Kysyimme kolmelta pelitapahtumaan osallistuneelta, mistä he löytävät uutisensa – vastausten perinteisyys yllätti tutkijan

Nuoriin valeuutinen ei uppoa niin hyvin kuin vanhempiin, sanoo viestintätieteiden tutkija Elisa Vainikka.

mediataidot
Pojat messukeskuksessa
Lantrek 2019 -tapahtumaan Tampereella osallistuneet Riku-Petteri Vainio, Teemu Niskanen ja Jonne Soukkola uskovat erottavansa valeuutisen oikeasta. "Jos uutisessa vaikuttaa olevan vähänkään epäilyttävää, niin tsekkaan sitä sitten muualtakin", Vainio sanoo.Kai Pohjanen / Yle

Taputukset täyttävät pimenevän hallin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Alkamassa on LanTrek 2019 -tapahtuma, joka on tuhansien tietokonepeliharrastajien paratiisi kolmen vuorokauden ajan.

Kavala arkinen maailma on kaukana ja läsnä vain pelit sekä kaverit. Vai onko?

Kysyimme kolmelta pelaajalta, miten he seuraavat muun maailman menoa. Ilmeni, että melko aktiivisesti jopa pelihuuman keskellä. Vastaukset yllättivät mediatutkijan ainakin perinteisten paperilehtien osalta.

Teemu Niskanen: "Luen uutiseni sivustoilta, joihin voi luottaa"

Lempääläläinen Teemu Niskanen on laneilla jo konkarikävijä. Hän kertoo, että seuraa pelimaailman ulkopuolisia tapahtumia netin kautta.

Uutisensa hän ammentaa lähinnä lehtien nettisivujen kautta.

– Käytän itse asiassa uutisten seuraamiseen aika vähän sosiaalista mediaa. Luen uutiseni sivustoilta, joihin voi luottaa, Teemu Niskanen kertoo. Hän uskoo olevansa jonkinlainen poikkeus kaveripiirissään somen suhteellisen vähäisen käytön takana.

Teemu Niskanen viihtyy  lantrek-tapahtumassa Tampereella
Lempääläläinen Teemu Niskanen käyttää monipuolisesti eri medioita.Kai Pohjanen / Yle

Teemu Niskanen kertoo tunnistavansa somen vaarat harhatiedon levittäjänä. Häntä ei huoleta somepalveluiden riskit esimerkiksi identiteettivarkausten osalta.

– Katson nykyään enemmän esimerkiksi Youtubea, josta seuraan tubettajia, mutta en etsi sieltä niinkään uutisia.

Niskanen haluaa lisää mediakritiikin opetusta koulumaailmaan.

– Mä tiedän paljon itseäni nuorempia ihmisiä, jotka käyttävät paljon sosiaalista mediaa ajatellen, että siellä kaikki on totta. Mitä aikaisemmin mediakritiikkiä opetetaan kouluissa, sitä parempi.

Jonne Soukola: "Suurimmat uutiset kuulen isältäni"

Sastamalalainen 21-vuotias Jonne Soukola on Niskasen kanssa samaa mieltä, että pitkässä pelitapahtumassa on välillä hyvä irrottautua virtuaalimaailmasta.

– On hyvä pitää taukoa ja käveleskellä sekä katsella ympärilleen.

Soukola löytää uutiset suurimmaksi osaksi netistä eri sanomalehtien verkkosivuilta. Hän ei ole mielestään mitenkään uutisorientoitunut, mutta sanoo pysyvänsä hyvin perillä maailman menosta.

– Kyllä mä suurimmat uutiset kuulen isältäni, joka seuraa niitä kovin paljon. Ei niitä tule itse riittävästi seurattua.

Somepalvelujen kautta uutiset tulevat Jonne Soukolan korviin ja näytölle suhteellisen harvoin.

– Joskus joku kaveri saattaa Instagram-viestin kautta pistää tietoa jostain tapahtumasta, mutta itse ei oikein tule löydettyä uutisia sosiaalisen median kautta.

Nuori mies Jonne Soukola lantrek-tapahtumassa Tampereella
Jonne Soukola saa valtaosan uutisista perinteisen median kautta.Kai Pohjanen / Yle

Perinteisiä televisiokanavia Jonne Soukola ei juurikaan katso.

– Kattelen lähinnä Netflixiä ja Viaplayta. Muuten televisio voi olla siinä itsekseen päällä, kun teen muita hommia.

Riku Petteri Vainio: "Olen niin hurahtanut Radio Rockiin"

Tampereella opiskeleva huittislainen Riku-Petteri Vainio, 21, määrittelee itsensä suhteellisen aktiiviseksi median seuraajaksi. Tietonsa maailman menosta hän hahmottaa etupäässä netin ja radion kautta.

– Lisäksi saan paljon tietoa sellaisilta itsenäisiltä toimijoilta, jotka antavat omat mielipiteensä uutisiin. Heitä ovat lähinnä Youtube-kanavien tubettajat, joilta tulee mielenkiintoisia näkemyksiä ajassa esillä oleviin asioihin.

Vainio tunnustautuu intohimoiseksi radion kuuntelijaksi.

– Ei meidänkään koulussa likikään kaikki kuuntele radiota niin paljon kuin mää. Olen niin hurahtanut Radio Rockiin, että sitä tulee kuunneltua juontajien hyvien juttujen sekä hyvän musiikin takia.

