Päivi Nerg muistelee uutuuskirjassaan turvapaikkakriisiä itärajalla: Suomi pohti vastaanottokeskusten perustamista rajanylityspaikoille, rajan sulkeminenkin oli vaihtoehto

Nerg arvioi kirjassaan, että ei ole poissuljettua, etteikö Venäjältä voisi tulla uudelleen turvapaikanhakijoita Suomeen suurempi määrä.

Päivi Nerg
Päivi Nerg
Päivi NergJarno Kuusinen / AOP

Päivi Nerg toimi sisäministeriön kansliapäällikkönä Euroopan turvapaikkakriisin kuumimpana hetkenä. Nergistä tuli asioiden selittäjä julkisuudessa ja hän esiintyi lähes päivittäin eri medioissa. Tätä kautta hänestä tuli maan työllistetyin, mutta myös tunnetuin virkamies.

Nyt hän on kerännyt kokemuksensa tuolta ajalta yksiin kansiin.

Keskiviikkona julkaistussa, yhdessä toimittaja Nina Järvenkylän kanssa kirjoittamassa kirjassa Tiukka paikka (Docendo) Nerg kertaa syksyllä 2015 käynnistynyttä turvapaikkakriisiä. Tuolloin Suomeen tuli runsaat 32 000 turvapaikanhakijaa eli enemmän kuin koskaan aiemmin.

Nerg on pyhittänyt kirjassaan kokonaisen luvun vuodenvaihteelle 2015–2016, jolloin turvapaikkakriisi siirtyi länsirajalta Torniosta itärajalle Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemille.

Käytännössä keskellä Lapin erämaata sijaitsevien raja-asemien kautta Suomeen ehti saapua kaikkiaan runsaat 1 700 turvapaikanhakijaa, joiden joukossa oli kymmeniä kansalaisuuksia.

Kyseessä oli Suomelle täysin uusi ja outo tilanne, jossa saattoi olla myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Suomen ja Venäjän välinen rajayhteistyö oli kuvailtu aiemmin ensiluokkaiseksi.

Ex-kansliapäällikkö kuvailee kirjassaan, kuinka itärajalla havaittu kuvio oli sama kuin aiemmin syksyllä Norjassa, jonne tuli runsaasti turvapaikanhakijoita Venäjältä. Turvapaikanhakijoiden rajanylitystapakin Venäjältä Suomeen oli sama kuin Norjassa, eli he ylittivät valtionrajan polkupyörällä.

Turvapaikanhakijoita saapumassa polkupyörillä Raja-Joosepin rajanylityspaikalle Venäjän puolelta aiemmin tänä vuonna (2015).
Turvapaikanhakijoita saapumassa polkupyörillä Raja-Joosepin rajanylityspaikalle Venäjän puolelta vuonna 2015.Yle

Virkamiestasolta nopeasti poliittiseksi

Nerg arvioikin, että kaikki tunnustivat tosiseikan, että turvapaikanhakijat eivät osaa tulla kaukaisille raja-asemille, ellei heitä sinne jokin taho ohjaa. Tämä ”ohjaava taho” jää kuitenkin kirjassa yhä kysymysmerkiksi.

Julkisuudessa esitettiin teorioita, joiden mukaan turvapaikanhakijoiden joukkotulo oli Venäjän hybridivaikuttamista eli viesti siitä, että se pystyy aiheuttamaan ongelmia Suomelle. Norjalaistutkijat olivat kuitenkin sitä mieltä, että turvapaikkaralli ei ollut Venäjän juoni.

Nerg kuvailee kirjassaan neuvotteluita venäläisosapuolten kanssa siitä, miten turvapaikanhakijoiden virta itärajalla saataisiin loppumaan.

Ensin neuvotteluita käytiin virkamiestasolla, mutta kun se ei enää riittänyt, siirtyi asia poliittiselle tasolle. Nerg kertoo, että hyvin nopeasti kävi ilmi, ettei tavanomaisella virkamiesten neuvottelurutiinilla asia selviä.

Nergin mukaan Venäjän virallinen viesti oli tammikuussa 2016 yksinkertainen: kun turvapaikanhakijat sanovat sanan ”turvapaikka” vaikkakin jo Venäjän puolella, on heillä oikeus tulla Suomeen.

