Satunnainen vaalitarkkailija: Seuraamme poikkeuksellista poliittista sirkusta: Suhmurointia, muunneltua totuutta ja takinkäännöksiä

Poliitikkojen moraali venyy oudolla tavalla vaalipaineen alla. Juttusarja käsittelee vaali-ilmiöitä.

vaalit
Krista Kiuru ja Hanna-Kaisa Heikkinen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on virinnyt kiista siitä, kuinka soteuudistuksen perustuslainmukaisuus tulee varmistaa. Markku Ulander / Lehtikuva

Olen kuullut monen huokaavan, että politiikka on tylsää. Tuskin kukaan voi sellaista nyt väittää. Kotimaan politiikka on jännittävämpää, yllättävämpää ja oudompaa kuin elämä Twin Peaksissä.

Olisi toivottavaa, että tosielämän trilleri lisäisi vaalien alla kansalaisten luottamusta puolueisiin ja poliitikkoihin. Valitettavasti asia lienee päin vastoin.

Kuka tässä enää tietää, kehen politiikassa voi luottaa?

1. Hallitus toimii ikään kuin se olisi lain yläpuolella

Jo on aikoihin eletty. Maan hallitus kokee ilmeisesti olevansa lain yläpuolella. Se runnoo läpi keskeneräistä sote-pakettiaan sivuuttaen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätökset ja oikeusoppineiden kannanotot.

KHO ilmoitti jo vuonna 2017, että sote-uudistuksessa on kohtia, joista pitäisi tehdä niin sanottu notifikaatio Euroopan unionille. Hallituksen olisi pitänyt varmistaa, että valinnanvapautta koskevat pykälät ovat Euroopan unionin säädösten mukaisia.

Näin ei ole tehty, eikä tehdä vieläkään, arvioi (siirryt toiseen palveluun)eurooppaoikeuden professori Juha Raitio.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet junailivat oudon päätöksen puheenjohtajan ollessa poissa paikalta. Pikaisesti järjestetyssä äänestyksessä valiokunnan varapuheenjohtaja ajoi läpi kiistanalaisen menettelytapapäätöksen.

Sen mukaan valiokunta ei enää kuule ratkaisevissa kokouksissaan asiantuntijoita, kun se arvioi hallituksen sote-lakeihin tekemiä muutoksia. Massiiviseen lakipakettiin saattaa jäädä sen vuoksi perustuslain ja EU-sopimusten vastaisia kohtia.

Oppositiokaan ei ole syytön yllätyskäänteeseen. Yksi syy hallituspuolueiden rajuun tempaukseen on nimittäin niiden turhautuminen opposition valiokunnassa noudattamaan viivytystaktiikkaan.

2. SDP on salaillut Antti Rinteen sairauden vakavuutta

Pitkään vakavasta sairaudesta toipunut SDP:n puheenjohtaja, Antti Rinne ilmoitti viime viikonvaihteessa takaavansa, että hän pystyy pääministerin tehtävään, jos SDP voittaa vaalit.

Samassa yhteydessä hän kertoi pystyneensä tammikuun puolivälissä liikuttamaan vain ranteitaan.

– Nyt tilanne on se, että 150 metriä kävelen helposti.

Sairauteensa liittyvissä asioissa Rinteen muisti on palaillut pätkittäin. Myös puolueen tiedotus on ollut tässä asiassa harhaanjohtavaa.

Tammikuun 3. päivä julkaistu tiedote kertoi, että Espanjassa keuhkokuumeeseen sairastunut Rinne jää sairauslomalle, mutta on paranemaan päin. Puolue tiedotti Rinteen kunnosta useaan otteeseen samaan optimistiseen sävyyn kertoessaan muun muassa Rinteen sairausloman pituudesta ja Suomeen paluusta.

Puheenjohtajan todellinen teveydentila alkoi paljastua vasta 21. tammikuuta. Tuolloin Rinne kertoi Facebookissa (siirryt toiseen palveluun) sepelvaltimotukoksestaan, saamastaan sairaalabakteerista ja hänelle kotimaassa tehdystä pallolaajennuksesta.

Tämän viikon tiistaina Rinne täydensi sairaskertomustaan Iltalehdelle. Hän kertoi olleensa sairautensa aikana pakkonukutettuna 15 päivää. Hän myönsi myös, että infarkti oli vaurioittanut hänen sydänlihastaan.

Sairaudesta toipuminen oli alkanut paljon myöhemmin, mitä puolue oli tiedotteissaan antanut ymmärtää.

Antti Rinne palasi eduskuntatyöhön eilen, perjantaina. Hän aikoo lähteä täydellä höyryllä vaalikentille. Maallikon silmin vaikuttaa siltä, että hän on valmis riskeeraamaan terveytensä valtataistelussa.

Helsingin Sanomissa Rinne antoi kuitenkin ymmärtää, ettei riskejä ole.

– Lääkäri on todennut, että olen työkykyinen. Ja piste.

On selvää, että Antti Rinne joutuu vielä moneen kertaan vastaamaan sairauteensa liittyviin kysymyksiin. On selvää, ettei niille ei ole vielä pistettä pantu.

3. Ministerien muunnellut totuudet hämmentävät kansalaisia

Muuntuva totuus ja julkisuuden paineessa täydentyvät faktat ovat osa politiikan arkipäivää. Myös hallitusrintama antoi tästä näyttöjä viime viikolla, kun paljastui, että viestintä- ja liikenneministeri Anne Berner (kesk.) on ehdolla ruotsalaisen rahoituskonserni SEB:n hallitukseen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja Berner kertoivat kohun eri vaiheissa eri tavoin, milloin he olivat saaneet tietää Bernerin ehdokkuudesta.