Riku-Petteri Vainio Huittisista laneilla Tampereella
Riku-Petteri Vainiolla on käytössään useita sosiaalisen median palveluita.Kai Pohjanen / Yle

Valeuutiset Riku-Petteri Vainio uskoo seulovansa pois helposti.

– Minulla ei ole sellaista yhtä lähdettä, johon uskonnollisesti uskon. Jos uutisessa vaikuttaa olevan vähänkään epäilyttävää, niin tsekkaan sitä sitten muualtakin, että pitääkö tämän nyt sitten oikeasti paikkaansa.

Tutkija Eliisa Vainikka: "Nämä nuoret miehet tuntuivat tarttuvan myös paperilehtiin"

Tutkija Eliisa Vainikka kuuntelee mielenkiinnolla Teemu Niskasen, Jonne Soukolan ja Riku-Petteri Vainion kommentteja median käytöstään. Ehkä suurimpana yllätyksenä Tampereen yliopiston viestintätieteiden väitöskirjatutkijalle tulee perinteisen paperisen sanomalehden nouseminen esiin.

– Sanomalehdetkin ovat siirtyneet hyvin pitkälti sähköisiksi, mutta nämä nuoret miehet tuntuivat tarttuvan myös paperilehtiin ainakin vanhempien luona, kirjastoissa tai kahviloissa. Nuoret eivät enää välttämättä tilaa lehtiä, mutta he löytävät kyllä uutisensa niistä, Elisa Vainikka summaa.

Vainikan mielestä radiolle löytyy edelleen oman paikkansa. Erilaiset podcastit ovat lähteneet kovaan nousuun erityisesti nuorten keskuudessa.

– Youtube-videoiden tapaan myös suositut radio-ohjelmat ja podcastit keskittyvät vaikuttavien persoonien ja tarinoiden ympärille.

Tulevaisuudessa Vainikka uskoo radion olevan se media, jossa on mahdollista pohdiskella suuria kysymyksiä analyyttisesti ajan kanssa.

Televisiouutiset eivät innosta, valeuutiset blokataan

Televisio on radion ohella pitänyt yllättävän hyvin pintansa myös nuorten keskuudessa. Tosin radiota kuunnellaan entistä enemmän mobiililaitteilla ja tietokoneella.

– Keskimäärin puoli yhdeksän tai kymmenen uutiset eivät nuoria juuri houkuta, Eliisa Vainikka tietää.

Väitöskirja tutkija Elisa Vainikka työpaikallaan
Väitöskirjatutkija Elisa Vainikan mukaan nuoret ovat usein mediakriittisempiä kuin vanhemmat ikäluokat. Kai Pohjanen / Yle

Hän pitää jututtamiemme nuorten miesten mediakriittisyyttä hienona asiana. Sen syyt löytyvät koulujen mediakasvatuksesta, minkä ansiosta nuoret ovat median suhteen valveutuneempia kuin vanhemmat ikäluokat.

– Nuoriin valeuutinen ei uppoa niin hyvin kuin vanhempiin, Vainikka sanoo.

Median tulevaisuutta on vaikea ennustaa

Sosiaalisen median palveluita on niin paljon, että niiden käyttö on erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä varsin pirstaleista. Eri ihmiset käyttävät eri palveluita hyvinkin eri tavalla.

Nuoret suosivat keskinäisviestintää kavereidensa kanssa eli esimerkiksi Snapchattia, WhatsAppia ja Instagramia.

– Kyllä tilastot näyttävät, että sosiaalisen median käyttö on hyvin suosittua nuorten keskuudessa. Näyttää se kasvavan vanhemmissa ikäluokissakin koko ajan.

Väitöskirjatutkija Eliisa Vainikan mukaan nuoret löytävät aina uudet "omat juttunsa" vanhempien pidättäytyessä enemmän tutuissa vanhoissa kuvioissa.

Media-alan tulevaisuutta on Vainikan mielestä äärimmäisen hankala ennustaa. Hän uskoo, että uusia palveluita tulee tiheään tahtiin, mutta millaisia ne ovat, se on hämärän peitossa.

– Virtuaalitodellisuudesta puhutaan jonkun verran, että sieltä suunnasta voisi tulla hyvinkin näyttäviä virtuaalisia palveluita, mutta muuten on erittäin vaikea ennakoida, mistä uusista palveluista voi tulla hittejä.

Korjattu 11.3.2019 kello 8.40 Eliisa Vainikan nimi oikeaan muotoon.

Lue myös:

Zuckerberg pohti Facebookin tulevaisuutta: Ihmiset eivät halua huudella toriaukiolla vaan jutella olohuoneessa

Ylen kysely: Nuoret miehet ovat kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä – "Mitä vähemmän omaa päätä vaivaa, sitä helpommin itsellään menee"

Ylen kysely: Alle 30-vuotiailla kaikista kovin luotto äänestämiseen, mutta silti he eivät äänestä

Sisäministeriön turvallisuusstrategin ykkösohjeet nuorille: Älä niele valeuutisia ja pidä kaverista huolta

Mikä on valeuutinen, somekupla tai trollitehdas? Yle Uutisluokan videot ja tehtävät auttavat tunnistamaan verkon ansat

Trollit ja valeuutiset hämmentävät: "Tulee vastaan aika hulppeita juttuja"