Kseniia Vlasova ja Bartosz Wieczorek osaavat suomea vain vähän, mutta työllistyivät jo opintojen aikana

Ulkomaisten opiskelijoiden työllistymiselle suurin este on kielitaidon puute. Joskus avuksi tulee hyvä ohjelmointikielitaito ja kansainvälinen työyhteisö.

suomen kieli
Ihmisiä kahvitunnilla.
Raisoft Oy:n kahvitunnilla puhutaan seitsemää eri kieltä. Etualalla Kseniia Vlasova ja Bartosz Wieczorek. Kalle Niskala / Yle

Kseniia Vlasova tuli Suomeen Venäjältä tähtäimessään työpaikka. Käytyään lukion kotimaassa hän tuli opiskelemaan tietotekniikkaa Ylivieskaan ammattikorkeakoulu Centriaan ja muutti myöhemmin sadan kilometrin päähän Kokkolaan.

– Tiesin aina, että en jää Venäjälle, vaan tulen Suomeen, sanoo Kseniia Vlasova.

Nainen käyttää tietokonetta.
Venäläinen Ksenia Vlasova koodaa ohjelmistoja työpöydän ääressä Kokkolassa, Raisoft Oy:n tiloissa.Kalle Niskala / Yle

Vlasova osaa suomea vieläkin vain auttavasti. Arjessa se ei ole ongelma, sillä nuoret puhuvat keskenään sujuvasti englantia. Työnhaku on toinen juttu.

– Olin todella masentunut, kun piti etsiä työpaikkaa enkä osannut kieltä. Sitten opettaja kertoi, että Raisoftilla olisi työtä koodaajalle, sanoo Kseniia Vlasova.

Ohjelmistojen koodauksessa käytettävien kielten hyvä hallinta ja kansainvälinen työyhteisö olivatkin vastaus Vlasovan tarpeisiin.

Sosiaali- ja terveysalalle ohjelmistoja valmistavan Raisoftin markkinat ovat maailmalla ja kansainvälisyys näkyy jo henkilöstössä. Kahvipöydästä löytyy seitsemän kansallisuutta ja siellä puhutaan kahdeksaa kieltä.

– On hauskaa vaihtaa kieltä lennossa, kun kahvipöydässä jutellaan, sanoo hallintojohtaja Niklas Kankkonen.

Moni haluaa jäädä Suomeen valmistuttuaan

Suomessa opiskelee noin 20 000 ulkomaalaista, heistä vajaat puolet ammattikorkeakouluissa. Puolet suunnittelee jäävänsä opiskelujen jälkeen myös töihin Suomeen.

Tilastokeskuksen seurannan mukaan kymmenen vuotta sitten valmistuneista ulkomaisista opiskelijoista työskenteli Suomessa viiden vuoden kuluttua 44 prosenttia.

Opetushallituksen viime keväänä julkaisema kansainvälinen opiskelijabarometri kertoo, että ulkomaalaiset opiskelijat näkevät Suomen mahdollisuutena myös valmistumisen jälkeen. Joka neljäs suunnitteli jäävänsä Suomeen töihin pidemmäksi aikaa, joka kymmenes taas lyhyemmäksi aikaa.

Kiinnostuneempia pidemmästä työskentelystä olivat tekniikan ja kaupan alan opiskelijat. Työllistymisen suhteen Suomi oli houkuttelevampi EU:n ulkopuolelta kuin EU-maista tulleiden silmissä. Ulkomaisista opiskelijoista 75 prosenttia oli toissa vuonna EU-/ETA-alueen ulkopuolelta.

Raisoftin porukka jumppaa ensin ja kahvittelee vasta sitten.
TaukojumppaaHeini Holopainen / Yle

Harjoittelu- ja työpaikoista on huutava pula. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymiselle suurin este on kielitaidon puute.

– Vain joka neljäs opiskelija työllistyy. Työpaikka löytyy usein liiketalouden, tekniikan tai sosiaalialan parista, sanoo Kokkolan Centrian projektipäällikkö Marja-Liisa Hiironen.

Ulkomaisten opiskelijoiden kielitaitoa kehitetään niin, että työelämästä tuodaan kouluun todellisia tilanteita, joissa ihmisten kohtaamista voi harjoitella.

Esimerkiksi SPR on järjestänyt opiskelijoille vapaaehtoisia “potilaita”, joiden kanssa nämä ovat . harjoitelleet kysymyksiä ja vastauksia.

– Kielen oppiminen edistyy valtavasti työssä ja harjoittelussa oloaikana, sanoo Marja-Liisa Hiironen.

Ihmisiä ruokalassa.
Projektipäällikkö Marja-Liisa Hiironen kahvittelee oppilaiden kanssa kokkolan Centrian ruokalassaKalle Niskala / Yle

Bartosz Wieczorek tuli Puolasta Suomeen tuplatutkinnon perässä. Yliopistossa tutkinnon suoritettuaan hän päätti hakea Kokkolan Centriaan tekemään toista tutkintoa tieto- ja viestintätekniikasta.

Hyvä ohjelmointikielten hallinta avasi myös Wieczorekille ovet suomalaiseen työelämään.

Opiskelujen aikana hän haki Raisoftilla avoinna olevaa työpaikkaa, sai sen ja jäi töihin. Heti ensimmäisellä kerralla tärppäsi.

– Suomessa on paljon paremmat mahdollisuudet työskennellä kuin Puolassa. Olen ollut onnekas, sanoo Bartosz Wieczorek.

Se, että ei osaa suomea, ei ole ongelma työpaikassa, jossa pääasiallinen kommunikointikieli on englanti. Monikielinen työyhteisö opettaa työn ohessa.

– Yksi kollegani kyllä puhuu ja opettaa minulle suomea. Yritän vastailla hänelle asiallisesti, mutta aina se ei onnistu, sanoo Bartosz Wieczorek.

Mies käyttää tietokonetta.
Puolalainen Bartosz Wieczorek koodaa ohjelmistoja työpisteellään Kokkolassa, Raisoft Oy:n tiloissa.Kalle Niskala / Yle

Myös yritys hyötyy kulttuurien moninaisuudesta. Kansainvälisen bisneksen ja kulttuurin osaaminen sekä työntekijöiden erilaisuus luovat hyvän sekoituksen, sanoo Raisoftin hallintojohtaja Niklas Kankkonen.

It-ala kasvaa jatkuvasti. Myös Raisoft palkkaa uutta väkeä sitä mukaa, kun hyviä tekijöitä löytyy. Kansainvälisellä alalla pitää myös pystyä käyttäytymään eri kulttuurien edellyttämällä tavalla.

Kseniia Vlasova tuntee olonsa turvalliseksi nykyisessä työpaikassa. Hän ei näe itseään työskentelemässä kotimaassaan Venäjällä: koska hän on opiskellut englanniksi, venäläinen ammattisanasto on jäänyt oppimatta.

– Suomi on turvallinen paikka, joten varmaan jään tänne. Tämä tuntuu kodilta, sanoo Vlasova.