Lähes huomiotta jäi kysymys siitä, kuinka vastaavilta tilanteilta voitaisiin vastedes välttyä. Pääministeri Sipilältä kysyttiin eduskunnan kyselytunnilla, pitäisikö ministereille säätää samanlainen karenssi kuin korkeille virkamiehille. Pääministeri jätti vastaamatta kysymykseen ja puhui aiheen vierestä.

4. Vaalien lähestyminen aiheuttaa paniikkia ja suhmurointia

Vaalien lähestyessä erityisen ahdistuneita ovat poliitikot, jotka pelkäävät putoavansa kansakunnan kaapin päältä.

Ilmeisesti paniikki on iskenyt myös kahdeksassa hallituksessa istuneeseen tahtopolitiikan ruumiillistumaan, Paavo Väyryseen. Hän otti MV-lehden perustajan, Ilja Janitskinin seitsemän tähden liikkeen ehdokkaaksi sekä eduskunta- että eurovaaleihin.

Janitskin sai syksyllä 2018 käräjäoikeudelta vuoden ja kymmenen kuukauden vankeustuomion. Kuudentoista rikoksen lista sisälsi muun muassa törkeitä kunnianloukkauksia, kiihottamisia kansanryhmää vastaan ja tekijänoikeusrikoksia.

Eduskunnassa istuu nyt poikkeuksellisen paljon puolueloikkareita. Epätoivo kalvaa monia heistä. Gallupit osoittavat, että sinisille kansanedustajapaikan uusiminen on äärimmäisen vaikeaa.

Eduskuntaan perussuomalaisena valittu Ari Jalonen on nyt sinisten eduskuntaryhmän jäsen. Vaaleissa hän käy ehdolle “sitoutumattomana” kokoomuksen ja rkp:n yhteislistalta. Jalonen eroaa nyt sinisistä, muttei puolueen eduskuntaryhmästä.

Kaikesta huolimatta Jalonen on ilmoittanut palaavansa sinisiin, jos hän tulee valituksi. Kokoomuksen mukaan näin ei tapahdu, jos mies tulee valituksi, vaan siinä tapauksessa Jalonen pysyy kokoomuksessa.

Ketä pitäisi uskoa? Keiden luottamuksen Jalonen uskoo vaalistrategiallaan voittavansa?

Ari Jalonen on myöntänyt, että hän haluaa operaatiollaan auttaa kokoomusta nousemaan maan suurimmaksi puolueeksi ja Petteri Orpoa pääministeriksi.

Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta Jalonen sanoo:

– En ole loikkari.

5. Kaksinaismoraali on puolueiden helmasynti

Vaalikuume nostaa esiin poliitikkojen raadolliset piirteet ja puolueiden moraalikäsitysten erikoisen suhteellisuuden. Näin käy helposti myös sellaisille puolueille, joiden kannatus on nousussa.

Perussuomalaiset on nostanut vaaliaseekseen Oulussa maahanmuuttajien tekemiksi epäillyt raiskaukset. Niiden seurauksena puolue on vaatinut ponnekkaasti, että raiskauksiin ja muihin vakaviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat pitää karkottaa maasta.

Sama puolue on ottanut eduskuntavaaliehdokkaakseen raiskauksesta tuomitun miehen, Matti Putkosen. Kampanjaa aloittaessaan ehdokas kertoi itse (siirryt toiseen palveluun) vuosikymmeniä sitten saamastaan tuomiosta.

Putkonen on rangaistuksensa kärsinyt aikapäiviä sitten. Muodollista estettä hänen ehdokkuudelleen ei ole. Tapaus pistää kuitenkin miettimään, suhtautuuko perussuomalainen puolue kantasuomalaisten tekemiin rikoksiin eri tavalla kuin maahanmuuttajien rikoksiin.

6. Hallitusrintamassa on pahempia repeämiä kuin miesmuistiin

Moni hallituspuolueiden kansanedustaja on ilmoittanut äänestävänsä eduskunnassa sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanoa vastaan.

Uudistuksen vastustajia on sekä kokoomuksessa että sinisissä. Nuo puolueet koettavat pistää vastarannankiiskejään järjestykseen epätoivon vimmalla, jotta soteuudistus menisi läpi.

On epävarmaa, valmistuuko sotelakien paketti ajoissa ennen vaalikauden loppua, vaikka istuntokautta pidennetään nimenomaan soten maaliin saattamiseksi.

Kiihkeimmin uudistusta yrittää runnoa pääministeripuolue keskusta. Hankkeen valmistelua ovat johtaneet keskustan ministerit koko hallituskauden ajan. Jos sote kaatuu, keskusta voi menettää vaaleissa paljon ääniä.

Keskustan kannatus on pahassa luisussa muutenkin. Maaseudun Tulevaisuuden teettämä tutkimus (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että tämän vaalikauden aikana keskustan kannatus on romahtanut viljelijäväestön piirissä.

Tuo keskustan perinteistä ydinkannattajakuntaa koskeva tutkimus enteilee merkittävää muutosta. Keskustalla saattaa olla edessään veret seisauttava vaalitappio.

Lue myös:

Satunnaisen vaalitarkkailjan analyysi: Kansan tuomio pelottaa – kokoomus teki lehmänkäännöksen vanhusten hoitajamitoitusta koskevassa kiistassa

Satunnaisen vaalitarkkailijan analyysi: Antti Rinne ei kerro kaikkea sairaudestaan – Tiedot pitäisi julkistaa, jos Rinne pyrkii pääministeriksi

Satunnainen vaalitarkkailija: Kansalaisten tuohtumus vanhustenhoidon ongelmista on oppositiolle oiva ase, sillä moni äänestää tunteella