Raja-Jooseppi turvapaikanhakijoiden pyöriä joulukuussa 2015
Turvapaikanhakijoiden polkupyöriä Raja-Joosepin rajanylityspaikalla joulukuussa 2015Tapani Leisti / Yle

Suomea uhkasi Kreikan ja Italian kohtalo?

Nerg kertoo, että jos turvapaikanhakijatilanne olisi jatkunut samanlaisena Torniossa ja itärajalla samaan aikaan, olisivat virkakoneiston voimavarat loppuneet kesken.

Nerg paljastaa, kuinka taustalla toiminut kriisiryhmä pohti ministeriössä varasuunnitelmaa, jos turvapaikanhakijamäärä kasvaisi entisestään itärajalla. Oli pohdittava, minne perustettaisiin vastaanottokeskus ja miten rekisteröinti hoidettaisiin. Nergin mukaan samanaikaisesti pohdittiin mahdollisuutta perustaa rajanylityspaikoille vastaanottokeskuksia.

Nergin mukaan keskustelu vastaanottokeskusten perustamisesta rajoille oli lähes samanlaista, kuin mitä EU:ssa käydään parhaillaan. EU:lla on suunnitelmissa perustaa turvapaikanhakijoille järjestelykeskuksia eli ”maihinnousukeskuksia” EU:n ulkopuolisiin maihin.

Nerg kertoo, että kriisiryhmässä kiperin kysymys oli, pystyykö Suomi hoitamaan haasteen yksin. Hänen mukaansa EU-komissio oli koko ajan tietoinen Suomen tilanteesta.

– Koska jos se olisi räjähtänyt käsiin, olisimme olleet täsmälleen samassa tilanteessa kuin Kreikka ja Italia. Aivan samassa. Jouduimme koko ajan varautumaan siihen, Nerg kirjoittaa.

Kreikka ja Italia olivat turvapaikkakriisin aikaan turvapaikanhakijoiden ylivoimaisesti tärkeimpiä saapumismaita, minkä takia EU-maat sopivat näihin maihin tulleiden turvapaikanhakijoiden jakamisesta muiden jäsenvaltioiden kesken. Nergin mukaan tätä tosiseikkaa, eli Suomen mahdollista päätymistä autettavien maiden joukkoon, ei julkisesti ole Suomessa juuri nostettu keskusteluun.

FSB:n luona Kremlin kupeessa

Nerg kertoo kirjassaan myös matkustaneensa ongelman takia neuvonpitoon Moskovaan osana Suomen delegaatiota. Tapaaminen oli järjestetty Kremlin kupeeseen Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tiloihin. Matkalla oli mukana Nergin lisäksi myös silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok.).

Nerg kertoo käyneensä myöhemmin Venäjällä useita kertoja neuvottelemassa viranomaisten välisistä yhteistyösopimuksista, ja samaan aikaan etsittiin ratkaisua rajaongelmaan. Nerg kertoo, että yksi vaihtoehto oli rajanylityspaikkojen sulkeminen hetkeksi kokonaan kahdenvälisellä sopimuksella.

Lopulta itärajan turvapaikkakriisi laukesi noottienvaihdolla väliaikaiseen sopimukseen liikenteen rajoittamisesta Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla. Sopimuksen mukaan vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä saivat kulkea kyseisten rajanylityspaikkojen kautta.

Nerg kertoo, kuinka Suomen ja Venäjän viranomaisten välisissä keskusteluissa näkyi koko ajan tahtotila pitää tilanne kurissa. Hänen mukaan venäläisviranomaiset halusivat hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman nopeasti.

Nergin mukaan ei ole kuitenkaan poissuljettua, etteikö Venäjältä voisi tulla uudelleen turvapaikanhakijoita Suomeen suurempi määrä. Suomessa viranomaiset ovat kuitenkin varautuneet hänen mukaansa paremmin vastaavanlaiseen tilanteeseen kuin aiemmin.

Lue myös:

Kasvokkain: Päivi Nerg – Suomen työllistetyin virkamies rentoutuu lenkkipolulla