalueiden läpi.

Mistä sitten johtuu, ettei samaa huolta ympäristöstä tunneta globaalilla tasolla?

Virolaistuttujeni mukaan yksi suuri syy on maan neuvostomenneisyydessä.

Neuvostoaikana virolaiset elivät olosuhteiden pakosta hyvin ympäristöystävällisesti. Kaikesta oli pulaa ja suurin osa väestä eli maaseudulla viljellen oman ruokansa.

Kun maa palautti itsenäisyytensä 1990-luvulla, virolaiset olivat yhä liian köyhiä osallistumaan länsimaiseen kulutusjuhlaan.

– Ihmiset pesivät muovipusseja käyttääkseen niitä uudelleen. Mökillä wc-paperina käytettiin vanhoja sanomalehtiä, tuttuni muistelee lapsuuttaan 90-luvulla.

Vasta 2000-luvulla maan talous alkoi kasvaa niin, että tavallisilla ihmisillä oli mahdollisuus samaan kuin Suomen keskiluokalla oli ollut jo pitkään, esimerkiksi etelänmatkoihin.

Kuluttaminen on ollut maassa mahdollista vasta niin vähän aikaa, että moni kokee nyt olevansa oikeutettu siihen. Tyypillinen virolainen ajatuskulku menee tuttavieni mukaan suurin piirtein näin:

"Meillä on vihdoinkin vähän rahaa, vakautta ja mahdollisuus päättää itse omista asioistamme. Antakaa meidän nyt nauttia siitä edes hetki ennen kuin alamme pelastaa koko maailmaa!"

Vaikka ilmastonmuutoksesta ei puhuta Virossa yhtä paljon kuin Suomessa, olisi virheellistä sanoa, ettei Viro tee ilmastotekoja.

Itse asiassa Viro on yksi Euroopan nopeimmin kasvavia uusiutuvien energianlähteiden tuottajia, vaikka suurin osa maan sähköstä tuotetaankin edelleen palavalla kivellä eli öljyliuskeella.

Maassa on yksi Euroopan tiheimmistä sähköautojen latausverkostoista. Valtio jopa tukee rahallisesti yksityisautoilijoita, jotka hankkivat itselleen sähköauton.

Virossa on myös Euroopan kolmanneksi eniten luomuviljelymaata.

Etenkin Tallinna on monella tavalla ilmastoahdistuneen unelmakaupunki. Ravintoloista saa erinomaista vegaaniruokaa, joukkoliikenne on kaupunkilaisille ilmainen ja sähköautoja on kaupungin kokoon nähden paljon.

Viro on historiansa aikana osoittanut, että se pystyy nopeisiin muutoksiin. Se nousi parissakymmenessä vuodessa köyhyydestä digitalisaation mallimaaksi, jossa voi nykyään hoitaa sähköisesti lähes kaiken äänestämisestä lähtien.

Maan pieni koko tekee päätöksenteosta ketterää.

"Viroa johdetaan kuin teknologiayritystä", kiteytti Maailman talousfoorumi hiljattain julkaistussa artikkelissa (siirryt toiseen palveluun).

Näistä syistä ei yllättäisi, vaikka Viro onnistuisi muuttumaan hiilineutraaliksi ennen Suomea.

Ehkä pienessä 1,3 miljoonan asukkaan maassa muutokseen ei edes tarvita kansalaisten ilmastoahdistusta.

Lue myös:

Jenny Matikainen: “Miks mun pitää, kun ei ne kiinalaisetkaan” – Kiina-kortilla pääsee eroon kiusallisesta ilmastotuskasta, mutta se on petkutusta

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen laskurilla, mitkä ilmastoteot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on